31998R2819

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 2819/98,

annettu 1 päivänä joulukuuta 1998,

rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/1998/16)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1), ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin soveltamista vähimmäisvarannoista 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2531/98 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo, että

(1) Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) edellyttää rahalaitossektorin konsolidoidun taseen tuottamista voidakseen suorittaa tehtävänsä; tämän taseen päätarkoituksena on antaa Euroopan keskuspankille (EKP) kattava tilastollinen kuva rahatalouden kehityksestä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (jäljempänä "rahaliitto") osallistuvissa jäsenvaltioissa (joita tarkastellaan yhtenä talousalueena) sijaitsevien rahalaitosten yhteenlaskettujen saamisten ja velkojen pohjalta,

(2) EKP laatii asetuksia Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (jäljempänä "perustamissopimus") määräysten mukaisesti sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä "perussääntö") nojalla siinä määrin kuin se on tarpeen EKPJ:n tehtävien täytäntöönpanemiseksi; nämä tehtävät on määritelty perussäännössä ja eräissä tapauksissa perustamissopimuksen 106 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa neuvoston säännöksissä,

(3) perussäännön 5.1 artiklassa edellytetään, että EKP kerää kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot joko toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta tai suoraan taloudellisilta toimijoilta EKPJ:n tehtävistä huolehtiakseen; perussäännön 5.2 artiklassa määrätään, että kansalliset keskuspankit hoitavat, siinä määrin kuin mahdollista, 5.1 artiklassa kuvattuja tehtäviä,

(4) kansalliset keskuspankit voivat kerätä varsinaiselta tiedonantajien joukolta EKP:n tilastovaatimusten täyttämiseksi tarvittavia tilastotietoja osana laajempaa tilastointiin liittyvää tiedonkeruuta, jonka ne luovat hoitaakseen omalla vastuullaan olevan tiedonkeruun Euroopan yhteisön tai kansallisen lainsäädännön tai vakiintuneen käytännön mukaisesti ja joka palvelee muita tilastointitarkoituksia, jos tässä asetuksessa säädettyjen tilastovaatimusten täyttäminen ei vaarannu; avoimuuden varmistamiseksi tiedonantajille on näissä tapauksissa ilmoitettava, että tietoja kerätään muita tilastointitarkoituksia varten; erityistapauksissa EKP voi käyttää tällaisia muihin tarkoituksiin kerättyjä tilastotietoja omien vaatimustensa täyttämiseksi,

(5) edellä mainitun asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 artiklassa edellytetään, että EKP:n on täsmennettävä varsinainen tiedonantajien joukko tiedonantajien perusjoukon puitteissa, ja annetaan EKP:lle valtuudet vapauttaa jotkut tiedonantajien ryhmät kokonaan tai osittain tilastointiin liittyvistä tietojenantovaatimuksista; saman asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että EKP voi antaa asetuksia edellytyksistä, joiden mukaisesti voidaan käyttää oikeutta tarkistaa tilastotietoja tai toimittaa pakollinen tilastotietojen keruu,

(6) EKP valtuutetaan asetuksen (EY) N:o 2531/98 5 artiklassa antamaan asetuksia tai tekemään päätöksiä laitosten vapauttamisesta vähimmäisvarantovelvoitteesta, esittämään ehtoja siitä, miten velat muille laitoksille jätetään pois tai vähennetään varantopohjasta, ja määrittämään erisuuruiset velvoiteprosentit eri velkaryhmille; tämän asetuksen 6 artiklassa EKP:lle annetaan oikeus kerätä laitoksilta varantovelvoitteiden soveltamiseksi tarvittavat tiedot ja oikeus tarkistaa paikkansapitävyys ja laatu tiedoista, jotka laitokset antavat osoittaakseen täyttäneensä vähimmäisvarantojärjestelmän tiedonantovelvoitteen; on toivottavaa, että tietojen antamisesta aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi kuukausitasetta koskevia tilastotietoja käytettäisiin lisäksi EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisten luottolaitosten varantopohjan säännölliseen laskemiseen,

(7) asetuksen (EY) N:o 2533/98 4 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on järjestettävä tilastotietojen keruu omalta osaltaan ja tehtävä EKP:n kanssa kiinteää yhteistyötä varmistaakseen perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen, ja

(8) vaikka on tunnustettua, että EKP:n perussäännön 34.1 artiklan nojalla laatimissa asetuksissa ei anneta mitään oikeuksia eikä aseteta mitään velvollisuuksia rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille, perussäännön 5 artikla koskee sekä rahaliittoon osallistuvia että siihen osallistumattomia jäsenvaltioita; asetuksessa (EY) N:o 2533/98 muistutetaan, että perussäännön 5 artikla sekä perustamissopimuksen 5 artikla tarkoittavat myös sitä, että rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden on suunniteltava ja toimeenpantava kansallisella tasolla kaikki asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet EKP:n tilastovaatimusten edellyttämän tiedonkeruun järjestämiseksi ja saatava tilastointiin liittyvät valmistelunsa ajoissa valmiiksi tullakseen rahaliittoon osallistuviksi jäsenvaltioiksi,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa ilmaisuilla "tiedonantajat", "rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio" ja "jossakin maassa oleva" on sama merkitys kuin niille on määritelty asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa.

2 artikla

Varsinainen tiedonantajien joukko

1. Varsinainen tiedonantajien joukko koostuu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevista rahalaitoksista. Tilastointia varten rahalaitoksia ovat kotimaassa olevat luottolaitokset, siten kuin ne on määritelty yhteisön lainsäädännössä, ja kaikki muut kotimaassa olevat rahoituslaitokset, jotka ottavat vastaan talletuksia ja/tai niiden läheisiä vastineita muilta kuin rahalaitoksilta ja myöntävät luottoja ja/tai tekevät arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa (ainakin taloudellisessa mielessä).

2. Kansalliset keskuspankit voivat myöntää pienille rahalaitoksille poikkeuksia raportointivaatimuksista, jos konsolidoidussa kuukausitaseessa mukana olevien rahalaitosten osuus on vähintään 95 % kunkin rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kaikkien rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta. Kansalliset keskuspankit tarkistavat tämän ehdon täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin vuoden alusta alkaen.

3 artikla

Tilastoinnissa käytettävä rahalaitosten luettelo

1. EKP laatii ja ylläpitää liitteessä I olevan 1 osan I kohdassa määrättyjen luokitusperiaatteiden mukaisesti tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon ottaen huomioon tällaisen luettelon EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän yhteydessä tapahtuvan käytön toistuvuutta ja oikea-aikaisuutta koskevat vaatimukset. Tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon laadinta ja ylläpito kuuluu EKP:n johtokunnan toimivaltaan.

2. EKP ja kansalliset keskuspankit antavat tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon ja sen päivitykset asianomaisille laitoksille tarkoituksenmukaisella tavalla, myös elektronisesti Internetin kautta tai paperimuodossa asianomaisten tiedonantajien pyynnöstä.

3. Tilastoinnissa käytettävä rahalaitosten luettelo on laadittu ainoastaan tiedoksi. Jos asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukainen luettelon viimeinen käytettävissä oleva versio on kuitenkin virheellinen, EKP ei määrää seuraamuksia yhteisölle, joka ei ole asianmukaisesti täyttänyt raportointivaatimuksiaan siltä osin kuin se on hyvässä uskossa luottanut virheellisen luettelon tietoihin.

4 artikla

Tilastointiin liittyvät raportointivaatimukset

1. Rahalaitossektorin konsolidoidun taseen säännölliseksi laatimiseksi varsinainen tiedonantajien joukko antaa kuukausitasettaan koskevat tilastotiedot sen jäsenvaltion keskuspankille, jossa rahalaitos sijaitsee. Eräitä tase-eriä koskevia lisätietoja raportoidaan neljännesvuosittain.

2. Vaaditut tilastotiedot on täsmennetty tämän asetuksen liitteessä I.

3. Kansalliset keskuspankit määrittelevät ne tiedonantomenettelyt, joita varsinaisen tiedonantajien joukon on noudatettava.

4. Asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten tarkoituksena on vähentää rahalaitosten tilastointiin liittyviä raportointivaatimuksia seuraavasti:

- niitä luottolaitoksia, joihin sovelletaan tällaisia poikkeuksia, koskevat suppeammat raportointivaatimukset, sellaisina kuin niistä on määrätty tämän asetuksen liitteessä II,

- niitä pieniä rahalaitoksia, jotka eivät ole luottolaitoksia, koskevat suppeammat raportointivaatimukset, sellaisina kuin niistä on määrätty liitteessä III.

Pienet rahalaitokset voivat halutessaan olla hyödyntämättä poikkeuksia ja täyttää sen sijaan raportointivaatimuksensa täysimääräisesti.

5. Vaaditut tilastotiedot annetaan tämän asetuksen liitteessä IV määrättyjen tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

5 artikla

Annettujen tilastotietojen käyttö Euroopan keskuspankin soveltamista vähimmäisvarannoista annetun asetuksen mukaisesti

1. Luottolaitosten tämän asetuksen mukaisesti antamia tilastotietoja käytetään varantopohjan laskemiseen Euroopan keskuspankin soveltamista vähimmäisvarannoista annetun asetuksen (EY) N:o 2818/98, (EKP/1998/15) (3) mukaisesti. Jokainen luottolaitos käyttää näitä tietoja erityisesti tarkistaakseen, täyttääkö se varantovelvoitteensa pitoajanjakson aikana.

2. EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän soveltamista koskevat siirtymäkauden säännöt ja erityissäännökset ovat tämän asetuksen liitteessä II.

6 artikla

Tilastotietojen tarkastus ja pakollinen keruu

Kansallisilla keskuspankeilla on oikeus tarkistaa tiedonantajien tässä asetuksessa säädettyjen tilastointiin liittyvien raportointivaatimusten mukaisesti toimittamia tilastotietoja tai toimittaa niiden pakollinen keruu tämän kuitenkaan rajoittamatta EKP:n oikeutta käyttää itse tätä oikeutta. Tätä oikeutta käytetään erityisesti silloin, kun jokin varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluva laitos ei täytä tämän asetuksen IV liitteessä määrättyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia.

7 artikla

Loppusäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tehty Frankfurt am Mainissa 1 päivänä joulukuuta 1998.

EKP:n neuvoston puolesta

Willem F. DUISENBERG

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8

(2) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 1

(3) Ks. tämän virallisen lehden sivu 1

LIITE I

TILASTOVAATIMUKSET JA LUOKITTELUPERIAATTEET

OSA 1

Johdanto

Vaatimuksena on tuottaa säännöllisesti euroalueen (joka käsitetään yhdeksi talousalueeksi) rahaa luovaan sektoriin kuuluvien rahoituksen välittäjien konsolidoitu tase, joka on asianmukaisesti eritelty ja perustuu kattavaan ja homogeeniseen rahatalouden sektoriin ja tiedonantajien joukkoon.

Euroalueella sovellettava tilastointijärjestelmä rahalaitossektorin konsolidoidun taseen laatimiseksi koostuu näin ollen seuraavasta kahdesta elementistä:

- tilastoinnissa käytettävä rahalaitosten luettelo ja

- erittely tilastotiedoista, joita näiden rahalaitosten on toimitettava kuukausittain ja neljännesvuosittain.

Kansalliset keskuspankit keräävät tilastotiedot rahalaitoksilta noudattaen kansallisia menettelyjä, jotka pohjautuvat tässä liitteessä selostettuihin yhdenmukaistettuihin määritelmiin ja luokitteluihin.

I. Rahalaitokset

1. Euroopan keskuspankki (EKP) laatii jäljempänä selostettujen luokitteluperiaatteiden mukaisen tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon ja päivittää sitä säännöllisin väliajoin. Yksi tärkeä näkökohta tässä tehtävässä ovat rahoitusalan innovaatiot, jotka ovat osittain seurausta yhteismarkkinoiden kehittymisestä ja siirtymisestä rahaliittoon; nämä molemmat vaikuttavat rahoitusinstrumenttien ominaisuuksiin ja saavat rahoituslaitokset suuntaamaan uudelleen liiketoimintojaan. Seuranta- ja tarkistusmenettelyin voidaan varmistua siitä, että rahalaitosten luettelo pysyy mahdollisimman ajantasaisena, tarkkana ja mahdollisimman homogeenisena sekä riittävän vakaana tilastointia silmällä pitäen. Tilastoinnissa käytettävässä rahalaitosten luettelossa on tiedot siitä, kuuluuko kukin laitos juridisesti vähimmäisvarantojärjestelmän piiriin vai ei.

2. Näin ollen tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaisesti rahalaitossektoriin kuuluu keskuspankkien lisäksi kaksi laajaa kotimaassa olevien rahoituslaitosten ryhmää. Ne ovat yhteisön oikeudessa määritellyt luottolaitokset ("yritys, joka liiketoimintanaan ottaa vastaan yleisöltä talletuksia tai muita takaisin maksettavia varoja - mukaan lukien pankkien joukkovelkakirjojen myynti yleisölle - ja myöntää luottoja omaan lukuunsa") (1) ja muut rahalaitokset eli muut kotimaassa olevat rahoituslaitokset, jotka riippumatta liiketoimintansa luonteesta ovat rahalaitoksen määritelmän mukaisia. Luokiteltaessa rahoituslaitoksia rahalaitoksiksi ratkaiseva tekijä on se, missä määrin näiden laitosten liikkeeseen laskemien instrumenttien voidaan katsoa vastaavan luottolaitoksiin tehtyjä talletuksia, sikäli kuin laitokset muilta osin täyttävät rahalaitoksen määritelmän.

3. Missä määrin muiden rahoituksen välittäjien kuin luottolaitosten liikkeeseen laskemat rahoitusinstrumentit vastaavat talletuksia, arvioidaan instrumenttien likvidiyden mukaan. Likvidiyteen vaikuttavia tekijöitä ovat siirtokelpoisuus, vaihdettavuus, sijoituksen varmuus ja jälkimarkkinakelpoisuus sekä joissakin tapauksissa maturiteetti.

4. Edellisessä kohdassa tarkoitettua vastaavuutta talletusten kanssa arvioidaan siis seuraavien ominaisuuksien avulla:

- Siirtokelpoisuus tarkoittaa mahdollisuutta siirtää rahoitusinstrumenttiin sijoitetut varat käyttämällä jotakin maksuvälinettä, kuten esimerkiksi sekkejä, tilisiirtoa, suoraveloitusta tai vastaavia maksuvälineitä.

- Vaihdettavuus ilmentää mahdollisuutta vaihtaa rahoitusinstrumentti rahaksi tai siirtokelpoisiksi talletuksiksi ottaen huomioon vaihtamisesta aiheutuvat kustannukset; verotuksellisten etujen menettämistä vaihtamisen yhteydessä voidaan pitää jonkinlaisena sakkona, joka vähentää instrumentin likvidiyttä.

- Varmuus tarkoittaa sitä, että etukäteen tiedetään tarkasti, paljonko instrumentista saa kansallisena valuuttana, kun se muutetaan rahaksi.

- Arvopapereita pidetään jälkimarkkinakelpoisina, jos niitä säännöllisesti noteerataan ja niillä käydään kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla. Avointen sijoitusyritysten (open-end) osuuksilla ei ole jälkimarkkinoita tavanomaisessa merkityksessä. Tästä huolimatta sijoittajat saavat päivittäin tietää osuuden noteerauksen ja voivat nostaa sijoittamansa varat tähän hintaan.

5. Sijoitusyrityksistä rahamarkkinarahastot täyttävät sovitut likvidiysvaatimukset ja kuuluvat siksi rahalaitossektoriin. Rahamarkkinarahastot ovat sijoitusyrityksiä, joiden osuudet vastaavat likvidiytensä puolesta läheisesti talletuksia ja jotka sijoittavat ensisijaisesti rahamarkkinainstrumentteihin ja/tai muihin siirtokelpoisiin velkainstrumentteihin, joiden jäljellä oleva juoksuaika on enintään vuosi, ja/tai pankkitalletuksiin, ja/tai joiden tarkoituksena on saavuttaa tuottoprosentti, joka vastaa rahamarkkinainstrumenttien korkoja. Rahamarkkinarahastojen tunnusmerkit voidaan saada selville sijoitusyritysten tarjousesitteistä, rahaston säännöistä, perustamisasiakirjoista, yhtiöjärjestyksistä tai vastaavista säännöistä, merkintäasiakirjoista tai sijoitussopimuksista, markkinointiasiakirjoista tai muista vastaavanlaisista asiakirjoista.

6. Edellä 5 kohdassa mainittujen rahamarkkinarahastojen määritelmässä:

- sijoitusyrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden ainoana tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen ja joiden osuudet on haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti näiden yritysten varoilla. Tällainen yritys voidaan perustaa oikeudellisesti joko sopimusoikeudellisten säännösten (kuten rahastoyhtiöiden hoidossa olevat sijoitusrahastot), trusteja koskevien säännösten (kuten "unit trusts") taikka yhtiöjärjestyksen (kuten sijoitusyhtiöt) nojalla,

- pankkitalletuksilla tarkoitetaan luottolaitoksiin tehtäviä käteistalletuksia, jotka on maksettava joko vaadittaessa tai enintään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa soveltaen, tai talletuksia, joiden on sovittu erääntyvän korkeintaan 2 vuoden kuluessa. Talletuksiin luetaan myös takaisinostosopimuksen tai arvopaperilainauksen yhteydessä tapahtuneen arvopaperien siirron vastineeksi luottolaitoksille maksetut määrät,

- likvidiydeltään läheisesti talletuksia vastaavilla instrumenteilla viitataan siihen, että sijoitusyritysten osuudet ovat tavanomaisissa markkinaolosuhteissa haltijan pyynnöstä takaisin ostettavissa, lunastettavissa tai siirrettävissä siten, että niiden likvidiys vastaa talletusten likvidiyttä,

- ensisijaisesti tarkoittaa ainakin 85:tä prosenttia sijoitussalkusta,

- rahamarkkinainstrumenteilla tarkoitetaan sellaisia siirtokelpoisten velkainstrumenttien lajeja, joilla yleensä käydään kauppaa rahamarkkinoilla (esimerkiksi sijoitustodistukset, yritystodistukset, pankkivekselit, valtion ja kuntien velkasitoumukset) koska niillä on seuraavia ominaisuuksia:

i) likvidiys, millä tarkoitetaan, että ne voidaan ostaa takaisin, lunastaa tai myydä vähäisin kustannuksin eli pienin palkkioin ja pienin osto- ja myyntihinnan eroin, sekä että niillä käytävien kauppojen selvitysviipeet ovat erittäin lyhyet ja maksusuoritukset erittäin nopeita;

ii) markkinoiden syvyys, millä tarkoitetaan, että instrumenteilla käydään kauppaa markkinoilla, joilla kaupankäynnin volyymit voivat olla suuria ilman, että sillä on merkittävää vaikutusta instrumenttien hintaan;

iii) varmuus instrumentin arvosta, millä tarkoitetaan, että instrumenttien arvo voidaan määritellä tarkasti milloin tahansa tai ainakin kerran kuukaudessa;

iv) vähäinen korkoriski, millä tarkoitetaan, että instrumenttien jäljellä oleva juoksuaika on enintään vuosi ja että korkoa tarkistetaan rahamarkkinakorkoja vastaavaksi säännöllisesti ja ainakin vuosittain;

v) vähäinen luottoriski, millä tarkoitetaan, että instrumentit joko:

- noteerataan pörssissä tai niillä käydään kauppaa muilla säännellyillä ja säännöllisesti toimivilla tunnustetuilla julkisilla markkinoilla, tai

- niiden liikkeeseen laskussa noudatetaan sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi laadittuja säännöksiä, tai

- niiden liikkeeseenlaskija on:

- valtio, aluehallinto tai kunta, jäsenvaltion keskuspankki, Euroopan unioni, Euroopan keskuspankki, Euroopan investointipankki, EU:n ulkopuolinen valtio tai, jos jälkimmäinen on liittovaltio, jokin sen osavaltioista, tai julkinen kansainvälinen yhteisö, johon yksi tai useampia jäsenvaltioita kuuluu,

tai

- laitos, joka on rahoitusvalvonnan alainen yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen kriteerien mukaisesti, tai laitos, johon sovelletaan säännöksiä, joita toimivaltaiset viranomaiset pitävät ainakin yhtä tiukkoina kuin vastaavia yhteisön lainsäädännön vaatimuksia, tai jos tällainen laitos on instrumenttien takaajana,

tai

- yritys, jonka arvopaperit noteerataan pörssissä tai niillä käydään kauppaa muilla säännellyillä ja säännöllisesti toimivilla tunnustetuilla julkisilla markkinoilla.

7. EKT 95:ssä rahalaitoksiksi luokitellut rahoituslaitokset jaetaan kahteen alasektoriin, nimittäin keskuspankkeihin (S.121) (2) ja muihin rahalaitoksiin (S.122).

II. Konsolidoitu kuukausitase

Tavoite

1. Tavoitteena on saada riittävän yksityiskohtaiset kuukausittaiset tiedot rahalaitosten toiminnasta, jotta EKP voisi muodostaa kattavan tilastollisen kuvan rahatalouden kehityksestä euroalueella (jota tarkastellaan yhtenä talousalueena) ja jotta euroalueen raha-aggregaatit ja niiden vastaerät voidaan laskea joustavasti. Lisäksi kunkin EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisen luottolaitoksen kuukausittain ilmoittamia tietoja käytetään luottolaitoksen varantopohjan laskemiseksi EKP:n vähimmäisvarantoja koskevan asetuksen mukaisesti. Kuukausittaiset raportointivaatimukset on esitelty taulukossa 1. Ohuin ääriviivoin (3) reunustetut taulukon solut sisältävät tiedot, jotka vain vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten luottolaitosten on ilmoitettava (lisätietoja liitteessä II); nämä tiedot ovat pakollisia joulukuun 1999 lopun tiedoista alkaen lukuun ottamatta erää "talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta", jonka ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista. Instrumenttien tarkat määritelmät ovat tämän liitteen osassa 3.

Vaatimukset

2. Rahan määrään kuuluvat liikkeessä olevat setelit ja kolikot sekä rahalaitosten monetaariset velat (talletukset ja muut rahoitusinstrumentit, jotka ovat talletusten läheisiä vastikkeita). Rahan määrän vastaerät käsittävät kaikki muut rahalaitostaseen erät. EKP laskee nämä euroalueen raha-aggregaatit sekä kantatietoina että niistä johdettuina virtatietoina.

3. EKP tarvitsee rahalaitosten tilastotietoja instrumentti- ja maturiteettiluokittain, valuutoittain ja rahalaitosten vastapuolten mukaan eriteltyinä. Koska velkoja ja saamisia koskevat eri vaatimukset, taseen kumpaakin puolta on tarkasteltava erikseen (ks. taulukko A). Kuten rahalaitosten luokittelussakin, rahoitusalan innovaatiot ovat tärkeä näkökohta, joka vaikuttaa rahoitusinstrumenttien ominaisuuksiin.

i) Instrumentti- ja maturiteettiluokat

a) Velat

4. Euroalueen raha-aggregaattien muodostaminen edellyttää instrumenttien tarkoituksenmukaista luokittelua. Instrumenttiluokat ovat liikkeessä oleva raha, talletukset (4), rahamarkkinarahastojen velat, liikkeeseen lasketut velkapaperit, liikkeeseen lasketut rahamarkkinapaperit, oma pääoma ja varaukset sekä muut velat. Jotta monetaariset velat voitaisiin erottaa muista velkaeristä, talletukset jaotellaan edelleen ryhmiin yön yli -talletukset, määräaikaistalletukset, irtisanomisehtoiset talletukset ja takaisinostosopimukset (repot).

5. Maturiteettiin perustuvia erittelyjä on käytetty useiden jäsenvaltioiden rahatilastoissa ja niitä voidaan myös käyttää instrumenttien ominaisuuksiin perustuvien erittelyjen asemesta silloin, kun eri maiden rahoitusmarkkinoilla käytettyjä instrumentteja ei voi täysin verrata toisiinsa. Instrumentit jaotellaan maturiteettien (tai irtisanomisaikojen) perusteella seuraavasti: "määräaikaistalletukset", alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään vuoden, yli vuoden mutta enintään 2 vuoden ja yli 2 vuoden pituisiin ja "irtisanomisehtoiset talletukset", irtisanomisajaltaan enintään 3 kuukauden ja yli 3 kuukauden pituisiin; jälkimmäisistä eritellään vielä yli 2 vuoden pituiset erikseen. Ei-siirtokelpoiset avistalletukset (talletukset avistasäästötileillä) kuuluvat edellä mainittuun "enintään 3 kuukauden" ryhmään. Takaisinostosopimuksia eli repoja ei jaotella maturiteettien mukaan, sillä ne ovat yleensä erittäin lyhytaikaisia instrumentteja (niiden alkuperäinen maturiteetti on yleensä alle 3 kuukautta). Rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit (lukuun ottamatta rahamarkkinapapereita) jaotellaan myös enintään vuoden, yli vuoden mutta enintään 2 vuoden ja yli 2 vuoden pituisiin. Rahalaitosten liikkeeseen laskemia rahamarkkinapapereita ja rahamarkkinarahastojen osuuksia ei tarvitse eritellä maturiteetin mukaan.

b) Saamiset

6. Rahalaitosten saamiset eritellään seuraavasti: kassa, lainat, muut arvopaperit kuin osakkeet, rahamarkkinapaperit, osakkeet ja osuudet, kiinteä omaisuus ja muut saamiset. Rahalaitosten hallussa olevat, muiden euroalueella sijaitsevien rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit on eriteltävä alkuperäisen maturiteetin mukaan. Nämä instrumentit jaotellaan enintään vuoden, yli vuoden mutta enintään 2 vuoden ja yli 2 vuoden pituisiin maturiteettiluokkiin, jotta rahalaitosten väliset omistukset voidaan nettouttaa ja arvioida jäännöksen perusteella muiden kuin rahalaitosten (jäljempänä "ei-rahalaitosten") hallussa olevat velkapaperit, jotka saatetaan sisällyttää johonkin raha-aggregaattiin.

ii) Valuutat

7. EKP:lle tulee olla mahdollista määritellä raha-aggregaatit siten, että ne voivat sisältää joko kaikkien valuuttojen määräiset erät tai pelkästään euromääräiset erät. Sen vuoksi niistä tase-eristä, joita saatetaan käyttää raha-aggregaattien muodostamisessa, mainitaan euromääräiset erät erikseen.

iii) Vastapuolet

8. Euroalueen raha-aggregaattien ja niiden vastaerien muodostaminen edellyttää, että voidaan määritellä ne euroalueella olevat vastapuolet, jotka muodostavat rahaa hallussa pitävän sektorin (money-holding sector). Kotimaassa ja muualla euroalueella olevia vastapuolia käsitellään erikseen mutta täysin samalla tavoin kaikissa tilastollisissa erittelyissä. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevia vastapuolia ei eritellä maittain kuukausittaisissa tilastoissa.

9. Euroalueella olevat vastapuolet eritellään niiden kotimaan sektoriluokituksen tai institutionaalisen luokituksen perusteella tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon mukaisesti sekä käyttäen asiakkaiden tilastollista luokittelua koskevia ohjeita, joita on raha- ja pankkitilastojen sektorikäsikirjassa "Money and Banking Statistics Sector Manual" ("Guidance for the statistical classification of customers"). Näissä ohjeissa käytetyt luokitteluperiaatteet vastaavat mahdollisimman tarkoin EKT 95:n luokittelua. Rahaa hallussa pitävän sektorin määrittelemiseksi ne vastapuolet, jotka ovat ei-rahalaitoksia, jaotellaan julkisyhteisöihin ja muihin kotimaisiin vastapuoliin siten, että valtiolta ilmoitetaan erikseen erä "talletukset yhteensä". Talletukset yhteensä -erässä sekä talletusluokissa "yli 2 vuoden määräaikaistalletukset", "talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta" ja "repot" vastapuolet eritellään EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmää varten vielä luottolaitoksiin, muihin rahalaitoksiin ja valtioon.

iv) Instrumentti- ja maturiteettiluokkien ristiinluokitukset valuutoittain ja vastapuolittain

10. Euroalueen rahatilastojen laatimiseksi ja EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisten luottolaitosten varantopohjan laskemiseksi on muodostettava tiettyjä ristiinluokitteluja tase-erien instrumentti-, maturiteetti-, valuutta- ja vastapuoliluokittelujen välille. Tällaiset ristiinluokittelut ovat tarkimmat niissä erissä, joiden vastapuolet kuuluvat potentiaaliseen rahaa hallussa pitävään sektoriin. Eriä, joissa vastapuolina on muita rahalaitoksia, ei tarvitse eritellä muuta tarkoitusta varten kuin rahalaitosten välisten erien nettouttamiseksi tai varantopohjan laskemiseksi. Veloista euroalueen ulkopuolisille on tarpeen eritellä vain instrumenttiluokat "yli 2 vuoden määräaikaistalletukset", "talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta" ja "repot" (jotta voidaan laskea varantopohja, johon sovelletaan positiivista varantoprosenttia) sekä talletukset yhteensä (ulkomaisten vastaerien laskemiseksi).

11. Eräät siirtymäkauden piirteet ovat voimassa vielä EMUn kolmannen vaiheen alussa. Ensiksikin yhteisön oikeuden mukaan euron kansalliset ilmentymät pysyvät käytössä siihen asti, kunnes on kokonaan siirrytty yhteiseen rahaan, ja kansallisia valuuttoja tulee todennäköisesti esiintymään tiedonantajalaitosten taseissa. Jotta euroalueelle voitaisiin muodostaa "kotimaisen" rahan aggregaatit, edellytetään, että rahalaitokset muuntavat näiden kansallisten ilmentymien määräiset erät euroiksi ja lisäävät ne vastaaviin euromääräisiin eriin (näin saadut yhteissummat ja kaikkien muiden valuuttojen määräiset vastaavat erät esitetään erikseen kuukausittaisissa tilastotiedoissa).

12. Toinen siirtymäkauden piirre on se, että EU-maita voi liittyä euroalueeseen kolmannen vaiheen käynnistymisen jälkeen. Rahalaitokset varautuvat tähän siten, että ne säilyttävät valmiutensa luokitella maittain niitä saamisia ja velkoja, jotka kohdistuvat kolmannen vaiheen alettua euro-alueen ulkopuolelle jääviin EU-maihin. Periaatteessa olisi tarpeen eritellä nämä erät myös valuutoittain. Tämän mahdollisesti erittäin työlään tilastoinnin helpottamiseksi tilastotiedot ajalta, jolloin ei vielä ollut tietoa euroalueen kokoonpanon muutoksista, tullaan kenties tuottamaan jossakin määrin joustavasti, mikäli EKP hyväksyy tällaisen menettelyn.

Toimitusajat

13. Kunkin euroalueeseen osallistuvan maan rahalaitosten yhteenlaskettu kuukausittainen tase toimitetaan EKP:lle viimeistään 15. pankkipäivänä (työajan loppuun mennessä) sen kuukauden päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin tietoja antavien laitosten on toimitettava niille tiedot, jotta tässä määräajassa pysytään, ottaen huomioon myös EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän edellyttämät toimitusajat.

III. Neljännesvuosittain toimitettavat tasetiedot

Tavoite

1. Eräät tilastotiedot eivät ole välttämättömiä euroalueen raha-aggregaattien laskemiseksi, mutta niitä tarvitaan kolmannessa vaiheessa rahatalouden kehityksen tarkempaan analysoimiseen tai muihin tilastointitarkoituksiin, kuten rahoitustilinpitoon. Tavoitteena on saada tarkempaa tietoa tietyistä tase-eristä näitä tarkoituksia varten.

Vaatimukset

2. Neljännesvuosittaisia erittelyjä tehdään vain tärkeimmistä yhteenlasketun taseen eristä (taulukon 1 vasemmassa sarakkeessa olevat lihavoidulla painetut erät). Lisäksi sellaisissa tapauksissa, joissa karkean aggregoinnin perusteella voi päätellä, että kyseiset tiedot eivät todennäköisesti ole merkittäviä, EKP saattaa hyväksyä joustavamman raportoinnin.

a) Euroalueen ei-rahalaitoksille myönnettyjen lainojen erittely maturiteeteittain

3. Rahalaitosten koko luotonannon (myönnetyt lainat ja hallussa olevat arvopaperit) maturiteettirakenteen seuraamiseksi rahalaitosten on neljännesvuosittain annettavissa tiedoissaan eriteltävä ei-rahalaitoksille myöntämänsä lainat alkuperäisen maturiteetin mukaan enintään vuoden, yli vuoden mutta enintään 5 vuoden ja yli 5 vuoden maturiteettiluokkiin. Samoin niiden on eriteltävä hallussaan olevat, ei-rahalaitosten liikkeeseen laskemat arvopaperit enintään vuoden ja yli vuoden maturiteettiluokkiin.

b) Konsolidoidun taseen erittely aloittain

4. Neljännesvuosittain laadittavassa sektorikohtaisessa erittelyssä saamisista ja veloista, jotka kohdistuvat euroalueella oleviin ei-rahalaitoksiin, eritellään (soveltuvin osin) julkisyhteisösektori (valtionhallinto [S.1311], osavaltionhallinto [S.1312], paikallishallinto [S.1313], sosiaaliturvarahastot [S.1314]) ja muut kotimaiset sektorit (muut rahoituksen välittäjät [S.123], vakuutuslaitokset ja eläkerahastot [S.125], yritykset [S.11], kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt [S.14 ja S.15 yhdistettyinä]). Raha-aggregaattien alasektorikohtaisten osatekijöiden määrittely edellyttäisi teoriassa, että alasektorierittelyyn yhdistettäisiin yksityiskohtainen talletusten erittely (instrumenteittain ja maturiteeteittain sekä erittely euromääräisiin ja muiden valuuttojen määräisiin). Koska tällainen tilastointi olisi työlästä, tämä tilastotietovaatimus on rajattu koskemaan vain tiettyjä tärkeimpiä tase-eriä (ei-rahalaitosten talletukset, lainat ei-rahalaitoksille ja hallussa olevat ei-rahalaitosten liikkeeseen laskemat arvopaperit).

c) Ei-rahalaitoksille myönnettyjen lainojen erittely lainanottajan ja käyttötarkoituksen mukaan

5. Tämä euroalueella oleville ei-rahalaitoksille myönnettyjen lainojen erittely koskee ainoastaan alasektoreita yritykset ja kotitaloudet sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Luokittelussa eritellään lainat yrityksille, lainat kotitalouksille (jaoteltuina kulutusluottoihin, asuntolainoihin ja muihin lainoihin [jäännöserä]) sekä lainat kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille.

d) Erittely maittain

6. Vastapuolet erotellaan euroalueella ja sen ulkopuolella oleviin mm. siirtymäkauden tarpeita varten.

e) Erittely valuutoittain

7. Tärkeimpien EU:n ulkopuolisten valuuttojen määräiset rahalaitosten saamiset ja velat on eriteltävä jollakin tavoin, jotta voitaisiin laskea valuuttakurssimuutoksilla korjattuja raha- ja luottoaggregaattien virtatietoja silloin, kun aggregaattien tulee määritelmän mukaan sisältää kaikki valuutat yhteensä. Ainoastaan merkittävimmät tase-erät eritellään tärkeimpien kansainvälisten valuuttojen mukaan (Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Sveitsin frangi).

f) Euroalueen ulkopuolisiin osapuoliin kohdistuvien saamisten ja velkojen erittely sektoreittain (muut EU-jäsenvaltiot ja ulkomaat)

8. Euroalueen ulkopuolella oleviin vastapuoliin kohdistuvat rahalaitosten saamiset ja velat tulee jaotella sen mukaan, kohdistuvatko ne pankkeihin (tai euroalueen ulkopuolisten EU-maiden rahalaitoksiin) vai muihin kuin pankkeihin. Muihin kuin pankkeihin kohdistuvat erät tulee lisäksi eritellä sen mukaan, kohdistuvatko ne julkisyhteisöihin vai muihin yksiköihin. SNA 93:n mukaista sektoriluokitusta käytetään tapauksissa, joissa EKT 95 ei ole voimassa.

Toimitusajat

9. Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle neljännesvuosittaiset tilastotiedot viimeistään 28. pankkipäivänä sen kuukauden päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat (työajan loppuun mennessä). Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin tietoja antavien laitosten on toimitettava niille tiedot, jotta tässä määräajassa pysytään.

IV. Virtatietojen laskeminen

Tavoite

1. Konsolidoidusta taseesta, joka sisältää saamisten ja velkojen kantatietoja, sekä muista tilastotiedoista, jotka kattavat arvostusmuutokset ja muut vastaavat, kuten luottotappioiden kirjaukset, on saatava lasketuksi tiettyjen ajankohtien välisten todellisten transaktioiden arvo riittävän oikea-aikaisesti, jotta raha-aggregaattien ja vastaerien virtatiedot voidaan muodostaa.

Vaatimukset

2. EKP:n on muodostettava raha-aggregaateista ja niiden vastaeristä virtatiedot, jotka ilmaisevat kalenterikuukauden aikana tapahtuneet transaktiot. Transaktiot saadaan selville siten, että lasketaan kuukauden lopun raportointipäivien kantatietojen erotus ja poistetaan siitä muista kuin transaktioista aiheutuvat muutokset. Tämän vuoksi EKP tarvitsee tilastotietoja näistä miltei kaikkiin rahalaitostaseen eriin liittyvistä muutoksista. Tiedot koskevat muutoksia, jotka kattavat erät "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt" sekä "arvostusmuutokset ja luottotappiot/luottojen arvonalennukset". Lisäksi EKP tarvitsee lisäselvityksiä muutoksista, jotka sisältyvät erään "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt". Kansallisten keskuspankkien ja muiden rahalaitosten tilastotiedot on ilmoitettava erikseen.

OSA 2

VAADITTAVAT ERITTELYT

Taulukko A Rahalaitossektorin yhteenlaskettuun taseeseen sovellettavat erittelyt Instrumentti- ja maturiteettiluokat, vastapuolet ja valuutat ("Kuukausittaisten tietojen" erät on lihavoitu ja merkitty tähdellä (*))

>TAULUKON PAIKKA>

>

TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>KAAVION ALKU>

Vain vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten luottolaitosten on ilmoitettava tiedot, jotka ovat taulukon ohuin ääriviivoin ympäröidyissä soluissa

(7)

A. Kotimaa

B. Muut euroalueen jäsenvaltiot

C. Ulkomaat

D. Kohdistamattomat

Rahalaitokset (5)

Ei-rahalaitokset

Rahalaitokset (5)

Ei-rahalaitokset

joista

varantovelvolliset EKP+ KKP:t

Julkisyhteisöt

Muut

joista

varantovelvolliset

EKP+ KKP:t

Julkisyhteisöt

Muut

Valtio

Muut julkis-yhteisöt

Valtio

Muut julkisyhteisöt

(a)

(b)

(c)

(d)

(e)

(f)

(g)

(h)

(i)

(j)

(k)

(l)

VELAT

8 Liikkeessä oleva raha

9 Talletukset (kaikki valuutat)

*

*

*

*

*

*

*

9e Euro

*

*

*

*

9.1e Yön yli

*

*

*

*

9.2e Määräaikaiset

enintään vuoden

*

*

*

*

yli vuoden mutta enintään 2 vuotta

*

*

*

*

yli 2 vuoden (1)

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

9.3e Irtisanomisehtoiset

enintään 3 kuukauden (2)

*

*

*

*

yli 3 kuukauden

*

*

*

*

josta: yli 2 vuoden (6)

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

9.4e Repot

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

9x Muut kuin euroalueen valuutat

9.1x Yön yli

*

*

*

*

9.2x Määräaikaiset

enintään vuoden

*

*

*

*

yli vuoden mutta enintään 2 vuotta

*

*

*

*

yli 2 vuoden (1)

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

9.3x Irtisanomisehtoiset

enintään 3 kuukauden (2)

*

*

*

*

yli 3 kuukauden

*

*

*

*

josta: yli 2 vuoden (6)

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

9.4x Repot

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

*

10 Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

11 Liikkeeseen lasketut velkapaperit

11e Euro

enintään vuoden

*

yli vuoden mutta alle 2 vuotta

*

yli 2 vuoden

*

11x Muut kuin euroalueen valuutat

enintään vuoden

*

yli vuoden mutta alle 2 vuotta

*

yli 2 vuoden

*

12 Rahamarkkinapaperit (3)

Euro

*

Muut kuin euroalueen valuutat

*

13 Oma pääoma ja varaukset

14 Muut velat

SAAMISET

1 Kassa (kaikki valuutat)

1e josta: Euro

2 Lainat

2e josta: Euro

3 Muut arvopaperit kuin osakkeet

3e Euro

enintään vuoden

yli vuoden mutta alle 2 vuotta

yli 2 vuoden

3x Muut kuin euroalueen valuutat

enintään vuoden

yli vuoden mutta alle 2 vuotta

yli 2 vuoden

4 Rahamarkkinapaperit (4)

Euro

Muut kuin euroalueen valuutat

5 Osakkeet ja muut osuudet

6 Kiinteä omaisuus

7 Muut saamiset

Huom. Tähdellä (*) merkittyjä taulukon soluja käytetään varantopohjan laskemisessa. Velkapaperien ja rahamarkkinapaperien osalta luottolaitosten on joko näytettävä toteen varantopohjasta vähennettävät velkansa tai tehtävä kiinteä EKP:n määräämä vakiovähennys.

(1) Sisältää hallinnollisesti säänneltävät talletukset.

(2) Sisältää ei-siirtokelpoiset avistalletukset.

(3) Määritelty rahalaitosten liikkeeseen laskemiksi rahamarkkinapapereiksi.

(4) Määritelty hallussa oleviksi rahalaitosten liikkeeseen laskemiksi rahamarkkinapapereiksi. Rahamarkkinapaperit sisältävät tässä yhteydessä rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet. Ei-rahalaitosten liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset instrumentit kuuluvat erään "muut arvopaperit kuin osakkeet". vaikka ne olisivat ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin rahamarkkinapaperit.

(5) Luottolaitokset voivat ilmoittaa velkansa siten, että ne kohdistuvat ryhmään "muut rahalaitokset kuin vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit" sen sijaan, että ne ilmoittaisivat ne kohdistettuina erikseen ryhmiin "rahalaitokset" ja "vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit", edellyttäen että tiedot ovat edelleen riittävän tarkkoja ja että tämä ei vaikuta lihavoituihin eriin.

(6) Tämän erän ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista.

(7) Kansallisista tiedonkeruujärjestelmistä riippuen ja rajoittamatta tässä asetuksessa esitettyjen määritelmien ja rahalaitostaseen luokitteluperiaatteiden täydellistä noudattamista, varantovelvoitteen alaiset luottolaitokset voivat ilmoittaa varantopohjan laskemiseksi tarvittavat tiedot (tähdellä (*) merkityt solut), lukuun ottamatta jälkimarkkinakelpoisia instrumentteja koskevia tietoja, allaolevan taulukon mukaisesti, edellyttäen että tämä ei vaikuta lihavoituihin eriin. Tässä taulukossa olisi varmistettava täydellinen vastaavuus taulukon 1 kanssa, kuten alla on kuvattu.

Varantopohja (lukuun ottamatta jälkimarkkinakelpoisia instrumentteja) laskettuna seuraavien taulukon 1 sarakkeiden summana:

(a) - (b) + (c) + (d) + (e) + (f) - (g) + (h) + (i) + (j) + (k)

VELAT

(Euro ja muut kuin euroalueen valuutat yhdistettynä)

TALLETUKSET YHTEENSÄ

9.1e+9.1x

9.2e+9.2x

9.3e+9.3x

9.4e+9.4x

josta:

9.2e+9.2x Määräaikaiset

yli 2 vuotta

josta:

9.3e+9.3x Irtisanomisehtoiset

yli 2 vuotta

Vapaaehtoinen ilmoittaminen

joita:

9.4e+9.4x Repot

>KAAVION LOOPU>

Taulukko 2 Erittely sektoreittain ("neljännesvuosittaiset tiedot")

>KAAVION ALKU>

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot

A. Kotimaa

B. Muut euroalueen maissa olevat

C. Ulkomailla olevat

Ei-rahalaitokset

Ei-rahalaitokset

Yhteensä

Pankit

Muut kuin pankit

Julkisyhteisöt

Muut kotimaassa olevat

Julkisyhteisöt

Muut kotimaassa olevat

Yhteensä

Valtio

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Valtio

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Osav. -hallinto

Paikallishallinto

Sosiaaliturvarahastot

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät

(S.123)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

(S.125)

Yritykset

(S.11)

Kotitaloudet jne. (3)

Yhteensä

Osav. -hallinto

Paikallishallinto

Sosiaaliturvarahastot

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät

(S.123)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

(S.125)

Yritykset

(S.11)

Kotitaloudet jne. (3)

Julkisyhteisöt

Muut kotimaassa olevat

VELAT

8 Liikkeessä oleva raha

9 Talletukset (kaikki valuutat)

M

M

M

9.1 Yön yli

M

M

M

M

9.2 Määräaikaiset (1)

M

M

M

M

9.3

Irtisanomisehtoiset (2) talletukset

M

M

M

M

9.4 Repot

M

M

M

M

10 Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

11 Liikkeeseen lasketut velkapaperit

12 Rahamarkkinapaperit

13 Oma pääoma ja varaukset

14 Muut velat

SAAMISET

1 Kassa

2 Lainat

M

M

M

M

M

enintään vuoden

yli vuoden mutta enintään 5 vuotta

yli 5 vuoden

3

Muut arvopaperit kuin osakkeet

M

M

M

M

M

enintään vuoden

yli vuoden

4 Rahamarkkinapaperit

5 Osakkeet ja muut osuudet

M

M

M

6 Kiinteä omaisuus

7 Muut saamiset

M

"Kuukausittaiset tiedot" (ks. taulukko 1).(1) Sisältää hallinnollisesti säänneltävät talletukset.

(2) Sisältää ei-siirtokelpoiset avistalletukset.

(3) Sisältää kotitaloudet (S.14) ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.15).

>KAAVION LOOPU>

Taulukko 3 Ei rahalaitoksille myönnettyjen lainojen erittely sektoreittain ja käyttötarkoituksittain ("neljännesvuosittaiset tiedot")

>KAAVION ALKU>

Tiedot on toimitettava neljännesvuosittain

A. Kotimaa

B. Muut euroalueen jäsenvaltiot

Yritykset (S.11) ja kotitaloudet jne. (S.14 + S.15)

Yritykset (S.11) ja kotitaloudet jne. (S.14 + S.15)

Yhteensä

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet jne. (S.14)

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Yhteensä

Yritykset

(S.11)

Kotitaloudet jne (S.14)

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut

(jäännöserä)

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut

(jäännöserä)

SAAMISET (kaikki valuutat)

2 Lainat

enintään vuoden

yli vuoden mutta enintään 5 vuotta

yli 5 vuoden

>KAAVION LOOPU>

Taulukko 4 Erittely maittain ("neljännesvuosittaiset tiedot")

>KAAVION ALKU>

Tiedot on toimitettava neljännesvuosittain

B + osa C:stä. Muut euroalueen jäsenvaltiot

(= pl. kotimaa) ja muut EU-maat (2)

Osa C:stä. Ulkomaat

(=pl. EU)

BE

DK

DE

GR

ES

FR

IE

IT

LU

NL

AT

PT

FI

SE

UK

Yhteensä (3)

VELAT

8 Liikkeessä oleva raha

9 Talletukset (kaikki valuutat)

a. Rahalaitokset

b. Ei-rahalaitokset

10 Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

11 Liikkeeseen lasketut velkapaperit

12 Rahamarkkinapaperit

13 Oma pääoma ja varaukset

14 Muut velat

SAAMISET

1 Kassa

2 Lainat (kaikki valuutat)

a. Rahalaitoksille

b. Ei-rahalaitoksille

3

Muut arvopaperit kuin osakkeet (kaikki valuutat)

a. Rahalaitosten laskemat

b. Ei-rahalaitosten laskemat

4 Rahamarkkinapaperit (1)

a. Rahalaitosten laskemat

5 Osakkeet ja osuudet

6 Kiinteä omaisuus

7 Muut saamiset

(1) Määritelty hallussa oleviksi rahalaitosten liikkeeseen laskemiseksi rahamarkkinapapereiksi. Rahamarkkinapaperit käsittävät tässä yhteydessä myös rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet.

(2) Konsolidoidun taseen laskeminen edellyttäisi, että rahalaitokset kussakin euroalueeseen mahdollisesti myöhemmin liittyvässä valtiossa ilmoitettaisiin maittain eriteltyinä.

(3) "Ulkomaiden" (poislukien EU-maat) erittely maittain saattaisi tuoda esiin kiintoisaa tietoa, mutta sen ei katsota kuuluvan tämän tilastoinnin piiriin. Rahalaitokset ks. SNA 93, osat S.121 ja S.122.

>KAAVION LOOPU>

Taulukko 5 Erittely valuutoittain ("neljännesvuosittaiset tiedot")

>KAAVION ALKU>

Neljännesvuosittain toimitettavat tiedot

Kaikki valuutat yhteensä

Euro & euroalueen kansalliset valuutat

(3)

Muut EU-valuutat

(3)

Muut valuutat

yhteensä

USD

JPY

CHF

Muut valuutat yhteensä

VELAT

9 Talletukset

A. Kotimaa

a. Rahalaitokset

M

M

b. Ei-rahalaitokset

M

B. Muu euroalue

a. Rahalaitokset

M

M

b. Ei-rahalaitokset

M

C. Ulkomaat

a. Pankit

(4)

b. Muut kuin pankit

(4)

10 Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

11 Liikkeeseen lasketut velkapaperit

M

M

12 Rahamarkkinapaperit (1)

M

M

13 + 14 Muut velat

M

SAAMISET

2 Lainat

A. Kotimaa

a. Rahalaitoksille

M

b. Ei-rahalaitoksille

M

M

B. Muu euroalue

a. Rahalaitoksille

M

b. Ei-rahalaitoksille

M

M

C. Ulkomaat

a. Pankeille

(4)

b. Muille kuin pankeille

(4)

3 Muut arvopaperit kuin osakkeet

A. Kotimaa

a. Rahalaitosten laskemat

M

M

b. Ei-rahalaitosten laskemat

M

M

B. Muu euroalue

a. Rahalaitosten laskemat

M

M

b. Ei rahalaitosten laskemat

M

M

C. Ulkomaat

a. Pankkien laskemat

(4)

b.

Muiden kuin pankkien laskemat

(4)

4 Rahamarkkinapaperit (2)

A. Kotimaa

a. Rahalaitosten laskemat

M

M

B. Muu euroalue

a. Rahalaitosten laskemat

M

M

5 + 6 + 7 Muut saamiset

M

M "Kuukausittaiset tiedot" (ks. taulukko 1).

(1) Määritelty rahalaitosten liikkeeseen laskemiseksi rahamarkkinapapereiksi.

(2) Määritelty hallussa oleviksi rahalaitosten liikkeeseen laskemiseksi rahamarkkinapapereiksi. Rahamarkkinapaperit sisältävät tässä yhteydessä rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet. Ei-rahalaitosten liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset instrumentit kuuluvat erään "muut arvopaperit kuin osakkeet", vaikka ne olisivat ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin rahamarkkinapaperit.

(3) Konsolidoidun taseen aggregaattien laskeminen edellyttäisi rahalaitosten tilien erittelyä valuutoittain kunkin euroalueeseen mahdollisesti myöhemmin liittyvän valtion valuutan mukaan.

(4) Nämä tiedot tulisi toimittaa vain laaduntarkkailua varten. Koska erät eivät sisälly virallisen tilastovaatimuksia koskevan julkaisun ("Implementation Package") taulukoihin, niitä ei todennäköisesti ole toimitettava, ellei niitä jo kerätä tiedonantajarahalaitoksilta.

>KAAVION LOOPU>

OSA 3

EKP:LLE TOIMITETTAVAAN KONSOLIDOITUUN TASEESEEN LIITTYVIÄ MÄÄRITELMIÄ - SAAMISTEN JA VELKOJEN INSTRUMENTTILUOKAT

Yleiset määritelmät

Kotimaa määritellään kuten neuvoston asetuksessa Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja.

Euroalueen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen laatimiseksi tarvittava tiedonantajien joukko koostuu rahalaitoksista, jotka on lueteltu tilastoinnissa käytettävässä rahalaitosten luettelossa ja jotka ovat euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden alueella. Niitä ovat

- alueella rekisteröidyt ja siellä sijaitsevat laitokset mukaan lukien alueen ulkopuolella sijaitsevien emoyhtiöiden tytäryhtiöt ja

- sellaisten laitosten sivukonttorit, joiden hallinnollinen päätoimipaikka on alueen ulkopuolella.

Tytäryhtiöt ovat erillisiä yhtiöitä, joissa toisella yhteisöllä on osake-enemmistö tai täysi omistus, kun taas sivukonttorit eivät ole erillisiä yhtiöitä (ts. niillä ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa) ja emoyhtiö omistaa ne kokonaan.

Tilastointia varten rahalaitokset konsolidoivat kaikkien samalla kansallisella alueella sijaitsevien toimipaikkojensa (hallinnollinen päätoimipaikka ja/tai sivukonttorit) liiketapahtumat. Hallinnolliset päätoimipaikat voivat ilmoittamissaan tilastotiedoissa konsolidoida myös kaikkien samalla kansallisella alueella sijaitsevien rahalaitostytäryhtiöidensä liiketapahtumat, mutta luottolaitosten ja muiden rahalaitosten liiketapahtumat tulee kuitenkin eriyttää toisistaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) vähimmäisvarantojärjestelmän soveltamista varten. Ilmoitettavissa tilastotiedoissa ei sallita kansalliset rajat ylittävää konsolidointia.

Tilastointia varten offshore-rahoituskeskuksissa sijaitsevien laitosten kotipaikaksi katsotaan niiden sijaintipaikka.

Alkuperäinen maturiteetti viittaa rahoitusinstrumentin kiinteään määräaikaan, jota ennen sitä ei voi lunastaa takaisin (esimerkiksi velkapaperit) tai jota aikaisemmasta lunastuksesta seuraa jonkinlainen sakko (esimerkiksi tietyntyyppiset talletukset). Irtisanomisaika alkaa siitä hetkestä, kun instrumentin haltija ilmoittaa aikomuksestaan lunastaa instrumentin, ja päättyy sinä päivänä, kun haltija voi muuttaa instrumentin rahaksi ilman seuraamuksia. Rahoitusinstrumentit luokitellaan irtisanomisajan mukaan vain silloin, kun niillä ei ole sovittua määräaikaa.

Rahalaitosten tilinpäätöksissään soveltamat kirjanpitosäännöt noudattavat sitä kansallista lainsäädäntöä, jolla pankkien tilinpäätöksiä koskeva EU:n direktiivi (86/635/ETY) on pantu täytäntöön, ja muita sovellettavia kansainvälisiä standardeja. Jäsenvaltioissa voimassa olevat kirjanpitomenettelyt eivät kuitenkaan rajoita sitä, että kaikki saamiset ja velat on ilmoitettava bruttomääräisinä tilastointia varten.

Sektorien määritelmät

Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää (EKT 95) käytetään sektoriluokituksen mallina. Lisätietoja siitä, miten sektoriluokitusta sovelletaan vastapuoliin, jotka ovat kotimaan alueen ulkopuolella olevia ei-rahalaitoksia, on raha- ja pankkitilastojen sektorikäsikirjassa "Money and Banking Statistics Sector Manual".

Rahalaitosten määritelmää käsiteltiin jo edellä. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevista pankeista käytetään mielummin nimitystä "pankit" kuin rahalaitokset, koska termiä "rahalaitos" käytetään vain euro-alueella sijaitsevista pankeista. Samalla tavoin termiä "ei-rahalaitokset" käytetään vain euroalueella; muiden maiden ollessa kyseessä on syytä käyttää termiä "muut kuin pankit". Luokka "ei-rahalaitokset" käsittää seuraavat sektorit ja alasektorit.

- Julkisyhteisöt. Kotimaiset yksiköt, jotka harjoittavat sellaisia toimintoja, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti markkinattomien, yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja/tai kansantulon ja -varallisuuden uudelleen jakaminen (EKT 95, kohdat 2.68-2.70).

- Valtionhallinto. Valtion ministeriöt ja keskusvirastot, joiden toimivalta ulottuu koko talousalueelle, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen hallintoa (EKT 95, kohta 2.71).

- Osavaltionhallinto. Erilliset institutionaaliset yksiköt, jotka hoitavat joitakin julkisen hallinnon tehtäviä valtionhallintoa alemmalla, mutta paikallishallintoa ylemmällä tasolla, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen hallintoa (EKT 95, kohta 2.72).

- Paikallishallinto. Julkisen hallinnon elimet, joiden toimivalta ulottuu ainoastaan talousalueen paikalliseen osaan, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen paikallisia laitoksia (EKT 95, kohta 2.73).

- Sosiaaliturvarahastot. Valtionhallinnon, osavaltionhallinnon ja paikallishallinnon institutionaaliset yksiköt, joiden pääasiallinen toiminta on tuottaa sosiaalisia etuisuuksia (EKT 95, kohta 2.74).

Muut kotimaiset yksiköt. Kotimaiset ei-rahalaitokset, jotka eivät kuulu julkisyhteisöihin. Näitä ovat

- Muut rahoituksen välittäjät. Ei-monetaariset rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt (lukuun ottamatta vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja), jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muuten kuin valuuttana, talletuksina ja/tai talletusten läheisinä vastikkeina muilta institutionaalisilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta (EKT 95, kohdat 2.53-2.67).

- Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot. Ei-monetaariset rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka pääasiallisesti ovat riskien yhdistelyyn liittyvän rahoituksen välittäjiä (EKT 95, kohdat 2.60-2.67).

- Yritykset. Yritykset ja yritysmäiset yksiköt, jotka eivät välitä rahoitusta vaan ovat pääasiallisesti tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalvelujen markkinatuottajia (EKT 95, kohdat 2.21-2.31).

- Kotitaloudet. Henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina, yksinomaan omaa loppukäyttöä varten tarkoitettujen tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalvelujen tuottajina sekä markkinatavaroiden ja rahoitus- ja muiden palvelujen tuottajina, jos nämä toiminnot eivät ole yritysmäisten yhteisöjen toimintaa. Kotitaloussektoriin luetaan myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka pääasiallisesti tuottavat markkinattomia tavaroita ja palveluita tietyille kotitalousryhmille (EKT 95, kohdat 2.75-2.88).

Instrumenttiluokkien määritelmät

Konsolidoituun taseeseen sisältyvien saamis- ja velkaluokkien määritelmissä otetaan huomioon erilaisten rahoitusjärjestelmien ominaispiirteet. Erittelemällä instrumentit maturiteetin mukaan niiden määrittelyä voidaan yhdenmukaistaa silloin, kun eri rahoitusmarkkinoilla käytettävät instrumentit eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään.

Seuraavissa taulukoissa on eri instrumenttiluokkien yksityiskohtaiset standardoidut kuvaukset. Kansalliset keskuspankit mukauttavat määritelmät kansallisella tasolla soveltuviksi instrumenttiluokiksi EKP:n asetuksen mukaisesti (5).

Rahalaitossektorin kuukausitaseen instrumenttiluokkien tarkat kuvaukset Implementation Package -tilastointiohjeen (IP) mukaan

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Pankkidirektiivit (12. joulukuuta 1977 annettu 77/780/ETY ja 30. joulukuuta 1989 annettu 89/646/ETY), joihin sisältyvät "poikkeusluvan saaneet luottolaitokset" (eli ensimmäisessä pankkidirektiivissä nimetyt luottolaitokset, joita tuo direktiivi ei koske).

(2) Tämä ja myöhemmät vastaavat viitenumerot tarkoittavat EKT 95:n sektoreita ja alasektoreita.

(3) Rahalaitosten liikkeeseen laskemissa rahakorteissa olevat rahamäärät sisältyvät yön yli -talletuksiin.

(4) Luottolaitokset voivat ilmoittaa velkansa siten, että ne kohdistavat ne ryhmään "muut rahalaitokset kuin vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit" sen sijaan että ne ilmoittaisivat ne kohdistettuina erikseen ryhmiin "rahalaitokset" ja "vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit" edellyttäen, että tiedot ovat edelleen riittävän tarkkoja eivätkä velat kohdistu mihinkään lihavoidulla painetun sarakkeen ryhmään.

(5) Yksityiskohtaisempia ohjeita voi tarvittaessa saada raha- ja pankkitilastojen laatimisoppaasta "Money and Banking Statistics Compilation Guide" ja sen täydennysosista.

(6) Maturiteettien erittelyä sovelletaan vain ei-rahalaitoksille myönnettyihin lainoihin.

(7) Kuukausittain vaaditaan tiedot vain euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemista arvopapereista.

Neljännesvuosittain vaaditaan tiedot euroalueella olevien ei-rahalaitosten liikkeeseen laskemista arvopapereista jaoteltuina maturiteetiltaan "enintään vuoden" ja "yli vuoden" papereihin.

(8) Lukuun ottamatta rahamarkkinapapereita.

(9) Määritelty rahalaitosten liikkeeseen laskemiksi rahamarkkinapapereiksi. Rahamarkkinapaperit käsittävät tässä yhteydessä rahamarkkinarahastojen rahasto -osuudet. Ei-rahalaitosten liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset instrumentit kuuluvat erään "muut arvopaperit kuin osakkeet", vaikka ne olisivat ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin rahamarkkinapaperit.

(10) Sisältää rahalaitosten nimissä liikkeeseen lasketuissa rahakorteissa olevat rahamäärät.

(11) Sisältää hallinnollisesti säänneltävät talletukset.

(12) Sisältää ei-siirtokelpoiset avistalletukset.

(13) Määritelty rahalaitosten liikkeeseen laskemiksi rahamarkkinapapereiksi.

(14) Kotitaloudet (S.14) ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.15).

(15) Euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevat.

(16) Erän "talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta" ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista.

LIITE II

VÄHIMMÄISVARANTOJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEEN LIITTYVÄT ERITYISSÄÄNNÖKSET JA SIIRTYMÄKAUDEN SÄÄNNÖT

1 OSA

ERITYISSÄÄNNÖKSET

I. Tiedonkeruu pieniltä laitoksilta

1. Minimitiedonkeruu pieniltä luottolaitoksilta Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) vähimmäisvarantojärjestelmää varten käsittää taulukon 1A mukaiset tiedot. Pienten laitosten varantopohjatiedot kolmea (kuukauden pituista) pitoajanjaksoa varten perustuvat vuosineljänneksen lopun tietoihin, jotka kansalliset keskuspankit keräävät viimeistään 28. pankkipäivänä kunkin vuosineljänneksen päättymisestä.

II. Tiedonkeruu EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisilta laitoksilta, jotka ilmoittavat tietonsa konsolidoidusti ryhmänä

2. Saatuaan luvan Euroopan keskuspankilta (EKP) vähimmäisvarantojärjestelmän alaiset luottolaitokset voivat antaa tilastotietonsa konsolidoidusti niin, että ne koskevat ryhmää luottolaitoksia, jotka ovat vähimmäisvarantovelvollisia samalla kansallisella alueella edellyttäen, että kaikki asianomaiset laitokset ovat ilmoittaneet luopuvansa minkäänlaisiin varantovelvoitteesta tehtäviin könttäsummavähennyksiin liittyvistä eduista. Könttäsummavähennys jää kuitenkin koko ryhmän eduksi. Kaikki asianomaiset laitokset luetellaan erikseen EKP:n rahalaitosten luettelossa.

3. Jos koko ryhmän katsotaan olevan "pieni", sen tulee täyttää ainoastaan pienten laitosten suppeammat raportointivaatimukset. Muussa tapauksessa sovelletaan täysimääräisiä raportointivaatimuksia.

III. Sarake "(joista) varantovelvolliset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit"

4. Sarake "(joista) varantovelvolliset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit" (lyhennetty taulukossa muotoon "varantovelvolliset LL:t, EKP + KKP:t") ei sisällä tiedonantajalaitosten velkoja niille laitoksille, jotka vähimmäisvarantojärjestelmästä vapautettujen laitosten luettelon mukaan eivät kuulu EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän piiriin, eli laitoksille, jotka ovat järjestelmän ulkopuolella muista syistä kuin tervehdyttämismenettelyn takia.

5. Vähimmäisvarantojärjestelmän piiristä vapautettujen laitosten luettelo sisältää ainoastaan ne laitokset, jotka ovat järjestelmän ulkopuolella muista syistä kuin tervehdyttämismenettelyn takia. Laitoksia, jotka on väliaikaisesti vapautettu vähimmäisvarantovelvoitteesta tervehdyttämismenettelyn takia, kohdellaan kuten vähimmäisvarantovelvoitteen alaisia laitoksia, ja sen vuoksi niihin kohdistuvat velat sisältyvät sarakkeeseen "(joista) varantovelvolliset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit". Sarakkeeseen kuuluvat myös velat sellaisille laitoksille, joiden ei itse asiassa tarvitse pitää varantotalletusta EKPJ:ssä könttäsummavähennyksen takia.

2 OSA

SIIRTYMÄKAUDEN SÄÄNNÖT

I. Luottolaitokset, joita koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset

6. Jotta voitaisiin laskea oikein varantopohja, johon sovelletaan positiivista varantoprosenttia, tarvitaan yksityiskohtainen kuukausittainen erittely yli 2 vuoden määräaikaisista talletuksista, talletuksista, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta, ja luottolaitosten reposopimuksiin liittyvistä veloista, jotka kohdistuvat kotimaan ja muun euroalueen sektoreihin "rahalaitokset", "varantovelvolliset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit" ja "valtio", sekä sektoriin "ulkomaat". Luottolaitokset voivat ilmoittaa velkansa siten, että ne kohdistuvat ryhmään "muut rahalaitokset kuin vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit", sen sijaan että ne ilmoittaisivat ne kohdistettuina erikseen ryhmiin "rahalaitokset" ja "vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit" edellyttäen, että tiedot ovat edelleen riittävän tarkkoja eikä tämä vaikuta lihavoituihin eriin. Lisäksi vähimmäisvarantovelvolliset luottolaitokset voivat - kansallisten tiedonkeruujärjestelmien mukaan ja sanotun rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen rahalaitosten tasetta koskevien määritelmien ja luokitusperiaatteiden täysimääräistä noudattamista - antaa vaihtoehtoisesti varantopohjan laskemiseen tarvittavat tiedot, lukuun ottamatta tietoja siirtokelpoisista instrumenteista, liitteessä I olevan taulukon 1 alaviitteen 7 mukaisesti, jos tämä ei vaikuta lihavoituihin eriin.

7. Näiden tietojen ilmoittaminen on pakollista joulukuun 1999 lopun tiedoista alkaen (lukuun ottamatta erää "talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta", jonka ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista). Tuohon päivämäärään asti tiedonantajalaitokset voivat halutessaan antaa tarvittavat tiedot vapaaehtoisesti, ts. ne voivat ilmoittaa joko todellisia lukuja (myös erät, joiden arvo on nolla) tai "tiedot puuttuvat" (käyttäen soveltuvaa merkintää) vuoden pituisena siirtymäkautena, joka alkaa 1. tammikuuta 1999.

8. Tiedonantajalaitosten on valittava, haluavatko ne ilmoittaa tietonsa siirtymäkauden aikana todellisina lukuina tai käyttäen merkintää "tiedot puuttuvat". Laitos, joka on päättänyt ilmoittaa tietonsa todellisina lukuina, ei voi sen jälkeen käyttää merkintää "tiedot puuttuvat".

9. Luottolaitosten on laskettava varantopohjansa kolmannen vaiheen ensimmäiselle pitoajanjaksolle avaustaseensa 1. tammikuuta 1999 perusteella (1).

II. Pienet luottolaitokset

10. Myös pienten luottolaitosten on laskettava varantopohjansa kolmannen vaiheen ensimmäiselle pitoajanjaksolle avaustaseensa 1. tammikuuta 1999 perusteella, mutta nämä tiedot on ilmoitettava viimeistään 10. helmikuuta 1999.

11. Pienten vähimmäisvarantovelvollisten luottolaitosten on annettava neljännesvuosittain varantopohjan laskemiseksi tarvittavat tiedot (kohdat, jotka on merkitty tähdellä * liitteessä I olevassa taulukossa 1) jäljempänä esitetyn taulukon mukaisesti. On varmistettava, että tämä taulukko vastaa tarkasti taulukkoa 1 jäljempänä esitetyn mukaisesti.

Taulukko 1A: Tiedot, jotka pienten luottolaitosten on toimitettava neljännesvuosittain vähimmäisvarantojärjestelmää varten

>KAAVION ALKU>

Varantopohja laskettu seuraavien taulukon 1 sarakkeiden summana:

(a) - (b) + (c) + (d) + (e) + (f) - (g) + (h) + (i) + (j) + (k)

TALLETUSVELAT

(Euro ja muut kuin euroalueen valuutat yhdistetty)

9 TALLETUKSET YHTEENSÄ

9.1e + 9.1x

9.2e + 9.2x

9.3e + 9.3x

9.4e + 9.4x

josta:

9.2e + 9.2x määräaikaiset

yli kaksi vuotta

josta:

9.3e + 9.3x irtisanomisehtoiset

yli kaksi vuotta

Vapaaehtoinen tietojen antaminen

josta:

9.4e + 9.4x repot

Liikkeessä olevat, taulukon l sarake (1)

JÄLKIMARKKINAKELPOISET VELKAINSTRUMENTIT

(Euro ja muut kuin euroalueen valuutat yhdistetty)

11 LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAPAPERIT

11e + 11x maturiteetti

enintään 2 vuotta

11 LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAPAPERIT

11e + 11x maturiteetti

yli 2 vuotta

12 RAHAMARKKINAPAPERIT

>KAAVION LOOPU>

(1) Tässä asetuksessa 1.1.1999 avaustase on sama kuin vuoden 1998 viimeisen päivän tase.

LIITE III

MUIDEN PIENTEN RAHALAITOSTEN KUIN LUOTTOLAITOSTEN RAPORTOINTIVAATIMUKSET

Kun kansalliset keskuspankit päättävät vapauttaa täysimääräisistä raportointivaatimuksista sellaisia pieniä rahalaitoksia, jotka eivät ole luottolaitoksia, niiden tulee ilmoittaa asiasta näille rahalaitoksille. Kansallisten keskuspankkien tulee kuitenkin kerätä näiltä laitoksilta edelleen ainakin vuosittaiset tasetiedot, jotta suppeamman tiedonkeruun piirissä olevien laitosten osuutta voidaan seurata.

LIITE IV

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOITA TIEDONANTAJIEN TULEE NOUDATTAA

Euroopan keskuspankin (EKP) tilastointiin liittyvät raportointivaatimukset täyttääkseen tiedonantajien tulee noudattaa seuraavia vähimmäisvaatimuksia:

1. Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset

a) Tiedonantajien tulee toimittaa tiedot oikea-aikaisesti ja kansallisten keskuspankkien asettamien määräaikojen mukaisesti.

b) Tilastotiedot tulee esittää kansallisten keskuspankkien määrittelemien teknisten raportointivaatimusten mukaisessa muodossa.

c) Yhteyshenkilö(t) tulee mainita.

d) Teknisiä määrittelyjä, jotka koskevat tiedonsiirtoa kansallisiin keskuspankkeihin, tulee noudattaa.

2. Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

e) Tilastotiedoissa ei saa olla virheitä:

- kaikki lineaariset rajoitteet tulee täyttää (esimerkiksi taseiden tulee täsmätä, välisummien ja loppusumman tulee täsmätä), ja

- eri raportointifrekvenssein toimitettujen tietojen tulee vastata toisiaan.

f) Tiedonantajien tulee voida antaa lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista.

g) Tilastotietojen tulee olla aukottomia; puuttuvista tiedoista tulee ilmoittaa ja antaa selitys kansallisille keskuspankeille ja ne tulee soveltuvin osin toimittaa mahdollisimman pian.

h) Tilastotiedoissa ei saa olla jatkuvia ja rakenteellisia aukkoja.

i) Tiedonantajien tulee noudattaa niitä mittasuhteita ja desimaalitarkkuuksia, jotka kansalliset keskuspankit ovat määritelleet toimitettavien tietojen teknistä siirtoa varten.

j) Tiedonantajien tulee noudattaa kansallisten keskuspankkien antamia ohjeita lukujen pyöristämisestä tietojen teknistä siirtoa varten.

3. Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

k) Tilastotietojen tulee vastata EKP:n asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja.

l) Mikäli näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tiedonantajien tulee mahdollisuuksiensa mukaan seurata ja mitata säännöllisesti käyttämiensä tilastointiperusteiden ja EKP:n asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten eroja.

m) Tiedonantajien tulee pystyä selittämään mahdolliset katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien periodien tietoihin.

4. Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset

n) EKP:n ja kansallisten keskuspankkien määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä tulee noudattaa. Säännöllisistä tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin tulee liittää perustelut.