32008O0021

Kieli
- Oma EUR–Lex
- Kirjaudu sisään
- Rekisteröidy
- Omat äskettäiset haut (0)

Tämä asiakirja on ote EUR-Lex-verkkosivustolta

Hakuvinkkejä

Lisää hakuvaihtoehtoja: Tarkennettu haku

EUROPA
EUR-Lex etusivu
EUR-Lex - 32008O0021 - FI

Asiakirja 32008O0021

Ohje

Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 11 päivänä joulukuuta 2008 , kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettujen suuntaviivojen EKP/2006/16 muuttamisesta (EKP/2008/21)

EUVL L 36, 5.2.2009, s. 46—58 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Asiakirjan oikeudellinen asema Ei enää voimassa, Voimassaolon päättymispäivämäärä: 30/12/2010; Implisiittinen kumoaja 32010O0020

ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2009/100/oj

HTML

PDF

Virallinen lehti

5.2.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/46

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2008,

kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettujen suuntaviivojen EKP/2006/16 muuttamisesta

(EKP/2008/21)

(2009/100/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) yleisneuvoston EKPJ:n perussäännön 47.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen myötävaikutuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettuja suuntaviivoja EKP/2006/16 (1) on tarpeen muuttaa, jotta ne olisivat linjassa tehtyjen poliittisten päätösten ja markkinoiden kehityksen kanssa.

(2)

Eurojärjestelmässä on tehty tarkistuksia arvopaperitransaktioista tiedottamista koskeviin periaatteisiin tasetietoihin liittyvän avoimuuden lisäämiseksi. Tarkistetuista periaatteista johtuen aikaisemmin ”muiksi kuin luovutettaviksi tarkoitetuiksi varoiksi” luokiteltujen arvopapereiden luokitusta olisi muutettava siten, että ne siirrettäisiin tase-erästä ”Muut rahoitusvarat” asianmukaiseen erään otsakkeen ”Saamiset” alle riippuen liikkeeseenlaskijan kotipaikasta, arvopaperin rahayksiköstä sekä siitä, pidetäänkö arvopapereita eräpäivään saakka. Lisäksi kaikki rahoitusinstrumentit, jotka kuuluvat osana korvamerkittyyn salkkuun, olisi sisällytettävä erään ”Muut rahoitusvarat”.

(3)

Suuntaviivoissa EKP/2006/16 ei ole erityisiä säännöksiä koronvaihtosopimusten termiinikauppojen, valuuttafutuurien ja osakefutuurien kirjanpitokohtelusta. Tällaisia instrumentteja käytetään kasvavassa määrin rahoitusmarkkinoilla, ja niillä voi olla merkitystä EKP:n valuuttavarantojen hoidon kannalta. Koronvaihtosopimusten termiinikauppaa olisi kirjanpidossa käsiteltävä samalla tavoin kuin tavallisia koronvaihtosopimuksia, kun taas valuuttafutuureja ja osakefutuureja olisi käsiteltävä samalla tavoin kuin korkofutuureja.

(4)	Nykyisiä oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin sovellettavia sääntöjä on muutettava, jotta niissä heijastuisi mahdollisuus kaupankäyntiin jälkimarkkinakelpoisilla osakkeilla ja osuuksilla EKP:n valuuttavarantoja hoidettaessa,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivoja EKP/2006/16 seuraavasti:

1)	Korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Osakkeita ja osuuksia sisältävät valuuttamääräiset arvopaperikaupat voidaan edelleen kirjata kassa- eli maksuperustetta noudattaen. Niihin liittyvät kertyneet korot, mukaan lukien preemiot ja diskontot, kirjataan päivittäin avistapäivästä.”

Muutetaan 7 artiklaa seuraavasti:

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Kulta, valuuttainstrumentit, muut arvopaperit kuin eräpäivään saakka pidettävät ja ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit sekä rahoitusinstrumentit riippumatta siitä, ovatko nämä erät taseessa vai taseen ulkopuolella, arvostetaan vuosineljänneksen arvostuspäivän markkinakeskikursseihin ja -hintoihin. Tämä ei estä kirjanpitovelvollisia arvostamasta sijoitussalkkujaan useammin omia sisäisiä tarpeitaan varten, kunhan tase-erät perustuvat vuosineljänneksen sisällä aina transaktioarvoon.”

b)	Lisätään 5 kohta seuraavasti: ”5. Eräpäivään saakka pidettäviksi ja ei-jälkimarkkinakelpoisiksi luokiteltavat arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja arvonalennus huomioon ottaen.”

Korvataan 8 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot, mukaan lukien arvopaperilainaukset, kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun vakuus annetaan asianomaisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tilille talletettavan käteisen muodossa.”

Muutetaan 9 artiklaa seuraavasti:

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tätä artiklaa sovelletaan jälkimarkkinakelpoisiin osakkeisiin ja osuuksiin eli kantaosakkeisiin tai osakerahastoihin riippumatta siitä, toteuttaako liiketapahtumat kirjanpitovelvollinen suoraan vai sen edustaja, lukuun ottamatta liiketoimia, jotka liittyvät eläkerahastoihin, voitto-osuuksiin, sijoituksiin tytäryhtiöissä tai merkittäviin osuuksiin yhtiöissä.”

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Valuuttamääräiset osakkeet ja osuudet, jotka ilmoitetaan kohdassa ’Muut saamiset’, eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. Niihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot voidaan laskea joko nettokeskihintamenetelmällä tai keskihintamenetelmällä.”

c)	Korvataan 3 kohta seuraavasti: ”3. Osakesalkut arvostetaan 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kukin erä arvostetaan erikseen. Osakerahastojen osalta hinta arvostetaan nettoperusteisesti eikä yksittäisten osakkeiden perusteella. Eri osakkeita tai eri osakerahastoja ei nettouteta keskenään.”

Lisätään 4–8 kohta seuraavasti:

”4. Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan.

5. Välityspalkkio voidaan kirjata joko saamisen hankintamenoon sisältyvänä transaktiomenona tai kuluna tuloslaskelmaan.

6. Osaketta ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy osakkeen tai osuuden hankintahintaan. Osingon irrottua osaketta ostettaessa mukana siirtynyttä kertynyttä osinkoa voidaan käsitellä erillisenä eränä, kunnes osingosta on saatu maksu.

7. Osinkosaamisia ei kirjata jakson lopussa, koska ne heijastuvat jo osakkeiden markkinahinnassa niitä osakkeita lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen.

8. Uusmerkinnät käsitellään erillisenä saamisena, kun ne ovat toteutuneet. Hankintahinta lasketaan osakkeiden olemassa olevan keskihinnan, uuden osakkeen toteutushinnan ja vanhojen ja uusien osakkeiden keskinäisen osuuden perusteella. Uusmerkityn osakkeen hinta voidaan vaihtoehtoisesti laskea sen markkina-arvon, osakkeen olemassa olevan keskihinnan ja osakkeen uusmerkintää edeltäneen markkinahinnan perusteella.”

Muutetaan 16 artiklaa seuraavasti:

a)	Korvataan otsakkeen teksti seuraavasti: ”16 artikla Futuurisopimukset”

b)	Korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1. Futuurisopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.”

Korvataan 17 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kukin koronvaihtosopimus arvostetaan erikseen ja muunnetaan tarvittaessa euromääräiseksi valuutan avistakurssiin. On suositeltavaa, että tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot jaksotetaan seuraaville vuosille, että koronvaihtosopimusten termiinikauppojen yhteydessä jaksotus aloitetaan transaktion arvopäivästä ja että jaksotus tehdään tasapoistoina. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.”

7)	Suuntaviivojen EKP/2006/16 liitteitä II, IV ja IX muutetaan näiden suuntaviivojen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 31 päivänä joulukuuta 2008.

3 artikla

Osoitus

Näitä suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin eurojärjestelmän keskuspankkeihin.

Annettu Frankfurt am Mainissa 11 päivänä joulukuuta 2008.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EUVL L 348, 11.12.2006, s. 1.

LIITE

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2006/16 liitteitä II, IV ja IX seuraavasti:

Muutetaan liitettä II seuraavasti:

Lisätään seuraava määritelmä:

”Korvamerkityllä salkulla tarkoitetaan korvamerkittyä sijoitusta, joka kirjataan taseeseen saamisten puolelle vastaeränä ja joka koostuu arvopapereista, osakkeista ja osuuksista, määräaikaistalletuksista ja sekkitilitalletuksista, voitto-osuuksista ja/tai sijoituksista tytäryhtiöihin. Se vastaa yksilöitävissä olevaa erää taseen velkojen puolella, riippumatta lainsäädännöllisistä tai muista rajoituksista.”

b)	Poistetaan muita kuin luovutettaviksi tarkoitettuja varoja koskeva määritelmä.

c)	Lisätään seuraava määritelmä: ”Eräpäivään saakka pidettävillä arvopapereilla tarkoitetaan arvopapereita, joilla on kiinteä tai määriteltävissä oleva korko ja joita EKP aikoo pitää niiden epäpäivään saakka.”

Korvataan liitteessä IV oleva taulukko ”Saamiset” seuraavasti:

”SAAMISET

Tase-erä (1)

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Soveltamisala (2)

Saamiset

Kulta ja kultasaamiset

Fyysinen kulta eli kultaharkot, kultarahat, kultadubleet, kultakimpaleet, joko varastoitu tai ’matkalla’. Investointikulta (ei-fyysinen kulta), esimerkiksi kulta avistatileillä (yhteistileillä), määräaikaistalletukset ja seuraavista liiketoimista johtuvat kultasaamiset: i) kultapitoisuuden muuttumiset ja ii) sijaintipaikkaa tai laatua koskevat kultaswapit, joissa luovutusajankohdan ja vastaanottoajankohdan väliin jää vähintään yksi pankkipäivä.

Markkinahintaan

Pakollinen

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, kansainväliset ja ylikansalliset laitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit mukaan luettuina.

2.1

Saamiset IMF:ltä

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset saldot. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko sisällyttää tähän erään tai erään ’Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle’.

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

b)	Erityiset nosto-oikeudet Erityiset nosto-oikeudet (brutto).

b)	Erityiset nosto-oikeudet Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

c)	Muut saamiset GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, köyhyyden vähentämisen ja kasvun nopeuttamisen ohjelman piiriin kuuluvat talletukset.

c)	Muut saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

2.2

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset.

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit sekä osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja.

b)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

c)	Valuuttamääräiset lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

c)	Valuuttamääräiset lainat Talletukset nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta.

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

a)	Arvopaperisijoitukset euroalueella, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit sekä osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja.

a)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

a)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

a)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

a)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

b)	Muut saamiset euroalueella olevilta, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto.

b)	Muut saamiset Talletukset ja muut lainat nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot. Euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset.

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat osakkeet ja osuudet, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit.

b)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan

Pakollinen

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset nimellisarvoon

Pakollinen

Euroalueen ulkopuolisten tahojen liikkeeseen laskemat arvopaperit, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

Ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (esim. Euroopan investointipankki) liikkeeseen laskemat arvopaperit organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

d)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

d)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

d)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

4.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

Luotonanto ERM II:n ehdoilla.

Nimellisarvoon

Pakollinen

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

Erät 5.1–5.5: Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 31 päivänä elokuuta 2000 annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 (3) liitteessä I kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet.

5.1

Perusrahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.2

Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kolme kuukautta.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.3

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.4

Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.5

Maksuvalmiusluotot

Osa eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmää, jossa vastapuolet voivat saada yön yli -likviditeettiä vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.6

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, erään ’Euromääräiset arvopaperit euroalueelta’ kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin. Saamiset, jotka johtuvat sellaisista rahapoliittisista operaatioista, jotka kansalliset keskuspankit ovat aloittaneet ennen niiden liittymistä eurojärjestelmään.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

Muut kuin erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvat arvopaperit: osakkeet ja osuudet, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, suoraan pidettävät rahamarkkinapaperit, mukaan lukien julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset arvopaperit ajalta ennen EMUa; hienosäätötarkoituksessa hankitut EKP:n velkasitoumukset.

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)	Eräpäivään saakka pidettäviksi luokitellut jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot/diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

Pakollinen

Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat).

Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan

Pakollinen

—

Eurojärjestelmän sisäiset saamiset+

—

9.1

Osuudet EKP:ssä+

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Kunkin kansallisen keskuspankin perustamissopimuksen mukainen osuus EKP:n pääomasta ja käytetty jakoperuste sekä perussäännön 49.2 artiklan mukaiset osuudet.

Hankintahintaan

Pakollinen

—

9.2

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset+

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Perustamissopimuksen määräysten mukaisiin ensimmäisiin ja myöhempiin valuuttavarantojen siirtoihin perustuvat euromääräiset saamiset EKP:ltä.

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.3

EKP:n sijoitustodistusten liikkeeseenlaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät saamiset+

Vain EKP:n taseessa.

Kansallisten keskuspankkien antamat velkakirjat EKP:n sijoitustodistuksia koskevan back-to-back –sopimuksen perusteella.

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.4

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät nettosaamiset+ (*)

Kansallisille keskuspankeille: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettosaaminen, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin sisältyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset sekä rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen tehdyssä päätöksessä EKP/2001/16 tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen.

EKP:lle: EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät päätöksen EKP/2001/15 mukaiset saamiset.

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.5

Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) +

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettosaamiset eli saamisten ja velkojen nettosumma – katso myös erä ’Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)’.

a)	Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	saamiset, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja maksettavan rahoitustulon erotukseen. Merkityksellisiä ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua kunkin vuoden tammikuun viimeisenä päivänä.

b)	Nimellisarvoon

Pakollinen

c)	muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset saamiset, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille (*).

c)	Nimellisarvoon

Pakollinen

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit.

Nimellisarvoon

Pakollinen

Muut saamiset

11.1

Euroalueen metallirahat

Eurokolikot, jos kansallinen keskuspankki ei ole niiden laillinen liikkeellelaskija.

Nimellisarvoon

Pakollinen

11.2

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien atk-laitteistot, ohjelmistot.

Hankintahintaan poistot vähennettyinä

Poistojen jaksotus:

—	Tietokoneet ja niihin liittyvät laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot: 4 vuotta

—	Kalusto ja rakennelmat: 10 vuotta

—	Rakentaminen ja aktivoidut suurehkot kunnostusmenot: 25 vuotta

Menojen aktivoinnissa sovelletaan raja-arvoa (mikäli meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida).

Suositeltava

11.3

Muut rahoitusvarat

—	Voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin; strategisista tai poliittisista syistä hallussa olevat osakkeet ja osuudet

—	Arvopaperit, mukaan lukien osakkeet ja osuudet, sekä muut rahoitusinstrumentit ja talletukset (esim. määräaikaistalletukset ja sekkitilit), joita hoidetaan korvamerkittynä salkkuna

—	Tähän erään kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset luottolaitosten kanssa.

a)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

Suositeltava

b)	Voitto-osuudet ja epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Suositeltava

c)	Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä Omaisuuden nettoarvoon

Suositeltava

d)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

e)	Eräpäivään saakka pidettävät tai pysyvinä investointeina pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

f)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

g)	Pankkitalletukset ja lainat Nimellisarvoon, muunnetaan valuutan markkinakurssiin, jos saldot tai talletukset ovat valuuttamääräisiä

Suositeltava

11.4

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään.

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

Pakollinen

11.5

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja kertyneet korot (eli arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot).

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

11.6

Sekalaiset erät

Ennakot, lainat ja muut vähämerkityksiset erät. Väliaikainen arvonmuutostili (tase-erä ainoastaan vuoden aikana: realisoitumattomat tappiot arvostuspäivinä vuoden aikana, ellei vastattavien erässä ’Arvonmuutostilit’ ole niitä koskevaa arvonmuutostiliä). Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis). Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset. Euroalueen kansallisten valuuttayksiköiden määräiset kolikot. Kuluvan tilikauden tappio (kertynyt nettotappio), edellisen vuoden tappio ennen kattamista. Nettoeläkesaamiset.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Suositeltava

Väliaikainen arvonmuutostili

Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Väliaikainen arvonmuutostili:

Pakollinen

Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset

Markkinahintaan

Asiakkaiden tekemiin kulta- talletuksiin liittyvät sijoitukset

Pakollinen

—

Tilikauden tappio

Nimellisarvoon

Pakollinen

3.	Korvataan liitteen IX taulukon ensimmäisessä sarakkeessa olevan alaotsakkeen 2.3 sanat ”Siirto varauksista/varauksiin valuuttakurssi- ja hintariskiä varten” sanoilla ”Siirto varauksista/varauksiin valuuttakurssi- ja korkoriskiä sekä kullan hintariskiä varten”.

(1) Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase). Merkinnällä ’+’ merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa.

(2) Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta.

(3) EYVL L 310, 11.12.2000, s. 1.”

Alkuun