bulgariankielinen erityispainos: Luku 10 Nide 008 s. 3 - 39
romaniankielinen erityispainos: Luku 10 Nide 008 s. 3 - 39
Suomi
Select your language
Official EU languages:
Euroopan unionin oikeus ulottuvillasi
EUR-Lex
Euroopan unionin oikeus ulottuvillasi
Tämä asiakirja on ote EUR-Lex-verkkosivustolta
Lainausmerkkien "" avulla voit hakea täsmällistä merkkijonoa. Tähtimerkin * avulla voit korvata hakutermin loppuosan ja löytää kaikki vastaavat variaatiot (transp*, 32019R*). Kysymysmerkin * avulla voit korvata hakutermistä yksittäisen merkin ja löytää kaikki vastaavat variaatiot (ca?e löytää sanat case, cane, care).
Lisää hakuvaihtoehtoja:
Tarkennettu haku
Asiakirja 32006O0016
Guideline of the European Central Bank of 10 November 2006 on the legal framework for accounting and financial reporting in the European System of Central Banks (ECB/2006/16)
Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 10 päivänä marraskuuta 2006 , kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2006/16)
Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 10 päivänä marraskuuta 2006 , kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2006/16)
EUVL L 348, 11.12.2006, s. 1—37
(ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(BG, RO)
Ei enää voimassa, Voimassaolon päättymispäivämäärä: 30/12/2010; Kumoaja 32010O0020
Kieli
HTML
PDF
Virallinen lehti
|
11.12.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/1 |
EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,
annettu 10 päivänä marraskuuta 2006,
kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä
(EKP/2006/16)
(2006/887/EY)
EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, JOKA
ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) yleisneuvoston perussäännön 47.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen myötävaikutuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Perussäännön 15 artiklan mukaisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) on velvollinen laatimaan kertomuksia. |
|
(2) |
Perussäännön 26.3 artiklan mukaisesti johtokunta laatii EKPJ:n konsolidoidun taseen analysoimiseen ja johtamiseen liittyviä tarpeita varten. |
|
(3) |
Perussäännön 26.4 artiklan mukaisesti neuvosto vahvistaa perussäännön 26 artiklan soveltamista varten tarvittavat säännöt kansallisten keskuspankkien kirjanpidon ja niiden toimintaa koskevien tilinpäätöstietojen standardoimiseksi. |
|
(4) |
Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä johtuville nettomääräisille eurojärjestelmän sisäisille saamisille/veloille maksettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot olisi yhdenmukaistettava kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaisemissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX. |
|
(5) |
Kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annettuihin suuntaviivoihin EKP/2002/10 (1) on tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia. EKPJ kirjaa 1 päivästä tammikuuta 2007 valuuttakaupat, valuuttamääräiset rahoitusinstrumentit sekä näihin liittyvät siirtosaamiset ja -velat talousperusteisen kirjaustavan mukaisesti. Selkeyden vuoksi on asianmukaista muotoilla suuntaviivat uudelleen yksiksi suuntaviivoiksi, |
ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Määritelmät
1. Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan:
|
a) |
”kansallisilla keskuspankeilla” niiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, jotka ovat ottaneet euron käyttöön, |
|
b) |
”eurojärjestelmällä” EKP:tä ja niiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, jotka ovat ottaneet euron käyttöön, |
|
c) |
”eurojärjestelmän kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvillä tarkoituksilla” niitä tarkoituksia, joita varten EKP perussäännön 15 ja 26 artiklan mukaisesti tuottaa liitteessä I luetteloidut taseet, |
|
d) |
”kirjanpitovelvollisella” EKP:tä tai kansallista keskuspankkia, |
|
e) |
”vuosineljänneksen arvostuspäivällä” vuosineljänneksen viimeisen kalenteripäivän päivämäärää, |
|
f) |
”konsolidoinnilla” kirjanpitomenettelyä, jossa useiden erillisten oikeushenkilöiden tilinpäätökset yhdistellään ikään kuin ne muodostaisivat yhden ainoan oikeushenkilön, |
|
g) |
”käteisrahan käyttöönottovuodella” tarkoitetaan 12 kuukauden pituista ajanjaksoa, alkaen päivästä, joka seuraa päivää, jona eurosetelit ja -kolikot saavat laillisen maksuvälineen aseman euron käyttöön ottaneessa jäsenvaltiossa, |
|
h) |
”seteleiden jakoperusteella”’ prosenttilukuja, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus liikkeeseenlaskettujen euroseteleiden kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn päätöksen EKP/2001/15 (2) mukaisesti. |
2. Näissä suuntaviivoissa käytettyjen muiden kirjanpitoteknisten käsitteiden määritelmät ovat liiteessä II.
2 artikla
Soveltamisala
1. Näitä suuntaviivoja sovelletaan EKP:hen ja kansallisiin keskuspankkeihin eurojärjestelmän kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvissä tarkoituksissa.
2. Nämä suuntaviivat koskevat ainoastaan perussäännössä vahvistettua eurojärjestelmän kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevaa järjestelyä. Näin ollen niitä ei sovelleta kansallisten keskuspankkien kansalliseen tilinpäätöstietojen antamiseen ja kirjanpitoon. Eurojärjestelmän järjestelyssä ja kansallisissa järjestelyissä noudatettavien menettelytapojen johdonmukaisen soveltamisen ja keskinäisen vertailtavuuden vuoksi on kuitenkin suositeltavaa, että kansalliset keskuspankit mahdollisuuksien mukaan noudattaisivat näissä suuntaviivoissa annettuja sääntöjä kansallisessa tilinpäätöstietojen antamisessa ja kirjanpidossaan.
3 artikla
Perusoletukset
Tilinpäätöksen laatimisessa sovelletaan seuraavia perusoletuksia:
|
a) |
taloudellinen todellisuus ja avoimuus: kirjanpitomenetelmien sekä tilinpäätöstietojen antamisen on heijastettava taloudellista todellisuutta, ja niissä on noudatettava avoimuuden periaatetta sekä informaation laatua koskevia ymmärrettävyyden, merkityksellisyyden, luotettavuuden ja vertailtavuuden periaatteita. Liiketapahtumat on käsiteltävä ja esitettävä niiden sisältöä ja taloudellisia realiteetteja vastaavalla tavalla, eikä ainoastaan niiden oikeudellisen muodon mukaisesti; |
|
b) |
varovaisuus: saamisten ja velkojen arvostuksessa sekä tulojen kirjaamisessa on noudatettava varovaisuutta. Näissä suuntaviivoissa varovaisuuden periaatteesta seuraa, että realisoitumattomia voittoja ei saa kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne on kirjattava suoraan arvonmuutostilille, ja että realisoitumattomat tappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Piilovarauksien luominen tai taseen ja tuloslaskelman erien merkitseminen kirjanpitoon tietoisesti väärin on varovaisuuden periaatteen kanssa ristiriidassa; |
|
c) |
tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat: mikäli tilinpäätöspäivän ja sen päivän välillä, jona toimivaltaiset elimet vahvistavat tilinpäätöksen, toteutuu tapahtumia, jotka vaikuttavat saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, saamisten ja velkojen määrät on oikaistava niiden mukaisiksi. Tilinpäätöspäivän jälkeen tapahtuneet tapahtumat on ilmoitettava, vaikkeivät ne vaikuttaisikaan saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, sikäli kuin niiden merkitys on sellainen, että ilmoittamatta jättäminen vaikuttaisi tilinpäätöslaskelmien käyttäjien arviointimahdollisuuksiin ja päätöksiin. Saamisia ja velkoja ei tällöin oikaista; |
|
d) |
olennaisuus: kirjanpitosäännöistä voidaan poiketa ainoastaan, jos poikkeamista voidaan perustellusti pitää epäolennaisena kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä ja sen esittämisessä; periaate koskee myös yksittäisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tuloslaskelmaan vaikuttavia kirjanpitosääntöjä; |
|
e) |
toiminnan jatkuvuuden oletus: tilinpäätös laaditaan jatkuvuusperiaatteen mukaisesti; |
|
f) |
suoriteperuste: tuotot ja kulut kirjataan sille tilikaudelle, jona ne ovat realisoituneet, ei sille kaudelle, jona ne on vastaanotettu tai maksettu; |
|
g) |
menettelytapojen soveltamisen jatkuvuus ja vertailtavuus: kerran valittuja periaatteita noudatetaan eurojärjestelmässä jatkuvasti taseen arvostuksessa ja tulojen kirjaamisessa eri tilinpäätöstietojen keskinäisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. |
4 artikla
Saamisten ja velkojen kirjaaminen
Rahoitusvarat ja -velat sekä muut saamiset ja velat kirjataan kirjanpitovelvollisen taseeseen vain, jos
|
a) |
vastaavien tai vastattavien omaisuuserään liittyvän vastaisen taloudellisen hyödyn voidaan odottaa tulevan kirjanpitovelvolliselle tai poistuvan kirjanpitovelvolliselta, ja |
|
b) |
saamiseen tai velkaan liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet kirjanpitovelvolliselle, ja |
|
c) |
saamisen hankintameno tai arvo kirjanpitovelvolliselle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti. |
5 artikla
Talousperuste ja kassaperuste (maksuperuste)
1. Talousperusteista kirjaustapaa käytetään kirjattaessa valuuttakauppoja, valuuttamääräisiä rahoitusinstrumentteja sekä näihin liittyviä siirtosaamisia ja -velkoja. Tämän kirjaustavan mukaiset kirjaukset voidaan tehdä kahden eri menetelmän avulla:
|
a) |
III ja IV luvussa sekä liitteessä III määritelty ”normaali menettelytapa”, ja |
|
b) |
liitteessä III määritelty ”vaihtoehtoinen menettelytapa”. |
2. Valuuttamääräiset arvopaperikaupat voidaan edelleen kirjata kassa- eli maksuperustetta noudattaen. Niihin liittyvät kertyneet korot, preemiot ja diskontot mukaan luettuina, kirjataan päivittäin avistapäivästä.
3. Kansalliset keskuspankit voivat kirjata tietyt euromääräiset liiketapahtumat, rahoitusinstrumentit ja näihin liittyvät siirtosaamiset ja -velat talousperusteisesti tai kassa- eli maksuperusteisesti.
4. Lukuun ottamatta vuosineljänneksen ja vuoden lopussa tehtäviä kirjanpito-oikaisuja sekä eriä, jotka on ilmoitettu erissä ”Muut saamiset” ja ”Muut velat”, eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamista varten päivittäin annettavien tietojen yhteydessä ilmoitettavista luvuista on käytävä ilmi ainoastaan tase-erissä tapahtuneet kassaan- ja kassastamaksut.
II LUKU
TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET
6 artikla
Taseen sisältö
Eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten tuotettavissa EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa esiintyvät erät perustuvat liitteessä IV esitettyyn rakenteeseen.
7 artikla
Tase-erien arvostaminen
1. Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinakursseja ja -hintoja, jollei liitteessä IV muuta säädetä.
2. Kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit ja rahoitusinstrumentit, siitä riippumatta ovatko nämä erät taseessa vai taseen ulkopuolella, arvostetaan vuosineljänneksen arvostuspäivän markkinakeskikursseihin ja -hintoihin. Tämä ei estä kirjanpitovelvollisia arvostamasta sijoitussalkkujaan useammin omia sisäisiä tarpeitaan varten, kunhan tase-erät perustuvat vuosineljänneksen sisällä aina transaktio-arvoon.
3. Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan vuosineljänneksen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät, ja arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain eli ISIN-koodeittain; ”Muut rahoitusvarat”-erään kuuluvat arvopaperit käsitellään kuitenkin erillisinä.
4. Seuraavan vuosineljänneksen lopussa arvostuskirjaukset peruutetaan, lukuun ottamatta tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita. Vuosineljänneksen aikana liiketapahtumat kirjataan transaktiohintoihin ja -kursseihin.
8 artikla
Käänteisoperaatiot
1. Takaisinostosopimuksena eli reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luotonottona taseen vastattavaa-puolelle, ja vakuus säilytetään taseen vastaavien eränä. Kirjanpitovelvollinen kohtelee myytyjä arvopapereita, jotka se on reposopimuksen mukaan velvollinen ostamaan takaisin, siten kuin ne olisivat yhä osa sitä sijoitussalkkua, josta ne on myyty.
2. Takaisinmyyntisopimuksena eli käänteisenä reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luotonantona taseen vastaavaa-puolelle luoton määrään. Takaisinmyyntisopimuksella haltuun saatuja arvopapereita ei arvosteta, eikä niistä syntyvää voittoa tai tappiota kirjata luotonantajana toimivan kirjanpitovelvollisen tuloslaskelmaan.
3. Arvopapereiden antolainaustapauksissa arvopaperit säilyvät luovuttajan taseessa. Tällaiset liiketapahtumat käsitellään samoin kuin takaisinostosopimukset edellä. Jolleivät kirjanpitovelvollisen luovutuksensaajana lainaamat arvopaperit kuitenkaan vuoden lopussa ole sen säilytystilillä, se tekee varauksen vastaisia menoja tai menetyksiä varten, jos arvopapereiden markkinahinta on noussut antolainauspäivän hinnasta. Jos arvopaperit on myyty, luovutuksensaaja kirjaa vastattaviin arvopapereiden takaisin siirtämisen.
4. Vakuudellisia kultakauppoja käsitellään takaisinostosopimuksina. Näihin vakuudellisiin liiketoimiin liittyviä kultavirtoja ei kirjata taseeseen. Avista- ja termiinihintojen välinen erotus kirjataan suoriteperiaatteella.
5. Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot, myös arvopaperilainat, kirjataan taseeseen vaikuttavina ainoastaan silloin, kun vakuus annetaan käteisrahana operaation juoksuajaksi.
9 artikla
Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet
1. Tätä artiklaa sovelletaan jälkimarkkinakelpoisiin osakkeisiin ja osuuksiin eli kantaosakkeisiin tai osakerahastoihin riippumatta siitä, toteuttaako liiketoimet kirjanpitovelvollinen suoraan vai sen edustaja, lukuun ottamatta liiketoimia, jotka toteutetaan eläkerahastoja, voitto-osuuksia, sijoituksia tytäryhtiöihin, merkittäviä osuuksia yhtiöissä tai muita kuin luovutettaviksi tarkoitettuja varoja varten.
2. Valuuttamääräiset osakkeet tai osuudet eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. Niihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot voidaan laskea joko nettokeskihintamenetelmällä tai vaihtoehtoisesti keskihintamenetelmällä.
3. On suositeltavaa, että osakkeita tai osuuksia käsitellään seuraavalla tavalla:
|
a) |
Osakesalkut arvostetaan 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kukin erä arvostetaan erikseen. Osakerahastojen osalta hinta arvostetaan nettoperusteisesti eikä yksittäisten osakkeiden perusteella. Eri osakkeita tai eri osakerahastoja ei nettouteta keskenään. |
|
b) |
Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan. |
|
c) |
Välityspalkkio voidaan kirjata joko hankintamenoon sisältyvänä transaktiomenona tai kuluna tuloslaskelmaan. |
|
d) |
Osaketta ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy osakkeen tai osuuden hankintamenoon. Osingon irrottua mutta sen ollessa vielä maksamatta osaketta ostettaessa mukana siirtynyttä kertynyttä osinkoa voidaan käsitellä erillisenä eränä. |
|
e) |
Osinkosaamisia ei kirjata jakson lopussa, koska ne heijastuvat jo osakkeiden markkinahinnassa niitä osakkeita lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen. |
|
f) |
Uusmerkinnät käsitellään erillisenä saamisena, kun ne ovat toteutuneet. Hankintameno lasketaan osakkeiden olemassa olevan keskihinnan, uuden osakkeen toteutushinnan ja vanhojen ja uusien osakkeiden keskinäisen osuuden perusteella. Uusmerkityn osakkeen hinta voidaan vaihtoehtoisesti laskea sen markkina-arvon, osakkeen olemassa olevan keskihinnan ja osakkeen uusmerkintää edeltäneen markkinahinnan perusteella. |
10 artikla
Setelit
1. Perussäännön 52 artiklaa sovellettaessa kansallisen keskuspankin hallussa olevia muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden seteleitä ei käsitellä liikkeessä olevina seteleinä vaan eurojärjestelmän sisäisinä saamisina. Muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden seteleitä käsitellään seuraavan menettelytavan mukaisesti:
|
a) |
toisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemia euroalueen kansallisen valuuttayksikön määräisiä seteleitä vastaanottavan kansallisen keskuspankin tulee päivittäin ilmoittaa liikkeeseenlaskijakeskuspankille haltuunsa saamiensa kyseisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemien seteleiden nimellisarvo, paitsi milloin jonkin yksittäisen päivän volyymi jää alhaiseksi. Liikkeeseenlaskijakeskuspankki suorittaa vastaanottajakeskuspankille vastaavan maksun TARGET-järjestelmän välityksellä, ja |
|
b) |
liikkeeseenlaskijakeskuspankki oikaisee ”Liikkeessä olevat setelit”-erän luvut edellä mainitun ilmoituksen saatuaan. |
2. Kansallisten keskuspankkien taseissa oleva ”Liikkeessä olevat setelit” -erän luku saadaan seuraavien kolmen osatekijän tuloksena:
|
a) |
liikkeessä olevien euroseteleiden oikaisematon arvo, johon sisältyy euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset setelit käteisrahan käyttöönottovuodelta euron käyttöön ottavan kansallisen keskuspankin osalta ja joka lasketaan kummalla tahansa seuraavista menetelmistä:
|
|
b) |
P on valmistettujen tai painosta taikka muilta kansallisilta keskuspankeiltavähennettynä korottomien saamisten määrällä ECI-pankilta tapauksissa, joissa euroalueen ulkopuolisten setelivarastojen (Extended Custodial Inventory ECI) ohjelmaan liittyvien seteleiden omistusoikeus siirtyy, |
|
c) |
lisättynä tai vähennettynä seteleiden jakoperusteen soveltamisesta johtuvilla oikaisuilla. |
III LUKU
TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET
11 artikla
Tuottojen kirjaaminen
1. Tuotoksi kirjaamisessa sovelletaan seuraavia sääntöjä:
|
a) |
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, |
|
b) |
realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille, |
|
c) |
vuoden lopussa realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot, |
|
d) |
tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina uusien realisoitumattomien voittojen perusteella, |
|
e) |
realisoitumattomia tappioita ja voittoja ei nettouteta keskenään vaan ne kirjataan arvopaperilajeittain, valuutoittain ja kullan osalta erikseen. |
2. Arvopapereiden liikkeeseenlaskusta ja hankinnasta syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkotuottoina, ja ne jaksotetaan arvopapereiden jäljellä olevalle juoksuajalle joko tasapoistoina tai IRR-menetelmää käyttäen. IRR-menetelmää tulee kuitenkin käyttää aina, kun kyseessä on diskonttoinstrumentti, jonka jäljellä oleva juoksuaika hankintahetkellä on yli vuoden.
3. Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat, esimerkiksi korkovelat ja jaksotetut preemiot ja diskontot, lasketaan ja kirjataan päivittäin uusimpien käytettävissä olevien kurssien mukaisesti. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen euromääräiset siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan vähintään neljännesvuosittain. Muissa erissä siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan ainakin vuosittain.
4. Jollei 5 artiklan 4 kohdassa säädetysta poikkeuksesta muuta johdu, kirjanpitovelvolliset antavat tiedot vuosineljänneksen aikana transaktiohintoja käyttäen riippumatta siitä, kuinka usein siirtosaamiset ja -velat lasketaan.
5. Valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat muunnetaan kirjauspäivän valuuttakurssiin, ja ne vaikuttavat valuuttapositioon.
6. Laskettaessa siirtosaamisia ja -velkoja vuoden aikana voidaan yleensä soveltaa kansallista kirjanpitokäytäntöä (eli laskelman viimeiseksi päiväksi voidaan ottaa joko vuosineljänneksen viimeinen pankkipäivä tai viimeinen kalenteripäivä). Vuoden lopussa viitepäivänä on kuitenkin käytettävä joulukuun 31 päivää.
7. Valuutan myynnit, jotka muuttavat tietyn valuutan positiota, voivat johtaa realisoituneisiin valuuttakurssivoittoihin tai -tappioihin.
12 artikla
Transaktiomenot
1. Transaktiomenoja määriteltäessä sovelletaan seuraavia yleissääntöjä:
|
a) |
keskihintamenetelmää käytetään päivittäin laskettaessa kullan, valuuttainstrumenttien ja arvopapereiden hankintameno. Keskihintamenetelmä ottaa huomioon valuuttakurssien ja hintojen muutokset, ja sitä käytetään myytyjen erien voittojen/tappioiden laskemisessa; |
|
b) |
vuoden lopussa tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat tappiot vaikuttavat keskihintaan (arvopaperi) tai keskikurssiin (valuuttapositio); |
|
c) |
arvopapereihin liittyviä kuponkikorkoja pidetään erillisenä eränä. Jos kyseessä ovat valuuttamääräiset arvopaperit, korkotuotot sisällytetään kyseisen valuutan positioon, mutta ne eivät vaikuta omaisuuserän hankintamenoon tai hintaan keskihintaa määritettäessä eivätkä myöskään kyseisen valuutan hankintamenoon. |
2. Arvopapereihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:
|
a) |
liiketapahtumat arvostetaan transaktiohintojen mukaisesti, ja ne kirjataan taseeseen puhtaita hintoja käyttäen; |
|
b) |
säilytys- ja järjestelypalkkioita, tilinhoitomaksuja ja muita välillisiä kustannuksia ei lasketa transaktiomenoihin, vaan ne kirjataan tuloslaskelmaan. Niitä ei oteta huomioon omaisuuserän keskihintaa laskettaessa; |
|
c) |
tuotot kirjataan bruttomääräisinä. Palautettava ennakonpidätys ja muut verot käsitellään erikseen; |
|
d) |
arvopaperilajikohtaisen keskihinnan määrittämiseen voidaan käyttää jompaakumpaa seuraavista menetelmistä: i) kaikki päivän aikana tehdyt ostot lisätään hankintahintaan edellisen päivän keskihintaiseen arvopaperipositioon uuden painotetun keskihinnan määrittämiseksi ennen kuin otetaan huomioon saman päivän aikana tehtyjä myyntejä, tai ii) yksittäiset arvopaperikaupat (osto ja myynti) voidaan ottaa tarkistetun keskihinnan laskemiseksi huomioon siinä järjestyksessä kuin kaupat päivän kuluessa tehtiin. |
3. Kultaan ja valuuttoihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:
|
a) |
tiettyyn valuuttaan kohdistuvat liiketoimet, joista ei seuraa valuuttapositiomuutosta, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän valuuttakurssiin. Näillä liiketoimilla ei ole vaikutusta valuuttaposition hankintamenoon, |
|
b) |
valuuttoihin kohdistuvat liiketoimet, joista seuraa valuuttapositiomuutos, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän valuuttakurssiin, |
|
c) |
valuuttamääräisiin arvopapereihin tai kultaan kohdistuvista käänteisoperaatioista johtuvien lainapääomien maksu ei aiheuta muutosta valuutta- eikä kultapositioissa, |
|
d) |
kassaan- ja kassastamaksut muunnetaan maksun suorituspäivän valuuttakurssiin, |
|
e) |
jos valuutta- tai kultapositio on positiivinen (pitkä positio), päivän aikana tehdyt nettomääräiset kulta- ja valuuttahankinnat lisätään edellisen päivän valuuttasaamisiin tai kullan määrään kunkin valuutan tai kullan sen päivän keskihintaa käyttäen uuden painotetun keskikurssin tai kullan painotetun keskihinnan määrittämiseksi. Nettomääräisen myynnin kohdalla realisoituneiden voittojen tai tappioiden laskemisessa käytetään kunkin valuutan tai kullan edellisen päivän keskihintaa, joten nettomyynti ei vaikuta keskihintaan. Jos valuuttojen osto- ja myyntikeskikurssit tai kullan osto- ja myyntikeskihinnat päivän aikana poikkeavat toisistaan, ero johtaa realisoituneisiin voittoihin/tappioihin. Jos valuutta- tai kultapositio on negatiivinen (lyhyt positio), toimitaan päinvastoin kuin edellä. Näin ollen nettomääräinen myynti vaikuttaa alijäämäisen position keskihintaan ja nettohankinnat pienentävät positiota senhetkisen painotetun keskikurssin tai kullan keskihinnan mukaan ja johtaa realisoituneisiin voittoihin tai tappioihin, |
|
f) |
valuuttakauppojen kustannukset ja muut yleisluontoiset kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan. |
IV LUKU
TASEEN ULKOPUOLISIA ERIÄ KOSKEVAT KIRJANPITOPERIAATTEET
13 artikla
Yleiset säännökset
1. Valuuttatermiinit, valuuttaswapien termiinikaupat ja muut sellaiset valuuttainstrumentit, joissa vaihdetaan tietty valuutta toiseen valuuttaan tulevana ajankohtana, sisällytetään nettovaluuttapositioihin keskihintaa sekä valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa.
2. Koronvaihtosopimukset, futuurit, korkotermiinit, muut korkoinstrumentit ja optiot kirjataan ja arvostetaan erikseen. Nämä instrumentit käsitellään erillään taseessa olevista eristä.
3. Taseen ulkopuolisista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot käsitellään samalla tavalla kuin taseessa olevista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot.
14 artikla
Valuuttatermiinit
1. Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan avistakurssiin. Realisoituneet myyntivoitot ja -tappiot lasketaan ostojen ja myyntien päivittäisen nettouttamismenettelyn mukaisesti käyttäen valuuttaposition keskihintaa kaupantekopäivänä.
2. Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan.
3. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.
4. Termiinikaupat vaikuttavat valuuttapositioon avistakurssin mukaisesti kaupantekopäivästä.
5. Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti saman valuutan avistaposition kanssa mahdollisten erojen tasoittamiseksi kunkin valuuttaposition sisällä. Mahdollinen nettotappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun se ylittää aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Nettovoitto kirjataan arvonmuutostilille.
15 artikla
Valuuttaswapit
1. Termiini- ja avistakaupat kirjataan taseeseen kunakin maksun suorituspäivänä.
2. Termiini- ja avistakaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi kauppojen avistakurssiin.
3. Myynnit kirjataan tapahtumapäivän avistakurssiin. Näin ollen voittoa tai tappiota ei synny.
4. Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen osalta.
5. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.
6. Valuuttapositioon vaikuttavat ainoastaan valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat.
7. Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti siihen liittyvän avistaposition kanssa.
16 artikla
Korkofutuurit
1. Korkofutuurit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.
2. Alkumarginaali kirjataan erikseen erillisenä saamisena, mikäli kyseessä on rahatalletus. Jos talletus muodostuu arvopapereista, ne säilytetään taseessa sellaisinaan.
3. Korkofutuurien päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan ja ne vaikuttavat valuuttapositioon. Samaa menettelyä sovelletaan avoimen position sulkemispäivänä riippumatta siitä, tapahtuuko toimitus. Mikäli toimitus tapahtuu, tulee osto tai myynti merkitä kirjanpitoon markkinahintaan.
4. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.
17 artikla
Koronvaihtosopimukset
1. Koronvaihtosopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.
2. Maksetut ja saadut korot kirjataan suoriteperusteen mukaan. Samaan koronvaihtosopimukseen kuuluvat maksut voidaan suorittaa nettoperusteisesti, mutta kertyneet korkotuotot ja -kulut kirjataan bruttoperusteisesti.
3. Kukin koronvaihtosopimus arvostetaan erikseen ja muunnetaan tarvittaessa euromääräiseksi valuutan avistakurssiin. On suositeltavaa, että tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot jaksotetaan seuraaville vuosille tasapoistoina. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.
4. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.
18 artikla
Korkotermiinit
1. Korkotermiinit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.
2. Maksun suorituspäivänä osapuolten välillä maksettava kompensaatio kirjataan tuloslaskelmaan maksun suorituspäivänä. Maksujen kirjaamisessa ei noudateta suoriteperustetta.
3. Mahdollisten valuuttamääräisten korkotermiinien kompensaatiot vaikuttavat valuuttapositioon. Kompensaatio muunnetaan euromääräiseksi maksun suorituspäivän avistakurssiin.
4. Kukin korkotermiini arvostetaan erikseen ja muunnetaan tarvittaessa euromääräiseksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.
5. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.
19 artikla
Arvopapereiden termiinikaupat
Arvopapereiden termiinikaupat kirjataan käyttämällä jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:
|
1. |
Menetelmä A:
|
|
2. |
Menetelmä B:
|
20 artikla
Optiot
1. Optiot kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivästä toteutus- tai eräpäivään niiden taustalla olevan kohde-etuuden toteutushintaan.
2. Valuuttamääräiset preemiot muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän valuuttakurssiin. Maksettu preemio kirjataan erillisenä saamisena ja saatu preemio kirjataan erillisenä velkana.
3. Jos optio toteutetaan, kohde-etuus kirjataan taseeseen toteutushintaan johon lisätään tai vähennetään preemion alkuperäinen arvo. Option alkuperäisen preemion määrä tarkistetaan tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattujen realisoimattomien tappioiden perusteella.
4. Jos optiota ei toteuteta, option preemion määrä oikaistuna edellisen vuoden lopun realisoimattomilla tappioilla kirjataan tuloslaskelmaan raukeamispäivän valuuttakurssiin.
5. Valuuttapositioon vaikuttavat futuurityyppisten optioiden päivittäiset vaihtelumarginaalit, preemioiden arvonalennukset vuoden lopussa, kohde-etuuden kauppa toteutuspäivänä sekä option preemiot eräpäivänä. Päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan.
6. Kukin optiosopimus arvostetaan erikseen. Tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina realisoitumattomien voittojen perusteella. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille. Tiettyyn optioon liittyviä realisoitumattomia tappioita ei saa kattaa toiseen optioon liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla.
7. Sovellettaessa 6 kohtaa markkina-arvona pidetään noteerattua hintaa, mikäli tällainen hinta on saatavissa pörssistä, välittäjältä tai meklarilta taikka vastaavalta taholta. Mikäli noteerattuja hintoja ei ole, markkina-arvo määritetään arvonmääritysmenetelmän avulla. Tällaista arvonmääritysmenetelmää on käytettävä jatkuvasti samalla tavalla ja on oltava osoitettavissa, että menetelmä johtaa luotettaviin arvioihin, jotka vastaavat hintoja, joihin päädyttäisiin todellisissa markkinatransaktioissa.
8. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.
V LUKU
RAPORTOINTIVAATIMUKSET
21 artikla
Raportointikaavat
1. Kansalliset keskuspankit antavat EKP:lle tiedot eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten näiden suuntaviivojen mukaisesti.
2. Tietojen antamisessa käytettävien eurojärjestelmän kaavojen tulee käsittää kaikki liitteessä IV mainitut erät. Liitteessä IV annetaan myös kuvaukset eri tasekaavoihin kuuluvien erien sisällöstä.
3. Julkaistavien taseiden kaavojen tulee olla seuraavien liitteiden mukaisia:
|
a) |
eurojärjestelmän vuosineljänneksen lopussa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava liitteessä V, |
|
b) |
eurojärjestelmän vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava liitteessä VI, |
|
c) |
eurojärjestelmän konsolidoitu vuositaseen kaava liitteessä VII. |
VI LUKU
VUOSITTAIN JULKAISTAVA TASE JA TULOSLASKELMA
22 artikla
Julkaistava tase ja tuloslaskelma
Kansallisten keskuspankkien on suositeltavaa mukauttaa vuosittain julkaistavat taseensa ja tuloslaskelmansa vastaamaan liitteissä VIII ja IX annettuja kaavoja.
VII LUKU
KONSOLIDOINTISÄÄNNÖT
23 artikla
Yleiset konsolidointisäännöt
1. Eurojärjestelmän konsolidoitu tase käsittää kaikki EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa olevat erät.
2. Konsolidoinnissa tulee tiedot antaa jatkuvasti samalla tavalla. Kaikki eurojärjestelmän tilinpäätökset laaditaan yhtäläisin perustein samoja konsolidointitapoja ja -menettelyjä noudattaen.
3. EKP laatii eurojärjestelmän konsolidoidun taseen. Tase laaditaan ottaen huomioon yhtenäiset kirjanpitoperiaatteet ja menettelytavat sekä eurojärjestelmän yhteinen tilikausi.; taseessa otetaan myös huomioon eurojärjestelmän sisäisistä liiketapahtumista ja positioista aiheutuvat konsolidointimuutokset ja eurojärjestelmän kokoonpanossa tapahtuneet muutokset.
4. Konsolidoinnissa yksittäiset tase-erät lasketaan yhteen, ei kuitenkaan kansallisten keskuspankkien ja EKP:n eurojärjestelmän sisäisiä saamisia/velkoja.
5. Kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamiset ja velat, jotka kohdistuvat kolmansiin osapuoliin, kirjataan konsolidoinnissa bruttomääräisinä.
6. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat raportoidaan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa liitteen IV mukaisesti.
VIII LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
24 artikla
Sääntöjen kehittäminen, soveltaminen ja tulkinta
1. EKPJ:n Kirjanpito- ja rahoitustulokomitea (AMICO) raportoi johtokunnan välityksellä EKP:n neuvostolle EKPJ:n kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevien sääntöjen kehittämistä, soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä.
2. Näitä suuntaviivoja tulkittaessa tulee ottaa huomioon valmistelutyö, yhteisön lainsäädännössä yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet sekä yleisesti hyväksytyt kansainväliset tilinpäätösstandardit.
25 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Kukin kansallinen keskuspankki arvostaa rahoitusvaransa ja -velkansa uudelleen päivänä, jona siitä tuli eurojärjestelmän jäsen. Realisoitumattomat voitot, jotka syntyivät mainittuna päivänä tai sitä ennen, erotetaan mahdollisesti myöhemmin syntyvistä realisoitumattomista arvostusvoitoista ja ne kuuluvat vastaisuudessakin kansallisille keskuspankeille. Markkinahintoja ja -kursseja, joita kansalliset keskuspankit käyttävät avaavissa taseissa liittyessään eurojärjestelmään, pidetään näiden kansallisten keskuspankkien saamisten ja velkojen keskihintana.
2. On suositeltavaa, että ennen kansallisen keskuspankin liittymistä eurojärjestelmään tai liittymispäivänä syntyneitä realisoimattomia voittoja ei katsota jakokelpoisiksi siirtymähetkellä ja että niitä käsitellään realisoitavina/jakokelpoisina ainoastaan sellaisten liiketoimien yhteydessä, jotka tapahtuvat eurojärjestelmään liittymisen jälkeen.
3. Valuutasta, kullasta ja hinnoista aiheutuvia voittoja ja tappioita, jotka johtuvat varojen siirrosta kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle, pidetään realisoituneina.
4. Tämä artikla ei vaikuta perussäännön 30 artiklan mukaisesti tehtäviin päätöksiin.
26 artikla
Kumoaminen
Kumotaan suuntaviivat EKP/2002/10. Viittauksia kumottuihin suuntaviivoihin pidetään viittauksina näihin suuntaviivoihin ja luetaan liitteen X vastaavuustaulukon mukaisesti.
27 artikla
Loppusäännökset
1. Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
2. Näitä suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin eurojärjestelmän keskuspankkeihin.
Annettu Frankfurt am Mainissa 10 päivänä marraskuuta 2006.
EKP:n neuvoston puolesta
Jean-Claude TRICHET
EKP:n puheenjohtaja
(1) EUVL L 58, 3.3.2003, s. 1.
(2) EYVL L 337, 20.12.2001, s. 52. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä EKP/2004/9 (EUVL L 205, 9.6.2004, s. 17).
LIITE I
EUROJÄRJESTELMÄN TASEET
|
Tietojen esittämismuoto |
Sisäinen/julkaistava |
Oikeusperusta |
Tarkoitus |
||
|
Sisäinen |
|
Ensisijaisesti likviditeetinhallinta perussäännön 12.1 artiklan täytäntöönpanoa varten Osaa päivittäisen taseen tiedoista käytetään rahoitustulon laskemiseen |
||
|
Sisäinen |
|
Eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen laatimista varten |
||
|
Julkaistava |
Perussäännön 15.2 artikla |
Konsolidoitu tase rahapolitiikkaa ja taloutta koskevaa analyysiä varten. Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase johdetaan raportointipäivän taseesta. |
||
|
Sekä julkaistava että sisäinen (1) |
Tilastointisäädökset, joiden mukaan rahalaitosten on toimitettava tietoja |
Tilastoanalyysiä varten |
||
|
Julkaistava |
Perussäännön 26.3 artikla |
Konsolidoitu vuositase analysoimiseen ja johtamiseen liittyviä tarpeita varten |
(1) Kuukausittaiset tiedot ovat mukana julkaistavissa yhteenlasketuissa tilastotiedoissa, jotka vaaditaan rahalaitoksilta Euroopan unionissa. Koska myös keskuspankit ovat rahalaitoksia, niidenkin on neljännesvuositasolla toimitettava yksityiskohtaisemmat tiedot kuin mitä kuukausittaisissa tiedoissa annetaan.
LIITE II
SANASTO
Arvon alentumisella tarkoitetaan kerrytettävissä olevan rahamäärän laskua alle kirjanpitoarvon.
Arvonmuutostileillä tarkoitetaan tasetilejä, joille kirjataan saamisen tai velan arvonmuutos korjatun hankintamenon ja tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan tehdyn arvostuksen välillä, mikäli saamisen hankintameno on alhaisempi tai velan korkeampi kuin arvostus tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan. Arvonmuutos sisältää mahdolliset erot niin hintojen noteerauksissa kuin markkinakoroissakin.
Arvopapereiden termiinikaupoilla tarkoitetaan asiakaskaupan OTC-sopimuksia, joissa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi, tavallisesti joukkovelkakirja, tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan.
Arvopapereilla joita pidetään korvamerkittynä salkkuna tarkoitetaan korvamerkittyjä investointeja, joita pidetään arvopapereista, osakkeista, osuuksista, voitto-osuuksista ja/tai investoinneista tytäryhtiöihin koostuvina vastikevaroina, joita vastaa eriteltävissä oleva erä taseen vastattavaa-puolella. Merkitystä ei ole sillä, liittyykö arvopapereihin lakisääteisiä tai muita rajoituksia, esim. eläke- ja henkilöstörahastot, varaukset, pääoma, varannot.
Automaattisella arvopapereiden lainausohjelmalla tarkoitetaan rahoitusoperaatiota, johon liittyy sekä takaisinosto- että takaisinmyyntitransaktioita ja jossa erityisvakuus annetaan yleisvakuutta vastaan. Näiden anto- ja ottolainaustransaktioiden tuloksena syntyy tuottoa, koska näiden kahden transaktion repokorot eli saatu marginaali ovat erilaisia. Operaatio voidaan toteuttaa omaan lukuun (eli tätä vaihtoehtoa tarjoavaa pankkia pidetään lopullisena vastapuolena) tai edustajan välityksellä (eli tätä vaihtoehtoa tarjoava pankki toimii vain edustajana, ja lopullinen vastapuoli on laitos, jonka kanssa arvopaperilainaukset todellisuudessa toteutetaan).
Avistakurssilla tarkoitetaan kurssia, jota käytetään transaktiota maksettaessa avistapäivänä. Valuuttatermiinien osalta avistakurssi on kurssi, johon sovelletaan futuuripisteisteitä futuurikurssia määritettäessä.
Avistapäivällä tarkoitetaan päivää, jona avistakaupan kohteena oleva rahoitusinstrumentti maksetaan ja toimitetaan kyseisen rahoitusinstrumentin markkinoilla vallitsevien käytäntöjen mukaisesti.
Diskontolla tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta on alhaisempi kuin nimellisarvo.
Diskonttoinstrumentilla tarkoitetaan nollakorkoista arvopaperia, josta saatava tuotto syntyy pääoman arvonnoususta arvopaperin diskonttauksesta johtuen.
Eräpäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin nimellisarvo/pääoma erääntyy maksettavaksi täysimääräisenä.
Euroalueen ulkopuolisten setelivarastojen ohjelmalla (Extended Custodial Inventory (ECI) programme) tarkoitetaan ohjelmaa, jossa yksityisen pankin ylläpitämässä euroalueen ulkopuolisessa setelivarastossa säilytetään euroseteleitä eurojärjestelmän lukuun niiden jakelua ja vastaanottamista varten.
Futuurityyppisellä optiolla noteerattuja optioita, joiden vaihtelumarginaali maksetaan tai saadaan päivittäin.
IRR:llä tarkoitetaan korkoa, jota käytettäessä arvopaperin arvo kirjanpidossa vastaa tulevan kassavirran nykyarvoa.
ISIN-koodilla tarkoitetaan asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen arvopaperille antamaa koodia.
Jaksottamisella tarkoitetaan preemion/diskonton tai taseen vastaaviin merkittyjen erien arvon alentumisen kirjaamista määräajassa ja suunnitelman mukaisesti.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Euroopan unionin hyväksymiä kansainvälisiä IAS-tilinpäätösstandardeja (International Accounting Standards IAS), IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä niitä koskevia tulkintoja (SIC-IFRIC tulkinnat), kyseisten standardien ja niitä koskevien tulkintojen myöhempiä muutoksia sekä tulevaisuudessa annettavia standardeja ja niitä koskevia tulkintoja.
Kassaperusteella (maksuperusteella) tarkoitetaan kirjaamisperustetta, jonka mukaan tapahtumat kirjataan maksun suorituspäivänä.
Keskihinnalla tarkoitetaan jatkuvaa tai painotettua keskihintaa, joka saadaan lisäämällä jokaisen hankinnan yhteydessä hankintameno olemassa olevaan kirjanpitoarvoon, jolloin saadaan uusi painotettu keskihinta.
Korkofutuurilla tarkoitetaan futuuripörssissä tehtyä termiinisopimusta. Tällaisessa sopimuksessa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi kuten joukkovelkakirja tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan. Arvopaperia ei yleensä toimiteta, vaan sopimus suljetaan ennen sovittua eräpäivää.
Korkotermiinillä tarkoitetaan sopimusta, jossa kaksi osapuolta sopii teoreettiselle talletukselle tiettynä eräpäivänä maksettavasta korosta. Maksun suorituspäivänä toinen osapuolista maksaa kompensaatiota toiselle sen mukaan, miten suorituspäivän markkinakorko poikkeaa sovitusta korosta.
Koronvaihtosopimuksella tarkoitetaan vastapuolen kanssa tehtyä sopimusta koronmaksuja edustavien kassavirtojen vaihtamisesta joko samassa valuutassa, tai jos kyseessä on valuuttojen välinen liiketoimi, kahden eri valuutan välillä.
Kytkentäverkostolla tarkoitetaan maiden välisten maksujen käsittelemisen TARGET 1 – järjestelmässä mahdollistavia teknisiä perusrakenteita, järjestelyjä ja menettelyjä, jotka sisällytetään kansallisiin RTGS-järjestelmiin ja EKP:n maksumekanismiin tai jotka muuttavat niitä.
Käänteisoperaatiolla tarkoitetaan joko operaatiota, jossa keskuspankki ostaa (”käänteinen repo”) tai myy (”repo”) arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai keskuspankin luotto-operaatiota vakuutta vastaan.
Maksun suorituspäivällä tarkoitetaan päivää, jona arvon lopullinen ja peruuttamaton siirto on viety asiaankuuluvan selvitysyhteisön kirjanpitoon. Suoritus voi tapahtua välittömästi (reaaliaikaisesti), saman päivän arvolla (päivän lopetus) tai sovittuna päivänä kaupantekopäivän jälkeen.
Markkinahinnalla tarkoitetaan kulta-, valuutta tai arvopaperi-instrumentin joko järjestäytyneillä (arvopaperipörssi) tai järjestäytymättömillä markkinoilla (esim. OTC -markkinoilla) muodostunutta hintaa, jossa ei tavallisesti oteta huomioon kertyneitä korkoja tai ostohyvitystä.
Markkinakeskihinnalla tarkoitetaan vuosineljänneksittäin suoritettavassa arvostamisessa käytettävää arvopaperin ostokurssin ja myyntikurssin välistä keskipistettä. Markkinakeskihinta perustuu tunnustettujen pörssimeklareiden tai pörssien noteerauksiin suuruusluokaltaan normaaleissa liiketoimissa.
Markkinakeskikurssilla tarkoitetaan vuosineljänneksittäin suoritettavassa arvostamisessa käytettäviä euron viitekursseja, jotka yleensä perustuvat EKPJ:hin kuuluvien ja kuulumattomien keskuspankkien väliseen yhteispuheluun, joka toteutetaan säännöllisesti, tavallisesti klo 15.15 Suomen aikaa.
Muilla kuin luovutettaviksi tarkoitetuilla varoilla tarkoitetaan rahoitusvaroja tai portfolioita, jotka edustavat pysyviä investointeja; näihin kuuluvat esim. korolliset arvopaperit, joilla on kiinteät tai määritettävissä olevat tuotot, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka kansallisella keskuspankilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti.
Optiolla tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen osapuoli oikeutetaan, mutta ei velvoiteta, ostamaan tai myymään tietyn määrän osakkeita, hyödykkeitä, valuuttaa, saamisia tai indeksin perusteella laskettavia suorituksia sovitusta hinnasta sovitun ajanjakson aikana tai raukeamispäivänä.
Osakkeilla tai osuuksilla tarkoitetaan osinkoja tuottavia arvopapereita eli yritysten osakkeita ja arvopapereita, jotka ovat todisteena sijoituksesta osakerahastoon.
Preemiolla tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta ylittää nimellisarvon.
Puhtaalla hinnalla tarkoitetaan transaktiohintaa, joka sisältää hintaan kuuluvat transaktiomenot mutta ei ostohyvityksiä tai kertyneitä korkoja.
Rahastoilla tarkoitetaan jakokelpoisista voitoista siirrettyä summaa, jota ei ole kohdennettu kattamaan mitään tilinpäätöspäivänä tiedossa olevaa velkaa, ennalta aavistettavaa menoa tai saatavien arvossa tapahtuvaa laskua.
Rahoitusvaroilla tarkoitetaan seuraavanmuotoisia saatavia: (i) käteisvaroja tai (ii) sopimukseen perustuvaa oikeutta saada käteisvaroja tai muita rahoitusinstrumentteja toiselta yritykseltä, (iii) sopimukseen perustuvaa oikeutta vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoilla, jotka saattavat jotka mahdollisesti osoittautuvat edullisiksi, tai (iv) toisen yrityksen osakkeita tai osuuksia (rahoitusomaisuusarvopapereita).
Rahoitusvelalla (financial liability) tarkoitetaan oikeudellista velvoitetta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusinstrumentteja toiselle yritykselle tai vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoilla, jotka mahdollisesti osoittautuvat epäedullisiksi.
Realisoitumattomilla voitoilla/tappioilla tarkoitetaan saamisten arvostuksesta aiheutuvia voittoja/tappioita suhteessa niiden (korjattuun) hankintamenoon.
Realisoituneilla voitoilla/tappioilla tarkoitetaan tase-erien myyntihinnan ja (korjatun) hankintahinnan välisestä erosta aiheutuvia voittoja/tappioita.
Saamisilla tarkoitetaan aikaisempien tapahtumien johdosta yrityksen määräysvallassa olevaa varallisuutta, josta odotetaan koituvan yritykselle taloudellista etua tulevaisuudessa.
Selvityksellä (settlement) tarkoitetaan toimintaa, jonka seurauksena syntyy velvoitteita siirrettäessä varoja tai omaisuutta kahden tai useamman osapuolen välillä. Eurojärjestelmän sisäisessä kaupankäynnissä selvityksellä viitataan kansallisten keskuspankkien välisten nettosaamisten/nettovelkojen eliminointiin ja se edellyttää varojen siirtoa.
Takaisinmyyntisopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa käteisen rahan haltija sopii ostavansa arvopapereita ja myyvänsä ne takaisin sovittuun hintaan joko vaadittaessa, tietyn ajan kuluttua tai tietyssä tilanteessa. Repokauppa voidaan sopia myös kolmannen osapuolen välityksellä (”kolmikantarepo”).
Talousperusteisella kirjausmenetelmällä tarkoitetaan kirjausmenetelmää, jossa kaupat kirjataan tapahtumapäivänä.
TARGET-järjestelmällä Euroopan laajuista automatisoitua reaaliaikaista bruttomaksujärjestelmää.
Tasapoistolla tarkoitetaan, että poisto/jaksotus tietylle ajanjaksolle saadaan siten, että hyödykkeen hankintameno vähennettynä arvioidulla jäännösarvolla jaetaan sen arvioidulla taloudellisella käyttöiällä ajan mukaan suhteellisesti.
Toteutushinnalla tarkoitetaan optiosopimuksessa sovittua hintaa, jolla sopimus voidaan toteuttaa.
Transaktiohinnalla tarkoitetaan osapuolten sopimuksen tekohetkellä sopimaa hintaa.
Transaktiomenolla tarkoitetaan kustannuksia, jotka voidaan selkeästi yhdistää tiettyyn liiketoimeen.
Valuuttakurssilla tai valuutan kurssilla tietyn valuutan arvoa, jota käytetään toiseen valuuttaan muunnettaessa.
Valuuttasaamisilla tarkoitetaan valuuttakohtaista nettovaluuttapositiota. Tässä määritelmässä erityisnosto-oikeudet (SDR) katsotaan erilliseksi valuutaksi.
Valuuttaswapilla tarkoitetaan valuutan ostoa/myyntiä avistakauppana jotakin muuta valuuttaa vastaan (avistapää) ja saman määrän samanaikaista myyntiä/ostamista takaisin termiinikauppana (termiinipää).
Valuuttatermiinillä tarkoitetaan sopimusta, jossa sitoudutaan ostamaan tai myymään tietty määrä valuuttaa ennalta sovittuun hintaan jotakin toista, yleensä kotimaista, valuuttaa vastaan tiettynä tulevana päivänä enemmän kuin kaksi pankkipäivää sopimuspäivän jälkeen. Valuutan termiinikurssi määräytyy sopimuspäivän avistakurssin perusteella siten, että siihen lisätään tai siitä vähennetään sovittu preemio/diskontto.
Varauksilla tarkoitetaan ennen tilikauden tuloksen laskemista erilleen siirrettyä summaa, jolla varaudutaan tiedossa oleviin tai ennalta aavistettaviin velkoihin tai riskeihin, joiden täsmällistä määrää ei voida määrittää (ks. ”Rahastot”). Velkoja ja maksuja varten tehdyillä varauksilla ei voi korjata saamisten arvoa.
Velalla tarkoitetaan yritykselle aikaisempien tapahtumien vaikutuksesta syntynyttä nykyistä vastuuta ja velvoitetta, jonka suorituksen odotetaan johtavan taloudellista etua edustavien varojen ulosvirtaukseen liikelaitoksesta.
LIITE III
TALOUSPERUSTEISEN KIRJAUSTAVAN KUVAUS
(5 artiklassa tarkoitettu ”normaali” ja ”vaihtoehtoinen” menettelytapa mukaan luettuna)
1. Kirjaaminen kaupantekopäivänä
1.1 Kaupantekopäivänä tehtävät kirjaukset voidaan tehdä joko ”normaalin” tai ”vaihtoehtoisen” menettelytavan mukaisesti.
”Normaalia menettelytapaa” käsitellään 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa.
1.2.1 Liiketoimet kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille.
1.2.2 Liiketoimet vaikuttavat valuuttapositioon kaupantekopäivänä. Tämän vuoksi myös nettomyynneistä realisoituneet voitot ja tappiot lasketaan kaupantekopäivänä. Kaupantekopäivänä nettomääräiset valuuttaostot vaikuttavat valuuttasaamisten keskihintaan.
”Vaihtoehtoista menettelytapaa” käsitellään 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa.
1.3.1 Toisin kuin ”normaalia menettelytapaa” sovellettaessa, sovittuja kauppoja, joiden maksut suoritetaan myöhemmin, ei kirjata päivittäin taseen ulkopuolisiin eriin. Realisoituneet tuotot kirjataan ja uudet keskihinnat (valuuttaostojen ja arvopaperiostojen osalta) lasketaan maksun suorituspäivänä (1).
1.3.2 Kaupat, joista sovitaan yhtenä vuonna mutta jotka toteutuvat seuraavana, kirjataan tulona ”normaalin menettelytavan” mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että myyntien toteutuneet vaikutukset näkyvät sen vuoden tuloslaskelmassa, jona kaupasta sovittiin, ja ostot vaikuttavat saamisen keskikurssiin sinä vuonna, jona kaupasta sovittiin.
1.4 Seuraava taulukko osoittaa näiden kahden yksittäisiä valuuttainstrumentteja ja arvopapereita varten kehitetyn menettelytavan keskeiset ominaisuudet.
|
KIRJAAMINEN KAUPANTEKOPÄIVÄNÄ |
|||||||
|
”Normaali menettelytapa” |
”Vaihtoehtoinen menettelytapa” |
||||||
|
Valuuttojen avistakaupat (2) – kirjaaminen vuoden aikana |
|||||||
|
Valuuttojen ostot kirjataan kaupantekopäivänä taseen ulkopuolisiin eriin, ja ne vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan tästä päivästä lähtien. Myynneistä aiheutuvat voitot ja tappiot katsotaan realisoituneiksi transaktio/kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja tehdään kirjaukset taseeseen. |
Valuuttojen ostot kirjataan taseeseen maksun suorituspäivänä, ja ne vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan tästä päivästä lähtien. Myynneistä aiheutuneet voitot ja tappiot katsotaan realisoituneiksi maksun suorituspäivänä. Kaupantekopäivänä taseeseen ei tehdä mitään kirjauksia. |
||||||
|
Valuuttatermiinit – kirjaaminen vuoden aikana |
|||||||
|
Kirjataan samalla tavoin kuin avistakaupat; kirjaus transaktion avistakurssiin. |
Valuuttojen ostot kirjataan transaktion avistapäivänä taseen ulkopuolisiin eriin, ja ne vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan tästä päivästä lähtien transaktion avistakurssin mukaisesti. Valuuttojen myynnit kirjataan transaktion avistapäivänä taseen ulkopuolisiin eriin. Voitot ja tappiot katsotaan realisoituneiksi transaktion avistapäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja tehdään kirjaukset taseeseen. Ks. kirjauksista jakson lopussa jäljempänä. |
||||||
|
Vuonna 1 aloitetut valuuttojen avistakaupat ja valuuttatermiinit, joissa avistapäivä on vuonna 2 |
|||||||
|
Erityisjärjestelyjä ei tarvita, koska kaupat kirjataan kaupantekopäivänä, ja voitot ja tappiot todetaan samana päivänä. |
Toimitaan normaalin menettelytavan mukaan (3):
|
||||||
|
Arvopaperitransaktioiden käsittely vuoden aikana |
|||||||
|
Ostot ja myynnit kirjataan taseen ulkopuolisiin eriin kaupantekopäivänä. Myös voitot ja tappiot kirjataan samana päivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja tehdään kirjaukset taseeseen (eli sama kirjaustapa kuin valuuttojen avistakaupoissa). |
Kaikki transaktiot kirjataan maksun suorituspäivänä (mutta ks. jäljempänä menettely jaksojen lopussa). Näin ollen ne vaikuttavat keskihintaan (mikäli kyseessä ovat ostot) ja voittoihin/tappioihin (mikäli kyseessä ovat myynnit) maksun suorituspäivänä. |
||||||
|
Vuonna 1 aloitetut arvopaperikaupat, joissa avistapäivä on vuonna 2 |
|||||||
|
Erityisjärjestelyjä ei tarvita, koska kauppa ja sen vaikutukset kirjataan jo kaupantekopäivänä. |
Realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan vuonna 1 jakson lopussa (eli sama kirjaustapa kuin valuuttojen avistakaupoissa), ja ostot otetaan mukaan vuoden lopussa arvostamista suoritettaessa (4). |
||||||
2. Kertyneen koron, mukaan lukien preemiot tai diskontot, päivittäinen kirjaaminen
2.1 Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä kertynyt korko, preemio tai diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin todellisesta kassavirrasta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän kertyneen koron kirjaaminen vaikuttaa valuuttapositioon toisin kuin koronmaksun vastaanottaminen tai koron suorittaminen (5).
2.2 Kertynyt kuponkikorko sekä preemion tai diskonton jaksottaminen lasketaan ja kirjataan arvopaperin ostoa koskevan maksun suorituspäivästä myyntiä koskevan maksun suorituspäivään taikka eräpäivään.
2.3 Alla olevasta taulukosta ilmenevät valuuttasaamisille kertyvän koron päivittäisen kirjaamisen vaikutukset, esim. korkovelat ja jaksotetut preemiot/diskontot:
|
KERTYNEEN KORON PÄIVITTÄINEN KIRJAAMINEN TALOUSPERUSTEISEN KIRJAUSTAVAN MUKAISESTI |
|
Valuuttamääräisille instrumenteille kertyvä korko lasketaan ja kirjataan päivittäin kirjauspäivän valuuttakurssiin. |
|
Vaikutus valuuttasaamisiin |
|
Kertyneet korot vaikuttavat valuuttapositioon, kun ne kirjataan, eikä niitä peruuteta myöhemmin. Korkokertymä poistuu, kun maksu saadaan tai suoritetaan. Maksu ei siis vaikuta valuuttapositioon suorituspäivänä, koska kertynyt korko sisältyy positioon, joka arvostetaan kullakin jaksolla suoritettavan arvostamisen yhteydessä. |
(1) Valuuttatermiinit vaikuttavat valuuttasaamisiin avistapäivänä (yleensä kaupantekopäivä + kaksi päivää).
(2) Alaviite ei koske suomenkielistä versiota.
(3) Kuten yleensäkin, olennaisuuden periaatetta voidaan soveltaa, mikäli näillä transaktioilla ei ole olennaista vaikutusta valuuttapositioon ja/tai tuloslaskelmaan.
(4) Olennaisuuden periaatetta voidaan soveltaa, mikäli näillä transaktioilla ei ole olennaista vaikutusta valuuttapositioon ja/tai tuloslaskelmaan.
(5) Kertyneet korot voidaan kirjata kahdella eri tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on ”kalenteripäivän mukainen menettely”, jossa kertyneet korot kirjataan joka päivä riippumatta siitä, onko kyseessä viikonloppu, kansallinen vapaapäivä vai pankkipäivä. Toinen vaihtoehto on ”pankkipäivän mukainen menettely”, jossa kertyneet korot kirjataan vain pankkipäivinä. Kumpikaan vaihtoehto ei ole toista parempi. Mikäli vuoden viimeinen päivä ei kuitenkaan ole pankkipäivä, se on otettava mukaan kertyneitä korkoja koskevaan laskelmaan molemmissa menettelyissä.
LIITE IV
TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET (1)
SAAMISET
|
Tase-erä (3) |
Tase-erien sisältöluokat |
Arvostusperiaate |
Soveltamisala (4) |
||||||||||||
|
1 |
1 |
Kulta ja kultasaamiset |
Fyysinen kulta eli kultaharkot, kultarahat, kultadubleet, kultakimpaleet, joko varastoitu tai ”matkalla”. Investointikulta (ei-fyysinen kulta) avistatileillä (ilman irtisanomisaikaa tai nostorajoituksia), määräaikaistilit, ja seuraavanlaisista liiketoimista aiheutuvat kultasaamiset: kultapitoisuuden muuttumiset ja kultaswapit (kullan sijaintipaikan swapit tai laatuswapit), joissa luovutusajankohdan ja vastaanottoajankohdan väliin jää vähintään yksi pankkipäivä |
Markkinahintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
2 |
2 |
Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta |
Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, kansainväliset ja ylikansalliset laitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit mukaan luettuina |
|
|
||||||||||
|
2.1 |
2.1 |
Saamiset IMF:ltä |
|
|
Pakollinen |
||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
2.2 |
2.2 |
Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset |
|
|
Pakollinen |
||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
3 |
3 |
Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta |
|
|
Pakollinen |
||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
4 |
4 |
Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta |
|
|
|
||||||||||
|
4.1 |
4.1 |
Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat |
|
|
Pakollinen |
||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
4.2 |
4.2 |
ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset |
Luotonanto ERM II:n ehdoilla. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||||||
|
5 |
5 |
Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille |
Erät 5.1-5.5: Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 31 päivänä elokuuta 2000 annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 (5)liitteessä I kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet |
|
|
||||||||||
|
5.1 |
5.1 |
Perusrahoitusoperaatiot |
Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
5.2 |
5.2 |
Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot |
Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kolme kuukautta |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
5.3 |
5.3 |
Käänteiset hienosäätöoperaatiot |
Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
5.4 |
5.4 |
Käänteiset rakenteelliset operaatiot |
Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
5.5 |
5.5 |
Maksuvalmiusluotot |
Osa eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmää, jossa vastapuolet voivat saada yön yli –likviditeettiä vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
5.6 |
5.6 |
Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot |
Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta |
Nimellisarvoon tai hankintahintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
6 |
6 |
Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta |
Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, vastaavien erään ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin. Saamiset, jotka johtuvat sellaisista rahapoliittisista operaatioista, jotka kansalliset keskuspankit ovat aloittaneet ennen niiden liittymistä eurojärjestelmään |
Nimellisarvoon tai hankintahintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
7 |
7 |
Euromääräiset arvopaperit euroalueelta |
Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, eivät kuitenkaan kantaosakkeet, voitto-osuudet ja muut vastaavien erään ”Muut Rahoitusvarat” kuuluvat arvopaperit: euromääräiset joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjalainat, rahamarkkinapaperit, mukaan lukien julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat arvopaperit ajalta ennen EMUa, hienosäätötarkoituksessa hankitut EKP:n sijoitustodistukset |
Markkinahintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
8 |
8 |
Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä |
Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat) |
Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
- |
9 |
Eurojärjestelmän sisäiset saamiset+) |
|
|
|
||||||||||
|
- |
9.1 |
Osuudet EKP:ssä+) |
Vain kansallisten keskuspankkien taseissa. Kunkin kansallisen keskuspankin perustamissopimuksen mukainen osuus EKP:n pääomasta ja käytetty jakoperuste sekä perussäännön 49.2 artiklan mukaiset osuudet |
Hankintahintaan |
Pakollinen |
||||||||||
|
- |
9.2 |
Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset+) |
Vain kansallisten keskuspankkien taseissa. Perustamissopimuksen määräysten mukaisiin ensimmäisiin ja myöhempiin valuuttavarantojen siirtoihin perustuvat euromääräiset saamiset EKP:ltä |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||||||
|
- |
9.3 |
EKP:n sijoitustodistusten liikkeellelaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät saamiset+) |
Vain EKP:n taseessa. Kansallisten keskuspankkien antamat velkakirjat EKP:n sijoitustodistuksia koskevan back-to-back –sopimuksen perusteella |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||||||
|
- |
9.4 |
Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät nettosaamiset+) (2), |
Kansallisille keskuspankeille: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettosaaminen, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset sekä rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen tehdyssä päätöksessä EKP/2001/16 tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen EKP:lle: EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät päätöksen EKP/2001/15 mukaiset saamiset. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||||||
|
- |
9.5 |
Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) +) |
Seuraavien alaerien nettopositiot: |
|
|
||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||||||
|
9 |
10 |
Selvitettävänä olevat erät |
Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||||||
|
9 |
11 |
Muut saamiset |
|
|
|
||||||||||
|
9 |
11.1 |
Euroalueen metallirahat |
Eurokolikot, jos kansallinen keskuspankki ei ole niiden laillinen liikkeellelaskija |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||||||
|
9 |
11.2 |
Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus |
Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien atk-laitteistot, ohjelmistot |
Hankintahintaan poistot vähennettyinä Poistojen jaksotus:
Menojen aktivoinnissa raja-arvo (mikäli meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida) |
Suositeltava |
||||||||||
|
9 |
11.3 |
Muut rahoitusvarat |
|
|
Suositeltava |
||||||||||
|
Suositeltava |
||||||||||||||
|
Suositeltava |
||||||||||||||
|
Suositeltava |
||||||||||||||
|
Suositeltava |
||||||||||||||
|
Suositeltava |
||||||||||||||
|
Preemiot/diskontot jaksotetaan. Osakkeiden ja osuuksien osalta yksityiskohtaiset säännöt on esitetty näiden suuntaviivojen 9 artiklassa |
|
||||||||||||||
|
9 |
11.4 |
Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot |
Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopaperikauppojen termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään |
Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
||||||||||
|
9 |
11.5 |
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot |
Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja maksetut kertyneet korot (5) |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
||||||||||
|
9 |
11.6 |
Sekalaiset erät |
Ennakot, lainat, muut vähämerkityksiset erät. Väliaikainen arvonmuutostili (tase-erä ainoastaan vuoden aikana: realisoitumattomat tappiot arvostuspäivinä vuoden aikana, ellei vastattavien erässä ”Arvonmuutostilit” ole niitä koskevaa arvonmuutostiliä). Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis). Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset. Euroalueen kansallisten valuuttayksiköiden määräiset kolikot. Kuluvan tilikauden tappio (kertynyt nettotappio), edellisen vuoden tappio ennen kattamista. Nettoeläkesaamiset |
Nimellisarvoon/hankintahintaan |
Suositeltava |
||||||||||
|
Väliaikainen arvonmuutostili Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Väliaikainen arvonmuutostili: Pakollinen |
||||||||||||||
|
Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset Markkinahintaan |
Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset Pakollinen |
||||||||||||||
|
- |
12 |
Tilikauden tappio |
|
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||||||
VELAT
|
Tase-erä (8) |
Tase-erien sisältöluokat |
Arvostusperiaate |
Soveltamisala (9) |
||||||||
|
1 |
1 |
Liikkeessä olevat setelit (7) |
|
|
|
||||||
|
|
|
|||||||||
|
2 |
2 |
Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille |
Erät 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.5: Suuntaviivojen EKP/2000/7 liitteessä I tarkoitetut euromääräiset talletukset |
|
|
||||||
|
2.1 |
2.1 |
Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset) |
Perussäännön mukaisesti vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten rahalaitosten luetteloon kuuluvien luottolaitosten euromääräiset tilit. Erään kuuluvat ensisijaisesti vähimmäisvarantotalletusten tilit |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
2.2 |
2.2 |
Talletusmahdollisuus |
Yön yli-talletukset etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmässä) |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
2.3 |
2.3 |
Määräaikaistalletukset |
Hienosäätötarkoituksessa kerättävät määräaikaistalletukset likviditeetin sitomiseksi |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
2.4 |
2.4 |
Käänteiset hienosäätöoperaatiot |
Rahapolitiikkaan liittyvät liiketoimet, joiden tarkoituksena on likviditeetin sitominen |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
||||||
|
2.5 |
2.5 |
Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset |
Luottolaitosten talletukset, jotka tehdään näille luottolaitoksille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopapereiden arvon laskun vuoksi |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
3 |
3 |
Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille |
Repo-operaatiot samanaikaisten, vastaavien erään ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Muut operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapolitiikkaan. Ei luottolaitosten sekkitilejä |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
||||||
|
4 |
4 |
Liikkeeseen lasketut sijoitustodistukset |
Vain EKP:n taseessa – kansallisilla keskuspankeilla tase-erä vain siirtymäkaudella. Suuntaviivojen EKP/2000/7 liitteessä I tarkoitetut sijoitustodistukset. Diskonttopaperit, jotka lasketaan liikkeeseen likviditeetin sitomistarkoituksessa |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
5 |
5 |
Euromääräiset velat muille euroalueella oleville |
|
|
|
||||||
|
5.1 |
5.1 |
Julkisyhteisöt |
Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
5.2 |
5.2 |
Muut velat |
Henkilöstön, liikeyritysten ja asiakkaiden, vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautetuiksi luetteloidut rahalaitokset mukaan luettuina, ks. vastattavien erä 2.1, ja muiden hallussa olevat sekkitilitalletukset; määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
6 |
6 |
Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle |
Muiden pankkien, keskuspankkien, kansainvälisten/ylikansallisten elinten, mukaan lukien Euroopan yhteisöjen komissio, sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, mukaan lukien maksuliikettä varten pidettävät tilit sekä sijoitusten hoitoa varten pidettävät tilit; muiden tallettajien sekkitilit. Repo-operaatiot samanaikaisten, euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä Rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden keskuspankkien TARGET-tilien saldot |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
||||||
|
7 |
7 |
Valuuttamääräiset velat euroalueelle |
Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
||||||
|
8 |
8 |
Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle |
|
|
|
||||||
|
8.1 |
8.1 |
Talletukset ja muut velat |
Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
||||||
|
8.2 |
8.2 |
ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat |
Lainanotto ERM II:n ehdoilla. |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
||||||
|
9 |
9 |
Myönnettyjen erityisnosto-oikeuksien vastaerä |
SDR-määräinen erä, johon on kirjattu ne nosto-oikeudet, jotka kyseessä olevalle maalle tai kansalliselle keskuspankille on alunperin myönnetty |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
||||||
|
- |
10 |
Eurojärjestelmän sisäiset velat+) |
|
|
|
||||||
|
- |
10.1 |
Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat+) |
Vain EKP:n taseessa – euromääräinen |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
- |
10.2 |
EKP:n sijoitustodistusten liikeellelaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät velat+) |
Vain kansallisten keskuspankkien taseissa. EKP:lle annetut velkakirjat EKP:n sijoitustodistuksia koskevien back-to-back -sopimuksen perusteella |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
- |
10.3 |
Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät nettovelat+) (7), |
Vain kansallisten keskuspankkien taseissa. Kansallisille keskuspankeille: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettovelka, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset velat sekä rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen tehdyssä päätöksessä EKP/2001/16 tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
- |
10.4 |
Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)+) |
Seuraavien alaerien nettopositiot: |
|
|
||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||
|
|
Pakollinen |
|||||||||
|
10 |
11 |
Selvitettävänä olevat erät |
Selvitystilien saldot (velat), mukaan lukien selvitettävänä olevat pankkisiirrot |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
10 |
12 |
Muut velat |
|
|
|
||||||
|
10 |
12.1 |
Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot |
Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopaperikauppojen termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suortituspäivään |
Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
||||||
|
10 |
12.2 |
Siirtovelat ja saadut ennakot |
Tilikaudella toteutuneet menot, joista ei ole saatu maksua. Tilikaudella saadut maksut tuloista, jotka toteutuvat tulevina tilikausina |
Nimellisarvoon, valuutan muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
||||||
|
10 |
12.3 |
Sekalaiset erät |
Väliaikaiset verotustilit. Valuuttamääräiset luottotilit tai talletukset, jotka kattavat vakuuksia. Repo-operaatiot luottolaitosten kanssa samanaikaisten, vastaavien erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Vähimmäisvarantotalletusten lisäksi olevat pakolliset talletukset. Muut vähämerkityksiset erät. Kuluvan tilikauden voitto (käyttämättömät voittovarat), edellisen vuoden voitto ennen voitonjakoa. Vakuudettomat velat (liabilities on a trust basis). Asiakkaiden kultatalletukset. Liikkeessä olevat kolikot mikäli kansallinen keskuspankki on niiden laillinen liikkeeseenlaskija. Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeessä olevat setelit, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen erään ”Varaukset”. Nettoeläkevelat |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Suositeltava |
||||||
|
Asiakkaiden kultatalletukset Markkinahintaan |
Asiakkaiden kultatalletukset Pakollinen |
||||||||||
|
10 |
13 |
Varaukset |
Eläkkeitä, valuuttakursseista, koroista ja kullan hinnoista johtuvia riskejä ja muita tarkoituksia varten; tällaisia muita tarkoituksia voivat olla esim. odotettavissa olevat vastaiset menot, varaukset euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräisiä seteleitä varten, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen ”Sekalaisiin eriin” Perussäännön 49.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ilmoitettuihin vastaaviin määriin+) |
Hankintahintaan/nimellisarvoon |
Suositeltava |
||||||
|
11 |
14 |
Arvonmuutostilit |
Arvonmuutostilit, jotka johtuvat kullan, euromääräisten arvopapereiden, valuuttamääräisten arvopapereiden ja optioiden hintamuutoksista; markkinahintaisesta arvostuksesta johtuvat korkoriskijohdannaisiin liittyviät arvostuserot; arvonmuutostilit, jotka johtuvat valuuttakurssimuuutoksista kaikissa nettovaluuttapositioissa, mukaan lukien valuuttaswapit ja –termiinit sekä erityisnosto-oikeudet Perussäännön 49.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ilmoitettuihin vastaaviin määriin+) |
Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, valuutan muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
||||||
|
12 |
15 |
Pääoma ja rahastot |
|
|
|
||||||
|
12 |
15.1 |
Pääoma |
Maksettu pääoma – EKP:n pääoma ja rahaliittoon osallistuvien maiden kansallisten keskuspankkien osuudet pääomasta yhdistellään. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
12 |
15.2 |
Rahastot |
Lainmukaiset rahastot ja muut rahastot. Tulorahoitus Perussäännön 49.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ilmoitettuihin vastaaviin määriin+) |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
|
10 |
16 |
Tilikauden voitto |
|
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
||||||
(1) Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.
(2) Yhdenmukaistettavat erät. Katso tämän päätöksen johdanto-osan 4 kappale.
(3) ””Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase. Plussalla (+) merkityt erät yhdistetään eurojärjestelmän viikkotaseissa.
(4) Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoitusten eli toiminnan kannalta.
(5) EYVL L 310, 11.12.2000, s. 1.
(6) Arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot.
(7) Yhdenmukaistettavat erät. Katso tämän päätöksen johdanto-osan 4 kappale.
(8) ””Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase. Plussalla (+) merkityt erät yhdistetään eurojärjestelmän viikkotaseissa.
(9) Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoitusten eli toiminnan kannalta.
LIITE V
Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen lopussa julkaistavan taseen kaava
|
(miljoonina euroina) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vastaavaa |
Tase … |
Muutos edelliseen viikkoon verrattuna |
Vastattavaa |
Tase … |
Muutos edelliseen viikkoon verrattuna |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
liiketoimista johtuva |
vuosineljänneksen lopussa tehtävistä kirjanpito-oikaisuista johtuva |
liiketoimista johtuva |
vuosineljänneksen lopussa tehtävistä kirjanpito-oikaisuista johtuva |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vastaavaa yhteensä |
|
|
|
Vastattavaa yhteensä |
|
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
LIITE VI
Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan taseen kaava
|
(miljoonina euroina) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vastaavaa |
Tase … |
Liiketoimista johtuva muutos edelliseen viikkoon verrattuna |
Vastattavaa |
Tase … |
Liiketoimista johtuva muutos edelliseen viikkoon verrattuna |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vastaavaa yhteensä |
|
|
Vastattavaa yhteensä |
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
LIITE VII
Eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase
|
(miljoonina euroina) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vastaavaa |
Tilivuosi |
Edellinen vuosi |
Velat |
Tilivuosi |
Edellinen vuosi |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vastaavaa yhteensä |
|
|
Vastattavaa yhteensä |
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
LIITE VIII
Keskuspankin vuositase (2)
|
(miljoonaa euroa) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vastaavaa |
Tilivuosi |
Edellinen vuosi |
Vastattavaa |
Tilivuosi |
Edellinen vuosi |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vastaavaa yhteensä |
|
|
Vastattavaa yhteensä |
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(1) Yhdenmukaistettavat erät. Katso tämän päätöksen johdanto-osan 4 kappale.
(2) Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.
(3) Keskuspankit voivat vaihtoehtoisesti julkaista täsmälliset tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat.
LIITE IX
Keskuspankin julkaistava tuloslaskelma (2) (3)
|
(miljoonaa euroa) |
|||
|
Tuloslaskelma 31 joulukuuta XX päättyvälle tilikaudelle |
Tilivuosi |
Edellinen vuosi |
|
|
1.1 |
Korkotuotot (1) |
|
|
|
1.2 |
Korkomenot (1) |
|
|
|
1 |
Korkokate |
|
|
|
2.1 |
Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot |
|
|
|
2.2 |
Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset |
|
|
|
2.3 |
Siirto varauksista/varauksiin valuuttakurssi- ja hintariskiä varten |
|
|
|
2 |
Rahoituskate |
|
|
|
3.1 |
Tuotot palkkioista ja maksuista |
|
|
|
3.2 |
Kulut palkkioista ja maksuista |
|
|
|
3 |
Maksukate |
|
|
|
4 |
Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista (4) |
|
|
|
5 |
Rahoitustulon netto-osuus (4) |
|
|
|
6 |
Muut tuotot |
|
|
|
Tuotot yhteensä |
|
|
|
|
7 |
Henkilöstökulut (5) |
|
|
|
8 |
Toimintakulut (5) |
|
|
|
9 |
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä |
|
|
|
10 |
Ulkoistettu setelinvalmistus (6) |
|
|
|
11 |
Muut kulut |
|
|
|
12 |
Tuloverot ja muut valtion edellyttämät maksut tuloista |
|
|
|
Tilikauden tappio/voitto |
|
|
|
(1) Yhdenmukaistettavat erät. Katso tämän päätöksen johdanto-osan 4 kappale.
(2) EKP:n tuloslaskelman kaava on hieman erilainen, ks. 10 päivänä marraskuuta 2006 tehdyn päätöksen EKP/2006/17 liite IV.
(3) Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.
(4) Keskuspankit voivat vaihtoehtoisesti julkaista täsmälliset tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat.
(5) Hallinnolliset järjestelyt mukaan luettuina.
(6) Siinä tapauksessa, että setelinvalmistus on ulkoistettu (maksettavat ulkopuolisille yhtiöille, jotka huolehtivat setelien valmistuksesta keskuspankkien puolesta). On suositeltavaa, että kansallisten setelien ja eurosetelien liikkeeseenlaskuun liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan silloin kun ne laskutetaan tai ne ovat muutoin aiheutuneet.
LIITE X
VASTAAVUUSTAULUKKO
|
Suuntaviivat EKP/2002/10 |
Nämä suuntaviivat |
|
5 artiklan 1 kohta |
— |
|
5 artiklan 2 kohta |
5 artiklan 1 kohta |
|
— |
5 artiklan 2 kohta |
|
5 artiklan 3 kohta |
— |
|
— |
5 artiklan 3 kohta |
|
8 artiklan 3 kohta |
— |
|
8 artiklan 4 kohta |
8 artiklan 3 kohta |
|
8 artiklan 5 kohta |
8 artiklan 4 kohta |
|
8 artiklan 6 kohta |
8 artiklan 5 kohta |
|
— |
10 artiklan 1 kohta |
|
10 artiklan a kohta |
10 artiklan 2 kohdan a alakohta |
|
— |
10 artiklan 2 kohdan b alakohta |
|
10 artiklan 2 kohdan b alakohta |
10 artiklan 2 kohdan c alakohta |
|
— |
12 artiklan 3 kohdan c alakohta |
|
12 artiklan 3 kohdan c alakohta |
12 artiklan 3 kohdan d alakohta |
|
12 artiklan 3 kohdan d alakohta |
12 artiklan 3 kohdan e alakohta: |
|
12 artiklan 3 kohdan e alakohta: |
12 artiklan 3 kohdan f alakohta |
|
16 artiklan 5 kohta |
— |
|
16 artiklan 6 kohta |
— |
|
16 artiklan 7 kohta |
— |
|
17 artiklan 3 kohta |
— |
|
17 artiklan 4 kohta |
17 artiklan 3 kohta |
|
17 artiklan 5 kohta |
17 artiklan 4 kohta |
|
— |
20 artikla |
|
20 artikla |
21 artikla |
|
21 artikla |
22 artikla |
|
22 artiklan 1 kohta |
23 artiklan 1 kohta |
|
22 artiklan 2 kohta |
23 artiklan 3 kohta |
|
22 artiklan 3 kohta |
23 artiklan 4 kohta |
|
22 artiklan 4 kohta |
23 artiklan 5 kohta |
|
22 artiklan 5 kohta |
23 artiklan 6 kohta |
|
22 artiklan 6 kohta |
23 artiklan 2 kohta |
|
23 artikla |
24 artikla |
|
— |
25 artikla |
|
24 artikla |
26 artikla |
|
25 artiklan 2 kohta |
— |
|
25 artiklan 3 kohta |
27 artiklan 2 kohta |