Mitä viitekorot ovat?
11.7.2019 (päivitetty 13.9.2024)
Mitä viitekorot ovat?
Viitekorot ovat julkisia korkoja, joita käytetään muun muassa asuntolainojen, tililuottojen ja monimutkaisempienkin rahoitussopimusten pohjana. Viitekorot päivitetään säännöllisesti, ja niiden laskennasta vastaa riippumaton taho.
Viitekorot kuvastavat useimmiten lainanoton kustannuksia tietyillä markkinoilla. Viitekorko voi esimerkiksi kuvastaa sitä, millä korolla pankit voivat lainata rahaa toisilta pankeilta taikka muista lähteistä, kuten eläkerahastoilta, vakuutuslaitoksilta ja rahamarkkinarahastoilta.
Viitekoroilla on siis suuri merkitys niin rahoitusjärjestelmässä, pankkijärjestelmässä kuin koko taloudessakin. Mutta miksi viitekorot ovat niin tärkeitä, ja minkä vuoksi niitä uudistettiin?
Miksi viitekorot ovat tärkeitä?
Viitekorkoja käytetään yleisesti koko taloudessa
Viitekorot ovat käytössä talouden kaikilla tasoilla yksityishenkilöistä erilaisiin organisaatioihin.
Pankki voi esimerkiksi myöntää yritykselle lainan korolla, joka on tietty viitekorko plus 2 prosenttiyksikköä. Tämä marginaali pysyy koko ajan samana, joten lainan korko nousee viitekoron noustessa ja laskee viitekoron laskiessa. Viitekorko muodostaa siis luotettavan, riippumattoman ja suhteellisen yksinkertaisen vertailukohdan kaikille osapuolille.
Yritykset, pankit ja muut organisaatiot käyttävät viitekorkoja myös taseensa erien arvon määrittämisessä. Viitekorkojen ansiosta kirjanpitäjien on helpompi määrittää organisaatioiden ja erityisesti niiden rahoitusvarojen arvo.
Viitekorkoja käytetään lisäksi erityyppisissä monimutkaisissa rahoitusinstrumenteissa, kuten vaihtuvakorkoisissa arvopapereissa sekä optio-, termiini- ja koronvaihtosopimuksissa.
Koronvaihtosopimuksessa (ns. korkoswap) kumpikin osapuoli ottaa hoitaakseen toisen osapuolen korkomaksut. Useimmiten vähintään toisen osapuolen korko on sidottu johonkin viitekorkoon, mikä tuo sopimukseen selkeyttä ja ennakoitavuutta ja helpottaa siten sopimuksen tekemistä.
Viitekoroista on hyötyä myös keskuspankeille
Myös keskuspankit hyödyntävät toiminnassaan viitekorkoja. Esimerkiksi EKP seuraa niitä ylläpitäessään hintavakautta euroalueella.
Koska viitekorot kuvastavat pankkien anto- ja ottolainauskorkoja, ne auttavat muodostamaan tarkemman kuvan rahoitusmarkkinoiden toiminnasta ja rahan saatavuudesta euroalueella. Se on olennaista tietoa rahapoliittisten päätösten kannalta: kun tiedetään, miten helppoa pankkien oma varainhankinta on, voidaan myös arvioida, miten halukkaasti ne lainaavat rahaa eteenpäin yrityksille ja kotitalouksille. Se vaikuttaa viime kädessä myös yleiseen hintatasoon.
Viitekorkojen avulla keskuspankki voi myös seurata rahapoliittisten päätöstensä välittymistä talouteen. Kun EKP muuttaa ohjauskorkoaan, muutoksen pitäisi näkyä myös euromääräisten markkinoiden viitekoroissa.
Minkä vuoksi ja miten viitekorkoja uudistettiin?
Viitekoroista on hyötyä niin kauan kuin niitä pidetään luotettavina ja totuudenmukaisina. Paras tilanne on silloin, kun koron laskentatapa on läpinäkyvä ja korko on helposti saatavilla julkisista lähteistä. Kun sopimusten pohjana on luotettava viitekorko, kumpikaan osapuoli ei voi pyrkiä vääristämään korkoa ja sopimuksen arvo on osapuolista riippumaton ja kiistämätön.
Koska viitekorot ovat taloudessa niin tärkeitä, niiden täytyy olla luotettavia. Onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että viitekorkojen hallinnointi on selkeää ja niiden laskentamenetelmät läpinäkyviä.
Siksi EU:ssa käytettäviä viitekorkoja on uudistettu merkittävästi viime vuosien aikana. Suurin syy uudistusten taustalla oli EU:n uusi vertailuarvoasetus, joka annettiin vuonna 2016 ja tuli voimaan tammikuussa 2018.
| €STR | €STR-korko kuvastaa euroalueen pankkien vakuudettomien yön yli ‑lainojen lainakustannuksia tukkumarkkinoilla. €STR‑korko julkaistaan jokaisena TARGET‑pankkipäivänä, ja se perustuu edellisenä TARGET‑pankkipäivänä (raportointipäivä T) suoritettuihin ja selvitettyihin transaktioihin, joiden erääntymispäivä on T+1 ja jotka on toteutettu markkinaehdoin. Transaktiot kuvastavat siis markkinakorkoja totuudenmukaisesti. €STR-korko korvasi aiemman euromääräisten yön yli ‑markkinoiden viitekoron eonian sen jälkeen kun euromääräisten rahamarkkinoiden riskittömiä korkoja käsittelevä yksityisen sektorin työryhmä suositteli, että eonia korvattaisiin vaiheittain €STR-korolla. EKP on julkaissut €STR-korkoa 2.10.2019 lähtien. Eoniakoron julkaiseminen lopetettiin 3.1.2022. |
| Euribor | Euribor on vakuudettomien rahamarkkinoiden viitekorko yön yli ‑maturiteettia pidemmissä maturiteeteissa (yksi viikko ja yksi, kolme, kuusi ja kaksitoista kuukautta). Euriborkorkoa hallinnoi Euroopan rahamarkkinainstituutti (EMMI). Se on EU:n vertailuarvoasetuksen vaatimusten täyttämiseksi selventänyt euriborin määritelmää niin, että euriborilla tarkoitetaan korkoa, jolla EU:n ja Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) entisten ja nykyisten maiden pankit voivat hankkia varoja euromääräisiltä vakuudettomilta tukkurahoitusmarkkinoilta. Euriborkorko määritetään niin sanotulla hybridmenetelmällä. Hybridimenetelmässä hyödynnetään hyväksyttäviä vakuudettomia rahamarkkinatransaktioita aina kun se on mahdollista sekä mallipohjaisia arvioita, jotka perustuvat lukuisten euromääräisiin vakuudettomiin rahamarkkinoihin tiiviisti liittyvien markkinoiden transaktioihin silloin, kun menetelmän kelpoisuusehtoja täyttäviä transaktioita ei ole. |
Vuonna 2017 EKP päätti laatia euromääräisille rahamarkkinoille uuden lyhyen koron, jota voidaan käyttää viime käden korkona, jos yksityinen sektori ei pysty ylläpitämään omaa yön yli ‑korkoaan eli eoniaa. EKP on julkaissut uutta €STR-korkoa 2.10.2019 lähtien.
Euromääräisten rahamarkkinoiden riskittömiä korkoja käsittelevä yksityisen sektorin työryhmä suositti vuonna 2018 eoniakoron korvaamista €STR-korolla. Se otti suosituksessaan huomioon myös markkinoilta saadun palautteen.
€STR-korko
€STR-korko kuvastaa korkoa, jolla pankki saa ilman vakuuksia yön yli -luottoa rahoitusalan vastapuolilta, kuten toisilta pankeilta, rahamarkkinarahastoilta, sijoitus- tai eläkerahastoilta tai keskuspankeilta.
€STR-koron laskentapohja on siis laajempi kuin eoniakoron, jossa olivat mukana vain pankkien väliset lainat. Eoniakoron tavoin myös €STR-korko perustuu toteutuneisiin transaktioihin, mutta EKP kerää sen laskentaa varten tietoja suuremmalta joukolta pankkeja. Siten €STR-korkoa on vaikeampi manipuloida, ja se myös kuvastaa luotettavammin pankkienvälisen vakuudettoman luotonannon hintaa euroalueella.
Tarkempia tietoja on kesäkuussa 2018 julkaistussa €STR-koron laskentamenetelmä- ja -periaatekuvauksessa sekä aihetta koskevissa kysymyksissä ja vastauksissa.