EKP:n vuoden 2010 lähentymisraportti

Euroopan keskuspankki (EKP) julkistaa tänään vuoden 2010 lähentymisraporttinsa, jossa se arvioi taloudellista ja oikeudellista lähentymistä yhdeksässä Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiossa: Bulgariassa, Tšekissä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Puolassa, Romaniassa ja Ruotsissa. Raportissa tutkitaan, ovatko maat saavuttaneet ”kestävän lähentymisen korkean tason”. Lisäksi selvitetään, onko lainsäädäntöä koskevat vaatimukset täytetty niin, että maiden kansalliset keskuspankit voivat tulla kiinteäksi osaksi eurojärjestelmää (oikeudellinen lähentyminen).

Kaiken kaikkiaan raportissa todetaan, että monissa maissa on noussut esiin merkittäviä haasteita. Haasteet liittyvät aiemmin kehittyneisiin tasapainottomuuksiin ja heikkouksiin, jotka ovat viime vuosina edellyttäneet sopeutusta syvällä talouden rakenteissa. Valtaosassa tarkastelluista maista BKT:n määrä supistui voimakkaasti tai jopa romahti maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin vuoksi. Talouskehityksen heikkeneminen sekä ulkoinen kehitys edesauttoivat inflaation vaimenemista. Samalla julkisen talouden rahoitusasemat heikkenivät rajusti, ja valtioiden riskipreemiot (pitkillä koroilla mitattuina) kasvoivat merkittävästi.

Seuraavassa esitetään vuoden 2010 lähentymisraportin havaintoja eri lähentymiskriteerien saavuttamisesta.

Hintavakaus

Huhtikuusta 2009 maaliskuuhun 2010 ulottuneella 12 kuukauden tarkastelujaksolla inflaatio oli EU-maissa hyvin hidasta, kun maailmanlaajuiset negatiiviset hintasokit ja talouden merkittävä laskusuhdanne useimmissa maissa vaimensivat hintakehitystä. Hintavakauskriteerin viitearvo olikin 1,0 %. Viitearvo laskettiin lisäämällä 1,5 prosenttiyksikköä Portugalin, Viron ja Belgian YKHI-inflaatiovauhtien 12 kuukauden painottamattomaan aritmeettiseen keskiarvoon. Portugalin 12 kuukauden YKHI-inflaatiovauhti oli tarkastelujaksolla –0,8 %, Viron –0,7 % ja Belgian –0,1 %. Irlannin YKHI-inflaatio oli useiden maakohtaisten seikkojen vuoksi merkittävästi hitaampi. Irlannin inflaatiovauhti katsottiin kuitenkin äärihavainnoksi (outlier), joten se jätettiin pois laskuista viitearvoa määritettäessä. Vastaavaa käytäntöä on noudatettu aiempienkin raporttien yhteydessä. Tarkastelujaksolla keskimääräinen YKHI-inflaatiovauhti oli alle viitearvon Tšekissä, Virossa ja Latviassa. Lopuissa kuudessa maassa viitearvo ylittyi, selvimmin Romaniassa, Unkarissa ja Puolassa.

Julkinen talous

Julkisen talouden rahoitusasema on valtaosassa maista huonontunut voimakkaasti vuodesta 2008, mikä johtuu paljolti makrotaloudellisen tilanteen merkittävästä heikkenemisestä. Vuonna 2009 BKT:hen suhteutettu alijäämä ylitti 3 prosentin viitearvon Bulgariassa, Tšekissä, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Puolassa ja Romaniassa. Euroopan komissio panee nyt vireille liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn Bulgarian suhteen, ja muilla mailla on jo neuvoston päätöksellä todettu liiallinen alijäämä. Vain Virossa ja Ruotsissa julkisen talouden alijäämä oli alle viitearvon vuonna 2009.

BKT:hen suhteutettu julkisen talouden velka ylitti 60 prosentin viitearvon ainoastaan Unkarissa vuonna 2009. Muiden maiden velkasuhteet olivat pienempiä. Velkasuhteet kuitenkin kasvoivat kaikissa yhdeksässä tarkasteltavassa maassa, joissakin niistä huomattavasti.

Valuuttakurssit

Tässä lähentymisraportissa tarkasteltavista maista Viron, Latvian ja Liettuan valuutat osallistuvat tällä hetkellä ERM II:een. Näiden maiden valuutat ovat osallistuneet ERM II:een yli kahden vuoden ajan ennen tarkasteluajankohtaa, eikä yhdenkään niistä keskuskurssia alennettu tarkastelujakson aikana. Latvian latiin on kuitenkin ajoittain kohdistunut markkinoilla voimakkaita jännitteitä.

Pitkät korot

Korkokriteerin viitearvo oli 6,0 % huhtikuusta 2009 maaliskuuhun 2010 ulottuvalla 12 kuukauden tarkastelujaksolla. Viitearvo lasketaan lisäämällä 2 prosenttiyksikköä hintavakauskriteerin viitearvon laskennassa käytettyjen EU-maiden pitkien korkojen painottamattomaan aritmeettiseen keskiarvoon. Vain kahdesta näistä maista – Belgiasta ja Portugalista – on saatavilla yhdenmukaistetut tiedot pitkistä koroista, joten viitearvo laskettiin niiden pitkien korkojen perusteella. Pitkät korot olivat Belgiassa 3,8 % ja Portugalissa 4,2 %. Virolla ei ole yhdenmukaista pitkää korkoa. Tarkastelujaksolla seuratuista jäsenvaltioista vain Tšekissä ja Ruotsissa pitkät korot pysyttelivät keskimäärin alle viitearvon.

Viro

Viroa tarkastellaan tällä kertaa jonkin verran perusteellisemmin kuin muita maita, sillä maan viranomaiset ovat ilmoittaneet Viron pyrkivän ottamaan euron käyttöön 1.1.2011. EKP:n lähentymisraportissa Viron lähentymistä on arvioitu seuraavasti.

Viron keskimääräinen 12 kuukauden YKHI-inflaatiovauhti oli huhtikuusta 2009 maaliskuuhun 2010 ulottuneen tarkastelujakson aikana –0,7 % eli selvästi hintavakauskriteerin viitearvoa (1,0 %) hitaampi. Tuoreimpien tietojen perusteella Viron keskimääräisen 12 kuukauden YKHI-inflaatiovauhdin odotetaan nopeutuvan lähikuukausina.

Viron inflaatiovauhdin hitaus johtuu pääasiassa tilapäisistä tekijöistä, kuten meneillään olevasta rajusta talouden sopeutusprosessista. BKT:n määrä supistui 14,1 prosenttia vuonna 2009, kun sitä ennen oli pitkän ajan kuluessa päässyt kasaantumaan merkittäviä makrotaloudellisia tasapainottomuuksia ja heikkouksia. Yhtenä syynä inflaatiopaineiden vähäisyyteen on Viron talouden tarve palauttaa kilpailukykynsä, kun valuuttakurssi on kiinnitetty. Sopeutusvaiheen päätyttyä inflaation pitäminen hitaana tulee olemaan hyvin haasteellista, sillä rahapolitiikassa on vain vähän liikkumavaraa. Lähentymisprosessi vaikuttaa todennäköisesti lähivuosien inflaatiovauhtiin, sillä hintataso ja BKT asukasta kohden ovat Virossa edelleen alhaisemmat kuin euroalueella. Kun tuotannon kasvu elpyy, reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen ilmenee valuuttakurssin kiinnittämisen vuoksi todennäköisesti inflaation kiihtymisenä. Kun otetaan huomioon maan valuuttakatejärjestelmä sekä vaihtoehtoisten suhdannevaihteluja tasaavien poliittisten keinojen rajallisuus, makrotaloudellisia tasapainottomuuksia ja niihin liittyvää inflaation kiihtymistä on vaikea välttää. Viime vuosien vahvan kasvun yhteydessä saadut kokemukset kertovat siitä, millaisia haasteita Viron viranomaisilla on pyrkiessään hintavakauteen tilanteessa, jossa ne eivät käytännössä voi harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa. Kaiken kaikkiaan Viron inflaatiovauhdin lähentymisen kestävyydestä on epäilyksiä.

Virolla ei ole EU:n neuvoston päätöksellä todettua liiallista alijäämää. Tarkasteluvuonna 2009 BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä oli 1,7 % eli selvästi alle viitearvon. BKT:hen suhteutettu julkisen talouden bruttovelka oli 7,2 % eli reilusti alle 60 prosentin viitearvon.

Viron kruunu on osallistunut ERM II:een yli kahden vuoden ajan ennen tarkasteluajankohtaa. Viro osallistuu valuuttakurssimekanismiin siten, että sen valuuttakatejärjestelmä toimii yksipuolisena sitoumuksena. Tarkastelujakson aikana kruunu pysyi edelleen vakaana eikä poikennut ERM II:n eurokeskuskurssistaan, sillä Viron valuuttakurssipolitiikka on pysynyt muuttumattomana valuuttakatejärjestelmässä. Viro ei myöskään ole omasta aloitteestaan alentanut valuuttansa eurokeskuskurssia ERM II:ssa.

Virossa ei ole kehittyneitä Viron kruunun määräisten pitkäaikaisten velkapaperien markkinoita, sillä valtiolla on vain vähän velkaa ja euroa käytetään hyvin laajalti. On mahdotonta määrittää vastaavaa suuretta, jota voitaisiin käyttää indikaattorina valtion pitkien joukkolainojen tuottojen asemesta. Tämä hankaloittaa Viron lähentymisen kestävyyden arviointia. Korvaavana analyysina on käytetty laajaa rahoitusmarkkina-analyysia, jossa on otettu huomioon joukko olennaisia indikaattoreita. Kaiken kaikkiaan kehitys rahoitusmarkkinoilla tarkastelujakson aikana osoitti markkinaosapuolten arvioiden vaihtelevan, ja eräiden indikaattorien mukaan markkinaosapuolilla oli merkittäviä epäilyksiä lähentymisen kestävyydestä Virossa. Epäilykset olivat erityisen voimakkaita maailmanlaajuisen kriisin ollessa pahimmillaan. Riskinottohalukkuuden viriäminen maailmalla, julkisen talouden kehitys sekä markkinaosapuolten arviot Viron mahdollisuuksista ottaa euro käyttöön vähensivät paineita loppuvuodesta 2009 lähtien.

Kestävää lähentymistä edistävien olosuhteiden saavuttaminen edellyttää Virossa talouspolitiikkaa, jossa tähdätään yleiseen makrotaloudelliseen vakauteen ja osana sitä kestävään hintavakauteen. Rahapolitiikassa liikkumavaraa on valuuttakatejärjestelmän vuoksi vain vähän, joten muiden talouspolitiikan alojen on varmistettava, että talous kykenee selviytymään maakohtaisista häiriöistä ja että uusilta makrotaloudellisilta tasapainottomuuksilta vältytään.

Oikeudellinen lähentyminen

EKP:n lähentymisraportissa on otettu huomioon kansalliseen lainsäädäntöön 12.3.2010 mennessä tehdyt muutokset. Tarkasteltujen yhdeksän maan lainsäädäntö ei 12.3.2010 ollut kaikkien perussopimuksissa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä määrättyjen euron käyttöönottovaatimusten mukainen. Viron parlamentti kuitenkin sääti 22.4.2010 lain euron käyttöönotosta. Lain myötä Viron lainsäädäntö ei enää ole ristiriidassa euron käyttöönottovaatimusten kanssa. Muiden tarkasteltavien maiden lainsäädäntö ei täytä keskuspankin riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, varsinkaan vaatimusta keskuspankin institutionaalisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta sekä keskuspankin päätöksentekoelinten jäsenten henkilökohtaisesta riippumattomuudesta. Liettuaa lukuun ottamatta maiden lainsäädäntö ei myöskään ole sopusoinnussa keskuspankkirahoituksen kiellon eikä kaikkien niiden vaatimusten kanssa, joiden on täytyttävä, ennen kuin keskuspankki voi integroitua oikeudellisesti eurojärjestelmään.

***

Laatimalla tämän raportin EKP täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 140 määrätyn tehtävän, jonka mukaan Euroopan unionin neuvostolle (EU:n neuvosto) on laadittava raportteja ”jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä” vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus.

Tällä hetkellä EU:n jäsenvaltioista 11 ei ole talous- ja rahaliiton täysjäseniä. Tanskalla ja Isolla-Britannialla on erityisasema perussopimuksiin liitettyjen pöytäkirjojen nojalla. Näistä kahdesta jäsenvaltiosta ei siis tarvitse laatia lähentymisraporttia, elleivät ne itse pyydä sitä.

Lähentymisraportti on luettavissa EKP:n verkkosivuilla 21:llä EU:n kielellä.