Puolivuosittainen tiedote euroväärennöksistä

Vuoden 2013 alkupuoliskolla poistettiin kierrosta yhteensä 317 000 väärennettyä euroseteliä, mikä on 26,3 % enemmän kuin vuoden 2012 alkupuoliskolla ja 13,2 % enemmän kuin edeltäneiden kuuden kuukauden aikana.

Alla olevassa taulukossa esitetään puolivuosittaiset tiedot kierrosta poistetuista väärennöksistä.

Oheisessa taulukossa esitetään eri seteliarvojen osuudet vuoden 2013 alkupuoliskolla kierrosta poistetuista väärennöksistä.

Eniten väärennettiin edelleen 20 ja 50 euron seteleitä. Kuluneen puolen vuoden aikana 20 euron setelien osuus väärennöksistä pieneni ja 50 euron setelien osuus kasvoi hieman. Vuoden 2013 alkupuoliskolla näiden kahden seteliarvon yhteenlaskettu osuus kaikista väärennöksistä oli 82,1 %. Kolmanneksi eniten väärennettiin 100 euron seteleitä, joiden osuus oli kuitenkin vain 12,4 % kaikista väärennöksistä. Muiden seteliarvojen (5, 10, 200 ja 500 euroa) osuus väärennöksistä on hyvin pieni.

Vuoden 2013 alkupuoliskolla suurin osa (98,5 %) kierrosta poistetuista väärennöksistä havaittiin euroalueen maissa. Ainoastaan noin 1,2 % havaittiin euroalueeseen kuulumattomissa EU:n jäsenvaltioissa ja loput 0,3 % muualla maailmassa.

Havaittujen väärennösten määrä kasvoi vuoden 2013 alkupuoliskolla, mutta on huomattava, että vuonna 2012 kierrosta poistettiin poikkeuksellisen vähän väärennöksiä. Tuoreimmat väärennösmäärät vastaavat kutakuinkin aiempien vuosien havaintoja. Liikkeessä olevien aitojen eurosetelien määrään verrattuna (vuoden 2013 alkupuoliskolla keskimäärin 15,1 miljardia seteliä) väärennösten määrä on edelleen hyvin pieni.

Vaara saada käsiinsä väärennös on erittäin vähäinen. Eurojärjestelmä – eli Euroopan keskuspankki (EKP) ja euroalueen 17 kansallista keskuspankkia – kehottaa kuitenkin edelleen kaikkia olemaan käteismaksutilanteissa valppaina mahdollisten seteliväärennösten varalta.

Aidot setelit on helppo tunnistaa käyttämällä EKP:n eurosivuilta ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien verkkosivuilta tuttuja yksinkertaisia testejä eli TUNNUSTELEMALLA setelin painatusta, KATSOMALLA seteliä ja KALLISTELEMALLA sitä. Jos on silti epävarma yksittäisen setelin aitoudesta, väärennökseksi epäiltyä seteliä voi verrata sellaiseen, jonka tietää olevan aito. Epäilyttävän setelin haltuunsa saaneen tulisi ottaa yhteyttä poliisiin (tai kansalliseen keskuspankkiin, mikäli kansallinen käytäntö sen sallii). EKP:n ja kansallisten keskuspankkien verkkosivuilla on runsaasti tietoa eurosetelien turvatekijöistä sekä ohjeita niiden aitouden tarkastamiseen.

Eurojärjestelmä näkee paljon vaivaa varmistaakseen, että suuri yleisö osaa tunnistaa seteliväärennökset ja että rahaa ammattimaisesti käsittelevien tahojen setelinkäsittelylaitteet tunnistavat luotettavasti väärennökset ja poistavat ne kierrosta.