Liikkeeseenlasku ja kierto
EKP:llä ja euroalueen kansallisilla keskuspankeilla on lakisääteinen oikeus laskea liikkeeseen euroseteleitä. Käytännössä kuitenkin vain kansalliset keskuspankit laskevat fyysisesti liikkeeseen euroseteleitä (ja eurokolikoita) ja poistavat niitä kierrosta. EKP:llä ei ole käteiskonttoria eikä se osallistu käteisoperaatioihin. Lain mukaan eurokolikoiden liikkeeseenlaskusta vastaavat euroalueen maat, ja Euroopan komissio koordinoi kaikkea kolikoihin liittyvää toimintaa euroalueen tasolla. Lisätietoa on Euroopan komission verkkosivuilla (englanniksi).
EKP valvoo yleisesti kansallisten keskuspankkien toimia ja tekee uusia aloitteita käteispalvelujen yhdenmukaistamiseksi euroalueella. Kansalliset keskuspankit puolestaan varmistavat, että käteisrahan kansalliset jakelujärjestelmät toimivat moitteettomasti. Ne myös laskevat setelit ja kolikot liikkeeseen pankkijärjestelmän ja vähäisemmässä määrin myös vähittäiskaupan välityksellä. EKP ei voi hoitaa näitä tehtäviä itse, koska sillä ei ole niihin tarvittavia toimintoja tai tiloja, kuten jakeluyksikköä, setelinkäsittely-yksikköä ja pankkiholvia.
Liikkeessä olevien setelien määrä on kasvanut tasaisesti euron käyttöönoton jälkeen. Päivittäisissä käteismaksuissa käytetään enimmäkseen pieniä ja keskisuuria seteleitä. Suuria seteleitä käytetään pääasiassa arvon säilyttämiseen ja kalliisiin ostoksiin.
Euroalueella liikkeessä olevat eurosetelit
Euroseteleitä (ja -kolikoita) kulkeutuu suuria määriä euroalueen maasta toiseen pääasiassa matkailijoiden, liikematkustajien ja ostosmatkaajien mukana. Ennen euron käyttöönottoa kansallisia seteleitä kulkeutui niin ikään jonkin verran maasta toiseen, ja ne oli aina palautettava liikkeeseenlaskumaan kansalliseen keskuspankkiin, yleensä liikepankkien kautta. Euroseteleitä ei tarvitse palauttaa liikkeeseenlaskijakeskuspankkiin. Koska euroseteleitä kuitenkin kulkeutuu suuria määriä liikkeeseenlaskumaasta muihin euroalueen maihin, joissa niitä sitten käytetään maksamiseen, keskuspankkien on aika ajoin toimitettava niitä toisilleen. Näin estetään setelivajausten syntyminen yksiin ja seteliylimäärien kertyminen toisiin maihin. Suuria setelikuljetuksia koordinoidaan keskitetysti, ja EKP huolehtii niiden kustannuksista.
Tietoa euroalueella liikkeessä olevien eriarvoisten eurosetelien (ja eurokolikoiden) määristä on tilasto-osiossa (englanniksi).
Euroalueen ulkopuolella liikkeessä olevat eurosetelit
Euroseteleitä ei käytetä yksinomaan euroalueella. Euro on kansainvälinen valuutta, joten osa euroseteleistä kulkeutuu euroalueen ulkopuolelle ja myös jää sinne. Arvioiden mukaan 20–25 % liikkeessä olevien eurosetelien kokonaisarvosta on euroalueen ulkopuolella, lähinnä sen naapurimaissa. Finanssikriisin puhjettua vuonna 2008 eurosetelien kysyntä kasvoi rajusti varsinkin EU:n ulkopuolisissa Itä-Euroopan maissa, joiden kansalliset valuutat heikkenivät euroon nähden. Liikkeeseen kysyntäpiikin myötä tulleet eurosetelit ovat edelleen liikkeessä, mistä voidaan päätellä, että niitä pidetään hallussa euroalueen ulkopuolella.
Rahahuolto
Setelien kierto taloudessa seuraa määrättyä uraa. Liikepankit tilaavat seteleitä keskuspankilta ja saattavat niitä kiertoon pankkiautomaattien välityksellä. Kuluttajat maksavat seteleillä ostoksiaan, ja vähittäiskauppiaat ja palveluntarjoajat tallettavat saamansa setelit pankkiin. Pankit ja muut rahankäsittelijät joko toimittavat setelit takaisin maansa keskuspankkiin tai palauttavat ne kiertoon tarkastettuaan niiden aitouden ja kunnon. Rahahuoltoon voi tutustua alla olevan videon avulla:
Eurosetelien elinkaari
Rahahuolto on järjestetty eri maissa eri tavoin riippuen muun muassa kunkin maan
- keskuspankin rakenteista, kuten konttoriverkostosta
- liikepankeista ja niiden konttoriverkostosta
- lainsäädännöstä
- kuluttajien maksutottumuksista
- markkinoilla toimivien arvokuljetusyritysten infrastruktuurista
- maantieteen, historian ja perinteiden vaikutuksesta.
Toimintaolosuhteiden eroista huolimatta eurojärjestelmän tavoitteena on edelleen yhtenäistää euroalueen maiden keskuspankkien rahahuoltopalveluja. Sidosryhmiä (kuten liikepankkeja, arvokuljetusyrityksiä ja muita rahankäsittelijöitä) kuullaan sekä kansallisella että EU:n tasolla. Yhtenäistymisen ansiosta sidosryhmät voivat tulevaisuudessa hyödyntää yhteisen rahan tuomia etuja entistä paremmin.
Lisätietoa on EKP:n vuosikertomuksessa.
Kelpaako seteli?
Eurosetelien täytyy olla aitoja ja hyväkuntoisia, jotta niihin voidaan luottaa. Euroalueen kansalliset keskuspankit käyttävätkin täysin automatisoituja setelinkäsittelylaitteita varmistaakseen, että setelit ovat aitoja ja riittävän hyväkuntoisia kiertoon palautettaviksi.