- LEHDISTÖTIEDOTE
Euroväärennösten määrä pieneni entisestään vuoden 2019 alkupuoliskolla
26.7.2019
- Vuoden 2019 alkupuoliskolla poistettiin kierrosta 251 000 euroseteliväärennöstä.
- Väärennöksistä yli 80 % oli 20 ja 50 euron seteleitä.
- Euroseteleihin luotetaan, ja niillä on turvallista maksaa.
- Kaikkien eurosetelien aitous voidaan tarkastaa tunnustele–katso–kallistele-menetelmällä.
Vuoden 2019 alkupuoliskolla poistettiin kierrosta noin 251 000 väärennettyä euroseteliä, mikä on 4,2 % vähemmän kuin vuoden 2018 jälkipuoliskolla ja 16,6 % vähemmän kuin vuoden 2018 alkupuoliskolla. Mahdollisuus kohdata väärennetty seteli on häviävän pieni, sillä liikkeessä olevien aitojen eurosetelien määrään verrattuna väärennöksiä esiintyy hyvin vähän. Liikkeessä olevien setelien määrä on kasvanut jatkuvasti bruttokansantuotetta nopeammin. Vuonna 2018 liikkeessä olevien euroseteleiden määrä kasvoi noin 5,6 % ja niiden arvo noin 5,2 %. Liikkeessä on nyt yli 22 miljardia euroseteliä, ja niiden yhteenlaskettu arvo on noin 1 200 miljardia euroa.
Alla olevassa taulukossa esitetään puolivuosittaiset tiedot väärennösten määrästä.
Tarkastelujakso |
1/2016 |
2/2016 |
1/2017 |
2/2017 |
1/2018 |
2/2018 |
1/2019 |
Väärennösten määrä |
331 000 |
353 000 |
331 000 |
363 000 |
301 000 |
262 000 |
251 000 |
Eri seteliarvoja väärennettiin seuraavasti:
Seteliarvo |
5 € |
10 € |
20 € |
50 € |
100 € |
200 € |
500 € |
Prosenttiosuus |
1,6 % |
3,0 % |
27,9 % |
54,2 % |
10,4 % |
1,4 % |
1,5 % |
Kehitys vuoden 2019 alkupuoliskolla:
- Eniten väärennettiin edelleen 20 ja 50 euron seteleitä. Näiden kahden seteliarvon yhteenlaskettu osuus kaikista väärennöksistä oli yli 80 %.
- Suurin osa (97,2 %) väärennöksistä havaittiin euroalueen maissa. Lisäksi 2,1 % euroväärennöksistä havaittiin euroalueeseen kuulumattomissa EU:n jäsenvaltioissa ja loput 0,7 % muualla maailmassa.
Setelien aitous kannattaa tarkastaa.
Jo ensimmäisen eurosetelisarjan käyttöönotosta lähtien eurojärjestelmä – eli Euroopan keskuspankki (EKP) ja euroalueen 19 kansallista keskuspankkia – on kehottanut kaikkia olemaan valppaina seteleitä saadessaan. Aidot setelit on helppo tunnistaa käyttämällä EKP:n eurosivuilla ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien verkkosivuilla esiteltäviä yksinkertaisia testejä eli tunnustelemalla setelin painatusta, katsomalla seteliä valoa vasten ja kallistelemalla sitä. Väärennökseksi epäiltyä seteliä kannattaa verrata sellaiseen, jonka tietää olevan aito. Jos seteli osoittautuu väärennökseksi, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin tai (mikäli kansallinen käytäntö sen sallii) kansalliseen keskuspankkiin tai oman pankin konttoriin. Eurojärjestelmä tukee viranomaisia väärennösten torjunnassa.
Eurojärjestelmä tiedottaa eurosetelien turvatekijöistä monin tavoin, jotta väärät setelit osattaisiin erottaa aidoista ja jotta rahaa ammattimaisesti käsittelevät pystyisivät varmistamaan, että setelinkäsittelylaitteet tunnistavat väärennökset luotettavasti ja poistavat ne kierrosta.
Eurojärjestelmä kehittää jatkuvasti seteliteknologiaa, sillä eurosetelien turvallisuus on sen vastuulla. Toisen eurosetelisarjan käyttöönoton myötä setelit ovat aiempaa turvallisempia, mikä edistää luottamusta yhteiseen rahaan.
Uudet ja entistä parempia turvatekijöitä sisältävät 100 ja 200 euron setelit otettiin käyttöön 28.5.2019 viimeisinä toisen eurosetelisarjan seteleinä. Monivuotista valmistelua ja yhteistyötä vaatinut eurojärjestelmän hanke saatiin siten päätökseen.
Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Esther Tejedor puhelinnumerossa +49 69 1344 95596.
Euroopan keskuspankki
Viestinnän pääosasto
- Sonnemannstrasse 20
- 60314 Frankfurt am Main, Germany
- +49 69 1344 7455
- media@ecb.europa.eu.
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.
Yhteystiedot medialle