Puolivuosittainen tiedote euroväärennöksistä

Vuoden 2006 alkupuoliskolla poistettiin kierrosta yhteensä 300 000 väärennettyä euroseteliä. Eri seteliarvoja väärennettiin seuraavasti:

Viime vuoden loppuun saakka 50 euron seteli oli aina väärennetyin euroseteli. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla 20 euron setelien osuus väärennöksistä kuitenkin jatkoi kasvuaan ja 50 euron setelien osuus vastaavasti pieneni. Nykyään 20 euron seteli on eniten väärennetty euroseteli. Vuoden 2006 tammi-kesäkuussa 20 ja 50 euron setelien osuus kaikista kierrossa olleista väärennöksistä oli 80 %. Vuoden 2005 jälkipuoliskoon verrattuna 100 euron seteliväärennösten osuus kasvoi hienokseltaan, 12 prosenttiin kaikista väärennöksistä.

Väärennösten lukumäärä on pysynyt vakaana jo yli kahden vuoden ajan, kuten alla olevan taulukon puolivuosittaiset tiedot osoittavat.

Näitä tietoja tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että liikkeessä olevien aitojen eurosetelien määrä on kasvanut vähitellen (vuoden 2006 alkupuoliskolla niitä oli keskimäärin jo 10,1 miljardia). Kuten aikaisempinakin tarkastelujaksoina, ylivoimaisesti suurin osa (98 %) euroväärennöksistä havaittiin euroalueen maissa. Vain vähän yli 1 prosentti väärennöksistä havaittiin euroalueeseen kuulumattomissa EU:n jäsenvaltioissa ja vähän alle prosentti muualla maailmassa.

Eurosetelien ja niiden aitoustekijöiden laatuun voi luottaa. Eurojärjestelmä (eli Euroopan keskuspankki EKP ja euroalueen 12 kansallista keskuspankkia) kehottaa kuitenkin edelleen kaikkia olemaan valppaana ja tarkistamaan saamiensa setelien aitouden. Kaikki väärennökset erottaa helposti aidoista seteleistä käyttämällä eurojärjestelmän julkaisuista, EKP:n verkkosivuilta ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien verkkosivuilta tuttuja yksinkertaisia testejä eli TUNNUSTELEMALLA setelin painatusta, KATSOMALLA seteliä ja KALLISTELEMALLA sitä. Jos on epävarma yksittäisen setelin aitoudesta, väärennökseksi epäilemäänsä seteliä voi verrata sellaiseen, jonka tietää olevan aito.

Eurojärjestelmä toimii väärentämisen torjumiseksi läheisessä yhteistyössä Europolin (joka jakaa tietoa jo kiertoon päätymistä ennen takavarikoiduista väärennetyistä euroseteleistä ja ‑kolikoista) ja Euroopan komission (joka vastaa väärennettyjä eurokolikoita koskevan tiedon jakamisesta) kanssa. Eurojärjestelmä tekee yhteistyötä myös Interpolin ja kansallisten poliisivoimien kanssa lainvalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Epäilyttävän setelin haltuunsa saaneen tulisi ottaa yhteyttä poliisiin tai, kansallisen käytännön salliessa, kansalliseen keskuspankkiin ja selostaa mahdollisimman tarkasti, mistä ja miten on saanut setelin haltuunsa.