Euroalueen talousnäkymiä koskevat EKP:n asiantuntijoiden arviot, syyskuu 2021

Yhteenveto

Euroalueen talous elpyy nopeasti, vaikka koronaviruspandemia (covid-19) ja tarjontakapeikot pitävät yllä epävarmuutta.^[1] Vuoden 2021 toisella neljänneksellä talous elpyi odotettua nopeammin. Talouskasvun odotetaan pysyvän nopeana myös vuoden jälkipuoliskolla, ja BKT:n odotetaan olevan vuoden lopussa jo suurempi kuin ennen kriisiä. Siitä eteenpäin kasvun odotetaan pysyvän vahvana mutta palautuvan vähitellen tavanomaisiin lukemiin. Kasvunäkymiä koskevan arvion taustalla on useita oletuksia, joiden mukaan rajoituksia lievennetään nopeasti vuoden 2021 jälkipuoliskolla, tarjontakapeikot poistuvat vähitellen vuoden 2022 alusta lähtien, tuki taloudelle pysyy huomattavana (ja rahoitusolot suotuisina) ja maailmantalouden elpyminen jatkuu. Kotimainen kysyntä on todennäköisesti jatkossakin elpymisen tärkein taustatekijä käytettävissä olevien reaalitulojen taas kasvaessa ja epävarmuuden vähentyessä. Ihmisille on kertynyt paljon säästöjä, mikä edistänee yksityistä kulutusta ja asuinrakennusinvestointeja. BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 5 %, minkä jälkeen kasvun odotetaan maltillistuvan ja olevan 4,6 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuonna 2023. Neljännesvuosikasvu vuoden 2021 jälkipuoliskolla on nyt arvioitu hieman hitaammaksi kuin kesäkuussa 2021 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa, sillä tarjontakapeikot ovat osoittautuneet odotettua pitkällisemmiksi, koronaviruksen deltamuunnos on aiempia tartuttavampi ja talouden lähdettyä vahvaan kasvuun vuoden alkupuoliskolla kasvunvaraa ei enää ole yhtä paljon. BKT:n kasvu vuodelle 2021 on nyt kuitenkin arvioitu kaiken kaikkiaan 0,4 prosenttiyksikköä nopeammaksi kuin kesäkuun arvioissa. Vuosien 2022 ja 2023 talouskasvua koskevat arviot ovat kutakuinkin ennallaan.

Inflaation arvioidaan edelleen nopeutuvan väliaikaisesti vuonna 2021 ja kehittyvän taas maltillisemmin vuosina 2022 ja 2023. Vuonna 2021 inflaation odotetaan olevan keskimäärin 2,2 %, kun sitä nopeuttavat tilapäiset tekijät, kuten energian hinnannousu, jossa näkyy myös vertailuajankohdan vahva vaikutus, toimitushäiriöistä johtuva tuotantokustannusten vahva nousu, kertaluonteiset palvelujen hinnankorotukset koronaviruspandemiaan liittyvien rajoitusten väistyessä sekä Saksan arvonlisäveroalennuksen päättyminen. Vuoden 2022 alussa näiden tekijöiden vaikutus poistuu ja kysynnän ja tarjonnan tilapäinen epätasapaino tasoittuu, joten YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan ja olevan 1,7 % vuonna 2022 ja 1,5 % vuonna 2023. Muutoin ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation odotetaan vahvistuvan vähitellen, kun talouden elpyminen etenee, käyttämätöntä kapasiteettia saadaan taas käyttöön ja öljyn ja muiden raaka-aineiden viimeaikaisen hinnannousun vaikutus välittyy kuluttajahintoihin. Myös elintarvikkeiden hintojen arvioidaan nousevan aiempaa nopeammin. Öljyn hintaa koskevien teknisten oletusten perusteella näitä kokonaisinflaatiota nopeuttavia tekijöitä tasapainottaa arviointijakson kuluessa energian hinnannousun hidastuminen. Sekä kokonaisinflaatio että pohjainflaatio on nyt arvioitu koko arviointijaksolla nopeammiksi kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa. Taustalla ovat tuoreet tilastotiedot, toimitushäiriöistä johtuvat inflaatiopaineet, kysyntänäkymien parantuminen, öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnannousu sekä euron valuuttakurssin viimeaikainen heikentyminen.

Euroalueen BKT- ja inflaatioarviot

Huom. BKT:tä koskevat arviot perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos uusia tietoja on julkistettu arvioiden laadintahetken jälkeen.

1 Reaalitalous

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä BKT kasvoi 2,2 %^[2] eli 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin kesäkuussa oli arvioitu. Elpymistä edisti ensisijaisesti kotimainen kysyntä, etenkin yksityinen kulutus, sillä käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu piristyi ja säästämisaste laski tuntuvasti. Koronavirukseen liittyviä rajoitustoimia ei ollut vielä kevennetty merkittävästi ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna, vaan ne vastasivat suunnilleen kesäkuisten arvioiden oletuksia. Taloudellinen toiminta koheni niistä huolimatta yllättävänkin nopeasti, joten ilmeisesti rajoitukset eivät enää vaikuttaneet taloudelliseen toimintaan yhtä paljon kuin aikaisemmin. BKT jäi silti toisella vuosineljänneksellä yhä 2½ % pienemmäksi kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä ennen pandemiaa.

Kuvio 1

Euroalueen BKT:n kehitys

Huom. Tiedot on puhdistettu kausivaihtelusta ja korjattu työpäivien lukumäärällä. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos uusia tietoja on julkistettu arvioiden laadintahetken jälkeen. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Kuviossa ei näy arvioiden vaihteluvälejä, sillä aiempina vuosina laadittujen arvioiden ja toteutuneen kehityksen välisiin eroihin perustuvat vaihteluvälit eivät pysty kuvaamaan koronaviruspandemiasta johtuvaa, tavanomaista suurempaa epävarmuutta. Epävarmuus on otettu huomioon laatimalla vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka perustuvat erilaisiin oletuksiin koronaviruspandemian etenemisestä, rajoituksista sekä niiden taloudellisista seurauksista. Vaihtoehtoiset skenaariot esitellään kehikossa 4.

BKT:n odotetaan kasvavan voimakkaasti myös kolmannella vuosineljänneksellä, kun rajoituksia kevennetään lisää ja luottamusindikaattorit pysyvät vahvoina (ks. kuvio 1). Rajoitustoimia oletetaan kevennettävän edelleen vuoden kolmannella ja neljännellä neljänneksellä, mutta nyt niiden odotetaan jäävän jonkin verran tiukemmiksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa. Syynä ovat koronaviruksen deltamuunnos ja uusien tartuntojen määrän kasvu heinä-elokuussa. Luottamusindikaattorit eivät kohene aivan samaa vauhtia kuin aiemmin, mutta luottamus on edelleen vahvaa, joten rajoitusten ei odoteta aiheuttavan merkittäviä häiriöitä taloudessa. BKT:n kasvun odotetaan näin ollen pysyvän vahvana vuoden 2021 jälkipuoliskolla, vaikka kasvu onkin arvioitu hieman hitaammaksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa. Kasvua hidastaa se, että rajoitustoimet ovat tiukempia ja tarjontakapeikot pitkäaikaisempia kuin mitä aiemmin oletettiin. Lisäksi se, että kasvu oli yllättävän nopeaa jo vuoden alkupuoliskolla, vähentää kasvun varaa vuoden jälkipuoliskolla.

BKT:n kasvun arvioidaan pysyvän vahvana vuonna 2022 ja hidastuvan sitten vuonna 2023 tavanomaisempiin lukemiin. BKT:n kasvuarvion pohjana on joukko oletuksia. Esimerkiksi rajoitustoimet oletetaan purettavan kokonaan alkuvuoteen 2022 mennessä, epävarmuuden oletetaan vähenevän ja luottamuksen vahvistuvan koronaviruspandemian vähitellen väistyessä, ja maailmantalouden elpymisen oletetaan jatkuvan (ks. kuvio 2). Lisäksi oletetaan, että nykyiset toimitushäiriöt poistuvat vähitellen vuoden 2022 alun jälkeen. Next Generation EU (NGEU) ‑ohjelman odotetaan myös lisäävän investointeja joissakin maissa. Yleisesti ottaen finanssi- ja rahapolitiikan ja pankkivalvonnan linjan oletetaan tukevan kasvua vahvasti ja estävän reaalitalouden ja rahoitusalan ongelmien keskinäisten haittavaikutusten kehittymisen noidankehäksi. Kaiken kaikkiaan BKT:n arvioidaan olevan suurempi kuin ennen kriisiä jo vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä (ks. kuvio 2) eli neljännesvuotta aikaisemmin kuin kesäkuussa ennakoitiin, ja vuoden 2022 loppuun mennessä sen arvioidaan lähestyvän ennen pandemiaa hahmoteltua kasvu-uraa.

Kuvio 2

Euroalueen BKT

Taulukko 1

Euroalueen talousnäkymiä koskevat arviot

Huom. BKT:tä ja sen eriä, yksikkötyökustannuksia, työntekijää kohden laskettuja palkansaajakorvauksia ja työn tuottavuutta koskevat arviot perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos uusia tietoja on julkistettu arvioiden laadintahetken jälkeen. Taulukossa ei näy arvioiden vaihteluvälejä, sillä aiempina vuosina laadittujen arvioiden ja toteutuneen kehityksen välisiin eroihin perustuvat vaihteluvälit eivät pysty kuvaamaan koronaviruspandemiasta johtuvaa, tavanomaista suurempaa epävarmuutta. Epävarmuus on otettu huomioon laatimalla vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka perustuvat erilaisiin oletuksiin koronaviruspandemian etenemisestä, rajoituksista sekä niiden taloudellisista seurauksista. Vaihtoehtoiset skenaariot esitellään kehikossa 4.
1) Ml. euroalueen sisäinen kauppa.

2) Alaindeksi perustuu arvioon välillisten verojen todellisesta vaikutuksesta. Arvioitu vaikutus saattaa poiketa Eurostatin tiedoista, jotka perustuvat oletukseen, että välillisen verotuksen vaikutus välittyy YKHIin välittömästi ja täydellisesti.
3) Julkisen talouden rahoitusasema ilman suhdanteiden ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän määritelmän mukaisesti tilapäisiksi luokiteltujen toimenpiteiden ohimenevää vaikutusta.
4) Finanssipolitiikan mitoituksen mittarina käytetään suhdannekorjatun perusjäämän muutosta puhdistettuna valtion finanssisektorille antamasta tuesta. Luvut on puhdistettu myös EU:n elpymisrahastosta odotettavasti saatavien avustusten vaikutuksesta tulopuolella.

Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan voimakkaasti arviointijaksolla ja ohittavan kriisiä edeltäneet lukemat viimeistään vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Se on keskeinen elpymisen taustatekijä. Yksityinen kulutus elpyi huomattavasti odotettua vahvemmin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, vaikka se jäikin noin 6 % heikommaksi kuin ennen pandemiaa. Yllättävän myönteinen kehitys johtuu todennäköisesti säästämisasteen odotettua voimakkaammasta laskusta ja reaalitulojen odotettua vahvemmasta kasvusta. Tulotasoon vaikuttivat eniten työtulot, joiden kasvu yleensä lisää rajakulutusalttiutta. Yksityisen kulutuksen vahvan kasvun odotetaan jatkuvan myös vuoden jälkipuoliskolla, kun rajoituksia kevennetään ja kertyneitä huomattavia säästöjä voidaan käyttää lykättyihin hankintoihin. Keskipitkällä aikavälillä yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan jatkuvasti reaalituloja nopeammin, kun epävarmuus hälvenee ja ylimääräisiä säästöjä otetaan käyttöön.

Palkkatulojen kasvun odotetaan pitävän käytettävissä olevien reaalitulojen kehityksen suotuisana koko arviointijakson ajan. Kun taloudellinen toiminta lisääntyy ja työllisyyden kasvu vahvistuu, palkkatulojen odotetaan muodostavan suuren osan käytettävissä olevista reaalituloista. Vuonna 2020 merkittävästi kasvaneet nettomääräiset tulonsiirrot sen sijaan vähenevät, mikä jarruttaa tulojen kasvua vuodesta 2021 alkaen, kun koronaviruspandemiaan liittyvien tukitoimien odotetaan päättyvän. Käytettävissä olevien reaalitulojen kehitystä vaimentaa myös se, että kuluttajahintainflaation arvioidaan nopeutuvan.

Kotitalouksien säästämisasteen odotetaan laskevan ja jäävän vuonna 2022 alemmaksi kuin ennen kriisiä, kun toiminta palvelusektorilla taas käynnistyy ja varovaisuussäästämisen kannustimet poistuvat. Säästämisasteen odotetaan laskevan tuntuvasti parin seuraavan vuosineljänneksen kuluessa, kun pakkosäästäminen haipuu rajoitusten oletetun kevenemisen myötä. Myös varovaisuussäästämisestä odotetaan luovuttavan, kun epävarmuus vähenee ja työmarkkinatilanne kohenee. Säästämisaste jää vuonna 2022 todennäköisesti alemmaksi kuin ennen kriisiä ja laskee sen jälkeenkin hiljakseen. Sen ennakoidaan jäävän aavistuksen alemmaksi kuin ennen pandemiaa ennakoitiin, eli kotitaloudet ottanevat käyttöön aiemmin kertyneitä säästöjään. Tällaisen kehityksen tuella kulutus voisi piristyä rivakasti. Kulutuksen elpymistä ei kuitenkaan voi laskea kertyneiden säästöjen varaan, sillä säästöt ovat keskittyneet verraten vauraille kotitalouksille, joiden jäsenet ovat jo ikääntyneitä eivätkä välttämättä käytä ylimääräisiä varoja kulutukseen.^[3]

Kehikko 1
Korkoja, raaka-aineiden hintoja ja valuuttakursseja koskevat tekniset oletukset

Tämänkertaisissa teknisissä oletuksissa korot ovat matalammat, öljyn hinta korkeampi ja euron valuuttakurssi matalampi kuin kesäkuun 2021 asiantuntija-arvioissa. Korkoja ja raaka-aineiden hintoja koskevat tekniset oletukset perustuvat markkinaodotuksiin 16.8.2021. Lyhyitä korkoja mitataan kolmen kuukauden euriborkorolla, ja markkinaodotukset johdetaan futuurisopimusten pohjalta. Tällä menetelmällä keskimääräiseksi korkotasoksi saadaan -0,5 % arviointijakson jokaisena vuotena. Markkinaodotusten mukaan valtion 10 vuoden joukkolainojen vuotuiset nimellistuotot euroalueella ovat keskimäärin 0,0 % vuosina 2021 ja 2022 ja 0,1 % vuonna 2023.^[4] Kesäkuun 2021 asiantuntija-arvioihin verrattuna markkinaodotuksiin perustuvat lyhyet korot on nyt oletettu aavistuksen matalammiksi vuonna 2023 sekä valtion 10 vuoden joukkolainojen nimellistuotot 0,20 prosenttiyksikköä pienemmiksi vuonna 2021 ja 0,50–0,60 prosenttiyksikköä pienemmiksi vuosina 2022–2023.

Raaka-aineiden hintoja koskevat arviot perustuvat 16.8.2021 päättyneen kahden viikon jakson keskimääräisiin futuurimarkkinahintoihin. Niiden perusteella Brent-raakaöljyn barrelihinnan oletetaan nousevan 67,8 Yhdysvaltain dollariin vuonna 2021 (vuonna 2020 barrelihinta oli 42,3 dollaria) ja laskevan sitten 64,1 dollariin vuoteen 2023 mennessä. Kesäkuun 2021 arvioihin verrattuna öljybarrelin dollarihinta on siis nyt oletettu noin 3–4 % korkeammaksi vuosina 2021–2023. Muiden kuin energiaraaka-aineiden dollarihintojen oletetaan nousevan vahvasti vuonna 2021 ja maltillisemmin vuonna 2022 ja laskevan hieman vuonna 2023.

Kahdenvälisten valuuttakurssien oletetaan pysyvän arviointijakson aikana muuttumattomina sillä tasolla, jolla ne keskimäärin olivat 16.8.2021 päättyneen kahden viikon jakson aikana. Euron keskimääräisen dollarikurssin oletetaan siis olevan 1,18 vuosina 2022–2023 eli noin 3 % heikompi kuin kesäkuun 2021 asiantuntija-arvioissa. Euron efektiivinen valuuttakurssi oletetaan nyt 1,5 % heikommaksi kuin kesäkuun 2021 arvioissa.

Tekniset oletukset

Asuinrakennusinvestointien elpymisen odotetaan vaimenevan arviointijakson kuluessa. Asuinrakennusinvestointien kasvun arvioidaan olleen vaatimatonta vuoden 2021 toisella neljänneksellä, sillä ne olivat jo saavuttaneet pandemiaa edeltäneet lukemat ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Lyhyellä aikavälillä asuntojen hintojen odotetaan olevan rakennuskustannuksia korkeammat (Tobinin q), käytettävissä olevat tulot kasvavat, kuluttajien luottamuksen odotetaan elpyvän, ja lisäksi säästöjä on kertynyt runsaasti. Näiden tekijöiden odotetaan tukevan asuinrakennusinvestointeja vuoden 2021 jälkipuoliskolla, vaikka niukentuva tarjonta vaikeuttaa tilannetta. Arviointijakson loppua kohden asuinrakennusinvestointien kehityksen odotetaan asettuvan tavanomaisiin uomiinsa.

Yritysten investointien odotetaan elpyvän tuntuvasti arviointijaksolla kriisistä huolimatta. Yritysten investoinnit lähestyivät kriisiä edeltäneitä lukemiaan vuoden 2021 alkupuoliskolla, kun kysyntä elpyi, rahoitusolot olivat suotuisat ja yritysten markkina-arvo nousi suhteessa tasearvoon (Tobinin q). Vuoden jälkipuoliskolla yritysten investointien odotetaan lisääntyvän yhä nopeammin, kun kansainvälinen ja kotimainen kysyntä elpyvät ja voitot kasvavat. Investointien kehitystä tukevat myös suotuisat rahoitusolot ja EU:n elpymisrahaston vaikutus. Yritysten investointeja vauhdittanevat arviointijaksolla myös digitalisaatioon liittyvät investoinnit ja samaten investoinnit, jotka liittyvät siirtymiseen vähähiilisempään talouteen (kun esimerkiksi autoteollisuudessa sopeudutaan ympäristösääntelyn vaatimuksiin ja siirrytään tuottamaan sähköajoneuvoja). Kaiken kaikkiaan yritysten investointien arvioidaan palautuvan pandemiaa edeltäneisiin lukemiin viimeistään vuoden 2021 lopulla.

Kehikko 2
Kansainvälistä ympäristöä koskevat oletukset

Maailmantalouden kasvun odotetaan taas vahvistuvan vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Kasvu oli vuoden 2021 alkupuoliskolla maltillista, sillä maailmantalous oli vielä varsin heikoissa kantimissa. Ensin uusi tartunta-aalto pyyhki kehittyneiden talouksien yli, ja valtioiden oli tiukennettava rajoitustoimia alkuvuodesta 2021. Pandemiatilanne paheni vielä merkittävästi osassa keskeisiä nousevia markkinatalousmaita, mikä jarrutti taloudellista toimintaa maailmalla. Epidemiatilanne on sittemmin parantunut, joten rajoituksia on pystytty keventämään ja ihmiset liikkuvat jälleen enemmän. Näin ollen maailmantalouden kasvun odotetaan vahvistuvan. Myös kyselytietojen perusteella kasvu voimistuu etenkin kehittyneissä talouksissa.

Maailmantalouden kasvu on kuitenkin vielä haurasta, sillä tarjontakapeikot ovat pitkittyneet ja koronaviruksen tarttuvampi deltamuunnos leviää. Nämä tekijät jarruttavat kasvua etenkin nousevissa markkinatalousmaissa, joissa rokotukset etenevät yhä hitaasti. Niissä on vähemmän poliittista liikkumavaraa ja pandemian aiheuttamat vahingot ovat suuremmat, mikä selittää eroa niiden ja kehittyneiden talouksien kasvuarvioiden välillä.

Joidenkin keskeisten kehittyneiden talouksien kasvunäkymät on nyt arvioitu hieman myönteisemmiksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa. Muutokset julkisten menojen ajoituksessa Yhdysvalloissa ja arvioidun elpymisen viivästyminen Japanissa ovat johtaneet kasvun arvioimiseen nopeammaksi vuodelle 2022. Nousevien markkinatalouksien kasvunäkymät ovat jokseenkin muuttumattomat. Maailmantalouden BKT:n (ilman euroaluetta) arvioidaan kasvavan 6,3 % tänä vuonna. Sitten kasvun odotetaan hidastuvan ja olevan 4,5 % vuonna 2022 ja 3,7 % vuonna 2023. Pandemiaa edeltäneet lukemat ylitettiin jo vuoden 2020 lopulla. Maailmantalouden BKT:n odotetaan lähestyvän joulukuun 2019 asiantuntija-arvioissa ennakoituja lukemia viimeistään arviointijakson lopulla mutta jäävän niistä vielä jonkin verran.

Euroalueen vientikysynnän arvioidaan vahvistuvan keskeisten kauppakumppanimaiden näkymien parantuessa. Vientikysynnän arvioidaan kasvavan 9,2 % vuonna 2021 ja 5,5 % vuonna 2022 sekä 3,7 % vuonna 2023, eli kaikkia kolmea vuotta koskevat arviot ovat paremmat kuin kesäkuun 2021 asiantuntija-arvioissa. Taustalla on kysynnän kasvu kehittyneissä talouksissa. Euroalueen vientikysynnän kehitystä koskevat arviot ovat muuttuneet yhä myönteisemmiksi sitten kesäkuun 2020 asiantuntija-arvioiden, ja nyt niiden odotetaan palaavan ennen kriisiä ennakoidulle kehitysuralleen vuoden 2022 kuluessa. Ulkomaankauppa on nimittäin vahvistunut arvioitua vahvemmin elpymisen aikana, ja Yhdysvaltain talousnäkymät ovat kohentuneet merkittävästi.

Maailmantalouden arvioidaan edelleen elpyvän epätasaisesti pandemiakriisistä. Euroalueen ulkopuolella kehittyneiden talouksien odotetaan jatkavan elpymistään ja saavuttavan pandemiaa edeltäneen tilanteen alkuvuodesta 2022 pitkälti Yhdysvaltojen vahvan kehityksen ansiosta. Kiinassa pandemian vaikutus tuntui ensimmäisenä, mutta julkisen talouden vahvan tuen ansiosta BKT:n kasvu saavutti pandemiaa edeltäneet lukemat jo viime vuoden lopulla. Muissa nousevissa markkinatalousmaissa elpymisen arvioidaan kuitenkin jäävän hitaanpuoleiseksi.

Kansainvälistä ympäristöä koskevat oletukset

1) Eri maiden tuonnin painotettu keskiarvo.
2) Euroalueen kauppakumppanimaiden tuonnin painotettu keskiarvo.

Vuonna 2021 vientimarkkinaosuudet pienenivät tilapäisten tarjontakapeikkojen vuoksi, mutta nyt viennin odotetaan kasvavan vankasti vahvan vientikysynnän ja kilpailukyvyn kohenemisen myötä. Kysyntä on kasvanut nopeasti vuoden 2020 jälkipuoliskolta alkaen, ja odotettavissa on, ettei maailmantalouden tuotantokapasiteetti edelleenkään riitä vastaamaan kysyntään vuonna 2021. Koronavirukseen liittyvät sulkutoimet ja erilaiset ääri-ilmiöt ovat lisänneet logistisia ongelmia maailmalla ja tärkeistä välituotteista on ollut pulaa, mikä on jarruttanut euroalueen tavaravientiä. Tarjontakapeikkojen oletetaan poistuvan vähitellen vasta alkuvuodesta 2022 lähtien, sillä joistakin välituotteista on edelleen pulaa, kuljetuskustannukset ovat nousseet tuntuvasti ja toimitusajat ovat vielä pitkiä. Palvelukauppa on elpynyt vahvasti kesän kuluessa etenkin matkailun lisääntyessä, kun taloudet ovat voineet taas avautua onnistuneiden rokotuskampanjojen myötä, joskin toiminta palvelusektorilla on edelleen selvästi vähäisempää kuin ennen kriisiä. Tarjontakapeikkojen poistuessa ja palvelukaupan elpyessä euroalueen viennin odotetaan piristyvän keskipitkällä aikavälillä, kun vientikysyntä on vahvaa ja euron valuuttakurssin viimeaikainen heikentyminen parantaa vientikilpailukykyä. Nettoviennillä odotetaan olevan pieni positiivinen vaikutus BKT:n vuotuiseen kasvuun arviointijakson kaikkina kolmena vuonna.

Työttömyysaste laski vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Sen odotetaan pysyvän loppuvuonna jokseenkin vakaana ja laskevan kriisiä edeltäneisiin lukemiin viimeistään alkuvuodesta 2023. Työttömyys on vähentynyt, sillä taloudellisen toiminnan vahvistuessa työllisyys kasvoi odotettua nopeammin vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Lyhyellä aikavälillä joidenkin maiden ja sektorien työmarkkinoilla on odotettavissa tilapäinen työvoimapula, kun työpaikkoja kohdennetaan uudelleen ja joillekin aloille on vaikea löytää ammattitaitoista työvoimaa. Suuren osan työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen piirissä olevista työntekijöistä odotetaan palaavan säännölliseen työhön, kun talous elpyy vahvasti pandemian jälkeen. Vuodesta 2022 alkaen työttömyysasteen odotetaan siis laskevan vähitellen, ja vuonna 2023 sen odotetaan olevan jo matalampi kuin ennen kriisiä.

Työn tuottavuuden kasvun työntekijää kohden laskettuna arvioidaan piristyvän vauhdilla vuonna 2021 ja palaavan vähitellen tavanomaisiin lukemiin arviointijakson kuluessa. Se heikkeni selvästi vuonna 2020, mutta vuoden 2021 toisella neljänneksellä neljännesvuosikasvun arvioidaan olleen 1,5 %, kun työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen piirissä olevien työntekijöiden määrä pieneni. Kasvun odotetaan olevan nopeimmillaan vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä ja maltillistuvan sitten vähitellen. Tuottavuus työtuntia kohden ei ole reagoinut koronapandemiaan samalla tavalla, sillä työtuntien kokonaismäärän kehitys on pitkälti seurannut BKT:n kehitystä.

BKT:n kasvu vuodelle 2021 on nyt arvioitu nopeammaksi kuin kesäkuun 2021 asiantuntija-arvioissa, ja arviot vuosille 2022 ja 2023 ovat kutakuinkin ennallaan. Vaikka oletettua tiukemmat sulkutoimet ja tarjontakapeikkojen pitkittyminen heikentävät hieman vuoden 2021 jälkipuoliskon kasvulukuja, kokonaisuutena vuoden 2021 kasvu on nyt arvioitu kasvuperinnön vuoksi 0,4 prosenttiyksikköä nopeammaksi kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa, sillä vuoden 2020 kasvulukuja on tarkistettu paremmiksi ja kasvu oli myös vuoden 2021 alkupuolella aiemmin arvioitua nopeampaa. Arviointijakson muina vuosina edellä mainitut haittatekijät ja öljyn hinnannousu estävät kasvun nopeutumisen huolimatta matalista antolainauskoroista, euron efektiivisen valuuttakurssin heikkenemisestä ja vientikysynnän vahvistumisesta.

2 Julkisen talouden näkymät

Kesäkuun 2021 asiantuntija-arvioiden jälkeen perusskenaarioon on otettu vain vähän uusia elvytystoimenpiteitä. Vuonna 2020 pandemian vuoksi toteutetun poikkeuksellisen finanssipoliittisen elvytyksen on nyt arvioitu olleen hieman aiempaa suurempi eli 4,2 % suhteessa euroalueen BKT:hen. Koska vuoden 2022 talousarviot ovat vielä valmisteluvaiheessa, finanssipoliittisista toimista on saatu vain niukasti tietoa kesäkuun 2021 asiantuntija-arvioiden jälkeen, mutta koronaviruskriisiin ja talouden elvytykseen liittyvän lisätuen on nyt arvioitu olevan 0,2 % suurempi suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Monet maat ovat nimittäin päivittäneet arvioitaan julkistalouden kustannuksista, joita tukitoimet, ohjelmien laajentaminen ja uusien toimenpiteiden käyttöönotto ovat aiheuttaneet. Uudet toimenpiteet ovat enimmäkseen tilapäisiä tukia ja tulonsiirtoja yrityksille. Suurin osa niistä on voimassa vuoteen 2022.

BKT:hen suhteutettuna harkinnanvaraisen kriisituen ja elvytyksen arvioidaan olevan 4,6 % vuonna 2021 ja 1,5 % vuonna 2022 sekä 1,2 % vuonna 2023. Vuonna 2021 elvytys koostuu yhä enimmäkseen tuista ja tulonsiirroista, kuten työpaikkojen säilyttämisjärjestelyistä, joista luovuttaneen miltei täysin vuonna 2022. Julkisia kulutusmenoja syntyy lähinnä terveydenhuollossa rokotuskampanjoista ja niihin liittyvistä palkkakuluista. Julkisen sektorin tuloihin vaikuttavat toimet ovat pääasiallisesti suorien ja välillisten verojen alennuksia. Julkisia investointeja ei juurikaan lisätty vuonna 2020, mutta niiden osuus elvytyspaketeissa kasvaa vuodesta 2021 alkaen pääasiassa Next Generation EU (NGEU) ‑rahoituksen myötä. Joissakin maissa on otettu kriisi- ja elvytystoimenpiteiden lisäksi käyttöön muunkinlaisia tukitoimia.^[5]

EU:n elpymisrahaston avustuksista puhdistettuna euroalueen finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan olevan elvyttävä vuonna 2021, huomattavasti tiukempi vuonna 2022 ja jokseenkin neutraali vuonna 2023. Vuoden 2020 voimakkaan elvytyksen jälkeen finanssipolitiikan mitoitus, kun siitä korjataan EU:n elpymisrahaston avustusten vaikutus tuloihin, pysyy kasvua tukevana vuonna 2021. Vuonna 2021 finanssipoliittinen elvytys on näin mitattuna voimakkaampaa kuin pelkkien kriisi- ja elvytystoimien pohjalta arvioituna. Syynä ovat lähinnä tekijät, jotka eivät liity suoraan koronaviruskriisiin, kuten rakenteellisten menojen kasvun vahvistuminen ja menetelmälliset erot. Finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan kuitenkin tiukentuvan selvästi vuonna 2022 ja olevan jokseenkin neutraali vuonna 2023, sillä vuonna 2021 käyttöön otetut hätätoimenpiteet ovat tilapäisiä ja pandemian odotetaan hiipuvan. Kesäkuun 2021 asiantuntija-arvioihin verrattuna finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan nyt olevan hieman kevyempi vuonna 2021 mutta tiukempi arviointijakson muina vuosina, etenkin vuonna 2022.

Euroalueen julkisen talouden alijäämän arvioidaan pienenevän vuonna 2021 hieman ja vuodesta 2022 alkaen voimakkaammin, sillä julkisen talouden näkymät ovat nyt paremmat kuin mitä kesäkuussa 2021 arvioitiin. Vuonna 2021 alijäämän arvioidaan pienenevän, kun suhdannekomponentti paranee ja korkomenot supistuvat, sillä näiden tekijöiden vaikutus on suurempi kuin lisäelvytystoimien, joita ei rahoiteta elpymisrahaston avustuksilla. Vuonna 2022 rahoitusasema kohenee tuntuvasti lähinnä siksi, että koronakriisistä johtuvat elvytystoimet lopetetaan ja suhdannekomponentti on vielä paljon suotuisampi. Vuonna 2023, jolloin finanssipolitiikan mitoitus on suurin piirtein neutraali ja suhdannetilanne entistäkin suotuisampi, yhteenlasketun rahoitusaseman arvioidaan paranevan lisää ja olevan hieman alle -2 % suhteessa BKT:hen. Korkomenojen supistumisen arvioidaan jatkuvan arviointijaksolla niin, että ne ovat 1,0 % suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Euroalueen julkisen talouden kokonaisvelka kasvoi jyrkästi vuonna 2020, ja sen odotetaan olevan suurimmillaan noin 99 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Sen jälkeen kokonaisvelka pienenee lähinnä siksi, että velan korko on pienempi kuin BKT:n kasvuvauhti ja perusalijäämäkin supistuu. Kokonaisvelkaa pienentävät myös alijäämä-velkaoikaisut. Julkisen talouden näkymät ovat kohentuneet kesäkuun 2021 asiantuntija-arvioista. Euroalueen julkisen talouden alijäämä ja velka on nyt arvioitu pienemmiksi koko arviointijaksolla suhdannekomponentin paranemisen ja korkomenojen pienenemisen ansiosta. Vuonna 2023 julkisen talouden alijäämä ja velka ovat vielä huomattavasti suuremmat kuin ennen kriisiä vuonna 2019 lähinnä siksi, että julkiset menot kasvavat suhteessa BKT:hen.

3 Hinnat ja kustannukset

YKHI-inflaation arvioidaan nopeutuvan kuluvan vuoden loppuun saakka, hidastuvan vuoden 2022 alkupuoliskolla ja nopeutuvan taas vähitellen sen jälkeen (ks. kuvio 3). Kokonaisinflaation arvioidaan olevan vuonna 2021 keskimäärin 2,2 % ja nopeimmillaan 3,1 % neljännellä vuosineljänneksellä. Sitten sen arvioidaan hidastuvan ja olevan keskimäärin 1,7 % vuonna 2022 ja 1,5 % vuonna 2023. Vuonna 2021 kokonaisinflaatiota vauhdittavat lähinnä tilapäiset tekijät, kuten energian hinnannousua nopeuttavat voimakkaat vertailuajankohdan vaikutukset ja Saksan arvonlisäveroalennuksen päättyminen. Inflaatiopaineita ovat lisänneet toimitushäiriöistä johtuva tuotantokustannusten nousu ja kertaluonteiset palvelujen hinnankorotukset, kun koronaviruspandemiaan liittyviä rajoituksia lievennettiin kesän aikana. YKHI-painojen muutokset aiheuttanevat jonkin verran vaihtelua inflaatiokehitykseen vuonna 2021, mutta keskimäärin YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan niiden vuoksi vain hieman. Tilapäisten tekijöiden vaikutuksen odotetaan väistyvän vuoden 2022 alussa. Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä vuotuista inflaatiota vaimentaa myös inflaation kiihtymisestä heinäkuussa 2021 johtuva vertailuajankohdan vaikutus. YKHI-inflaation odotetaan vähitellen nopeutuvan arviointijakson loppua kohden, kun talous elpyy ja ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu YKHI-inflaatio voimistuu. Inflaation kiihtyminen vuonna 2021 on luonteeltaan tilapäistä, mutta keskipitkällä aikavälillä hintojen nousupaineiden pitäisi vahvistua kysynnän vähitellen elpyessä ja öljyn ja muiden raaka-aineiden aiemman hinnannousun välillisten vaikutusten myötä, vaikka pandemiaan liittyvät tarjontapuolen vaikutukset vielä vaimentavat inflaatiopaineita. Kuluttajahintojen nousun arvioidaan johtuvan pääasiassa kotimaisten kustannuspaineiden kasvusta. Ulkoisten hintapaineiden odotetaan maltillistuvan arviointijakson jälkipuoliskolla. Myös elintarvikkeiden hinnannousun odotetaan vähitellen nopeutuvan. Hitaasti voimistuvat hintojen nousupaineet näissä kahdessa YKHIn erässä nopeuttavat kokonaisinflaatiota, mutta vuosina 2022 ja 2023 energiaerän kehityksen ennakoidaan öljyfutuurien laskevan hintakäyrän perusteella jarruttavan nopeutumista jonkin verran.

Vuosina 2021 ja 2022 yksikkötyökustannusten odotetaan pienenevän työpaikkojen säilyttämisjärjestelyihin liittyvän vaihtelun seurauksena. Vuonna 2023 yksikkötyökustannukset kasvavat 1,4 %. Yksikkötyökustannukset nousivat voimakkaasti vuonna 2020 työn tuottavuuden rajun heikkenemisen vuoksi. Niiden arvioidaan laskevan työn tuottavuuden kohentuessa vuosina 2021 ja 2022 mutta alkavan taas vähitellen nousta vuoteen 2023 mennessä. Sekä työn tuottavuudessa että työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten kasvuvauhdissa on ollut suurta vaihtelua työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen aikana. Järjestelyjen myötä palkansaajakorvausten vuotuinen kasvuvauhti hidastui vuonna 2020 ja elpyi taas vuoden 2021 alkupuoliskolla. Kun työmarkkinat vähitellen toipuvat arviointijaksolla ja työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen vaikutus väistyy, palkansaajakorvausten kehityksen odotetaan normalisoituvan. Vuonna 2023 niiden vuotuisen kasvuvauhdin odotetaan olevan 2,5 % eli jonkin verran nopeampi kuin ennen pandemiaa. Taustalla on lähinnä työmarkkinoiden koheneminen arviointijakson aikana. Euroalueen kokonaisinflaation arvioidaan nopeutuvan voimakkaasti vuoden 2021 jälkipuoliskolla, mutta tästä ei odoteta aiheutuvan palkkojen nousuun merkittäviä kerrannaisvaikutuksia keskipitkällä aikavälillä.

Kuvio 3

Euroalueen YKHI

Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Kuviossa ei näy arvioiden vaihteluvälejä, sillä aiempina vuosina laadittujen arvioiden ja toteutuneen kehityksen välisiin eroihin perustuvat vaihteluvälit eivät pysty kuvaamaan koronaviruspandemiasta johtuvaa, tavanomaista suurempaa epävarmuutta. Epävarmuus on otettu huomioon laatimalla vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka perustuvat erilaisiin oletuksiin koronaviruspandemian etenemisestä, rajoituksista sekä niiden taloudellisista seurauksista. Vaihtoehtoiset skenaariot esitellään kehikossa 4.

Odotuksena on, että öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnanmuutokset vaikuttavat voimakkaasti tuontihintojen kehitykseen, jossa heijastuvat myös maltilliset ulkoiset hintapaineet arviointijakson loppupuolella. Tuonnin deflaattori supistui vuositasolla 2,5 % vuonna 2020, mutta vuonna 2021 vuotuisen kasvun odotetaan olevan 5,4 %. Kasvun taustalla on lähinnä öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnannousu mutta myös muiden tuotantokustannusten nousu toimitushäiriöiden ja euron kurssin heikkenemisen vuoksi. Vuonna 2023 tuonnin deflaattorin vuotuinen kasvu hidastuu 0,8 prosenttiin. Ulkoisia hintapaineita vaimentaa myöhemmin arviointijaksolla paitsi öljyn hinnan oletettu lasku myös odotus hintakehityksen yleisestä vaimeudesta maailmalla.

Kesäkuussa 2021 julkaistuihin asiantuntija-arvioihin verrattuna YKHI-inflaatio on nyt arvioitu 0,3 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2021 ja 0,2 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2022 sekä 0,1 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2023. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu YKHI-inflaatio on nyt arvioitu nopeammaksi koko arviointijaksolla ja varsinkin vuosina 2021 ja 2022. YKHIn elintarvike-erää koskevat arviot ovat suurin piirtein ennallaan. Tarkistusten taustalla on useita tekijöitä: yllättävän myönteiset tuoreet tiedot, oletettua pitkäkestoisemmista toimitushäiriöistä johtuvat inflaatiopaineet, kysyntänäkymien paraneminen, euron valuuttakurssin heikkeneminen ja öljyn hintaa koskevien teknisten oletusten koheneminen (ks. kehikko 1).

Kehikko 3
Muiden laitosten ennusteet

Useat kansainväliset järjestöt ja yksityiset ennustelaitokset julkaisevat ennusteita euroalueen talousnäkymistä. Nämä ennusteet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään eivätkä EKP:n asiantuntijoiden laatimien kokonaistaloudellisten arvioiden kanssa, koska ne on laadittu eri ajankohtina. Ne myös perustuvat erilaisille oletuksille siitä, miten koronavirus todennäköisesti leviää. Lisäksi niissä johdetaan eri menetelmillä finanssipolitiikan, rahoitusmarkkinoiden sekä ulkoisen ympäristön muuttujia (kuten öljyn ja muiden raaka-aineiden hintoja) koskevat oletukset. Myös työpäiväkorjauksissa käytetyissä menetelmissä on eroja (ks. taulukko).

Euroalueen BKT:n kasvua ja YKHI-inflaatiota koskevien tuoreiden ennusteiden vertailua

Lähteet: MJEconomics Euro Zone Barometer (19.8.2021, vuoden 2023 luvut heinäkuun 2021 kyselystä); Consensus Economics Forecasts (12.8.2021, vuoden 2023 luvut heinäkuun 2021 kyselystä); IMF World Economic Outlook (27.7.2021, vuoden 2023 luvut huhtikuulta 2021); EKP:n Survey of Professional Forecasters III/2021 (tiedot 30.6.–5.7.2021 tehdystä kyselystä); Euroopan komission talousennuste (väliennuste kesältä 2021) ja OECD Economic Outlook 109 (toukokuu 2021).
Huom. EKP:n asiantuntija-arviot perustuvat työpäiväkorjattuihin tietoihin, kun taas Euroopan komission ja IMF:n luvuissa ei oteta huomioon, montako työpäivää kunakin vuonna on. Muissa ennusteissa ei mainita, perustuvatko ne työpäiväkorjattuihin tietoihin vai eivät. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos uusia tietoja on julkistettu arvioiden laadintahetken jälkeen. Taulukossa ei näy arvioiden vaihteluvälejä, sillä aiempina vuosina laadittujen arvioiden ja toteutuneen kehityksen välisiin eroihin perustuvat vaihteluvälit eivät pysty kuvaamaan koronaviruspandemiasta johtuvaa, tavanomaista suurempaa epävarmuutta. Epävarmuus on otettu huomioon laatimalla vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka perustuvat erilaisiin oletuksiin koronaviruspandemian etenemisestä, rajoituksista sekä niiden taloudellisista seurauksista. Vaihtoehtoiset skenaariot esitellään kehikossa 4.

EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2021 arvioissa sekä talouskasvu että inflaatio ovat arviointijakson alkupuolella nopeammat kuin muiden laitosten arvioissa. Vuodelle 2023 laaditut arviot ovat muiden laitosten kanssa samoilla linjoilla. Muiden laitosten arvioissa BKT:n kasvu vuonna 2021 on pienimmillään 4,3 % (OECD:n nyt jo hieman vanhentunut arvio) ja suurimmillaan 4,8 % (Euroopan komission ja Consensus Economicsin arviot). EKP:n asiantuntijoiden arvioissa BKT:n kasvu on jonkin verran vahvempaa (5,0 %). Osasyynä voi olla se, että EKP:n arvioita laadittaessa pystyttiin jo ottamaan huomioon ennakkoarvio BKT:n kasvusta vuoden 2021 toisella neljänneksellä. EKP:n asiantuntijoiden syyskuun arviot vuosille 2022 ja 2023 poikkeavat vähemmän muiden laitosten ennusteista. EKP:n arvioissa inflaatio on vuosina 2021 ja 2022 hieman nopeampaa kuin muiden laitosten ennusteissa pääasiassa siksi, että hintojen odotetaan nousevan YKHIn vaihtelevammissa erissä vahvemmin. Vuoden 2023 inflaatio-odotukset ovat yhteneväiset useimpien muiden laitosten ennusteiden kanssa.

Kehikko 4
Euroalueen talousnäkymiä koskevat vaihtoehtoiset skenaariot

Koska koronaviruspandemian etenemistä ja taloudellisia seurauksia on edelleen vaikea ennakoida, asiantuntija-arvioissa esitetään jälleen kaksi vaihtoehtoista skenaariota. Niissä käydään läpi erilaisia vaikutuksia, joita koronaviruspandemialla saattaa olla euroalueen talouteen.

Lievässä skenaariossa oletetaan, että terveydellinen kriisi päättyy vuoden 2021 lopulla ja taloudellinen toiminta lisääntyy voimakkaasti. Vaikeassa skenaariossa oletetaan, että terveydellinen kriisi pitkittyy ja kestää vuoden 2023 puoliväliin, ja tuotanto supistuu pysyvästi. Lievässä skenaariossa rokotteet tarjoavat tehokkaan suojan myös uusia virusmuunnoksia vastaan ja kansalaiset suhtautuvat rokotuksiin myönteisesti, minkä ansiosta tartunnat lisääntyvät vain vähitellen. Rajoituksia voidaan keventää nopeaan tahtiin, ja niistä pystytään asteittain luopumaan loppuvuoteen 2021 mennessä. Taloudelliset kustannukset jäävät jokseenkin vähäisiksi, ja luottamus kohenee voimakkaasti.^[6] Vaikeassa skenaariossa pandemia voimistuu uudelleen lähikuukausina tarttuvampien virusmuunnosten levitessä. Rokotteiden teho ei riitä, vaan rajoituksia joudutaan jälleen tiukentamaan, mikä vaimentaa talouden toimintaa.^[7] Pandemia jättää talouteen pahemmat jäljet kuin perusskenaariossa, ja pankkien odotetut luottotappiot ja pääomavaatimukset kasvavat konkurssien lisääntyessä ja lainanottajien luottokelpoisuuden heiketessä, mikä vaikeuttaa luotontarjontaa yksityiselle sektorille. Vaikeassakin skenaariossa raha-, finanssi- ja makrovakauspoliittisten toimien oletetaan kuitenkin hillitsevän pahimpia rahoituksen saantia vaikeuttavia kerrannaisvaikutuksia. Maailmantalous kehittyy jokseenkin samaan tapaan kaikissa skenaarioissa, mutta vaikeassa skenaariossa kehityksen oletetaan heikkenevän nousevissa markkinatalousmaissa (osaksi heikomman rokotuskattavuuden vuoksi) selvemmin kuin kehittyneissä talouksissa. Vuoden 2023 lopussa euroalueen vientikysyntä on lievässä skenaariossa noin 13 % suurempi, perusskenaariossa noin 10 % suurempi ja vaikeassa skenaariossa noin 5 % suurempi kuin kriisiä edeltäneessä tilanteessa.

Euroalueen talousnäkymiä koskevat vaihtoehtoiset skenaariot

Lievässä skenaariossa euroalueen BKT:n kasvu elpyy voimakkaasti ja palautuu kriisiä edeltäneisiin lukemiin jo vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä. Vaikeassa skenaariossa näihin lukemiin päästään vasta vuoden 2022 lopulla (ks. kuvio A). Lievässä skenaariossa talous piristyy huomattavasti vuoden 2021 jälkipuoliskolla, kun luottamus talouteen on vahvaa ja lähikontakteja edellyttävät palvelut elpyvät odotettua voimakkaammin. Kulutus kasvaa vahvemmin, säästämisaste laskee selvemmin ja työttömyys vähenee jyrkemmin kuin perusskenaariossa. Näin taloudellinen toiminta voisi olla vuoden 2022 puoliväliin mennessä voimakkaampaa kuin joulukuun 2019 asiantuntija-arvioissa (ennen pandemiaa) ennakoitiin. Vaikeassa skenaariossa taloudellinen toiminta lisääntyisi kohtalaisesti vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä ja vähenisi neljännellä neljänneksellä, kun rajoituksia jouduttaisiin jälleen kiristämään. Talouskasvu on vaikeassa skenaariossa perusskenaariota heikompaa loppuvuoteen 2022 asti, sillä rajoitusten purku etenee hitaammin ja tilannetta pahentavat huomattava epävarmuus ja rahoituksensaantia vaikeuttavat kerrannaisvaikutukset. Kotitaloudet ovat edelleen varovaisia ja säästämisaste korkea. Työttömyys pysyy suurena, mikä kertoo riskeistä työmarkkinoilla, sillä yritysten haavoittuvuus ja konkurssit lisäävät tarvetta kohdentaa työvoimaa uudelleen. Vuoden 2022 lopulta alkaen talouskasvu on vaikeassa skenaariossa hieman nopeampaa kuin perusskenaariossa, sillä taloudessa on huomattavasti kiinniottopotentiaalia ja uuteen ympäristöön on pystytty sopeutumaan.

YKHI-inflaatio kehittyy lyhyellä aikavälillä lähes samaan tahtiin molemmissa skenaarioissa mutta hidastuu lievässä skenaariossa 1,7 prosenttiin ja vaikeassa skenaariossa 1,2 prosenttiin vuonna 2023. Inflaatiota piristävät lyhyellä aikavälillä molemmissa skenaariossa samat keskeiset tekijät. Keskipitkällä aikavälillä YKHI-inflaatiossa on enemmän eroja skenaarioiden välillä, sillä niissä reaalitalouden tilanne on erilainen ja vaikeassa skenaariossa käyttämätöntä kapasiteettia on huomattavasti enemmän kuin lievässä skenaariossa.

Kuvio A

Euroalueen BKT:n ja YKHI-inflaation vaihtoehtoiset skenaariot

Huom. BKT-tiedot on puhdistettu kausivaihtelusta ja korjattu työpäivien lukumäärällä. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos uusia tietoja on julkistettu arvioiden laadintahetken jälkeen.

Skenaarioita on testattu epidemiamallisimulaatioilla, joissa tarkastellaan virusmuunnoksiin, rokotteiden tehokkuuteen ja uudelleentartuntariskeihin liittyvää epävarmuutta. ECB BASIR^[8] on ECB BASE ‑mallin^[9] laajennus, jonka avulla koronaviruskriisin erityispiirteet voidaan ottaa huomioon yhdistämällä altistumisia, tartuntoja ja sairastaneiden määriä käyttävä standardimalli (susceptible-infected-recovered, SIR) laajempaan puolirakenteelliseen makrotalousmalliin. ECB-BASIR-mallilla saadaan kuva mahdollisesta pandemiakehityksestä ja sen vaikutuksesta eri skenaarioissa. Vaikealle skenaariolle ovat ominaisia suuri tartuntatiheys, alhainen rokoteteho ja suuri uudelleensairastumisriski. Lievässä skenaariossa tartuntatiheys on pieni, rokoteteho suuri ja uudelleensairastumisriski vähäinen (ks. kuvio B). ECB-BASIR-mallin tulosten perusteella uuden virusmuunnoksen oletetut haitallisemmat ominaisuudet johtavat vaikeassa skenaariossa siihen, että pienempi osuus väestöstä saa tehokkaan suojan virusta vastaan. Tämän seurauksena tartuntamäärät alkavat taas kasvaa voimakkaasti ja sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä lisääntyy, eli rajoitustoimia joudutaan tiukentamaan. Tiukemmilla rajoituksilla on voimakkaampi vaikutus liikkumiseen ja sitä kautta taloudelliseen toimintaan. Lievässä skenaariossa oletettu suotuisampi epidemiakehitys johtaa mallin mukaan rajoitusten nopeaan lieventämiseen, ja niiden vaikutus liikkumiseen häviää lähes täysin loppuvuoteen 2021 mennessä.

Kuvio B

Pandemiakehityksen simulointi ECB-BASIR-mallilla

Lähteet: Googlen liikkumisraportit, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ja EKP:n laskelmat.
Huom. Harmaat alueet kuvaavat 90 prosentin luottamusväliä. Hajonta saadaan satunnaissimulaatioilla, joissa otetaan huomioon epävarmuus seuraavasti: 1) rokotuskattavuus U~[0,3 %–0,7 %], perusskenaariossa 50 %; 2) rokoteteho U~[40 %–80 %], perusskenaariossa 60 %, ja uudelleensairastumiset U ~[0 %–4 %], perusskenaariossa taudin jo sairastaneilla tartuntatiheys 2 %; 3) tartuntatiheyden suureneminen uuden virusmuunnoksen vuoksi N~(60 %, 16 %); 4) SIR-mallin muuttujiin liittyvä epävarmuus; 5) sopeutuminen N~(52 %, 10 %) eli rajoitusten aiheuttamien kokonaistaloudellisten vaikutusten lieveneminen ja 6) mallinnetun ja toteutuneen kehityksen erojen (jäännösten) esiin tuoma epävarmuus. EKP:n asiantuntijat arvioivat rajoitustoimenpiteiden vaikuttavuuden Googlen liikkumisraporttien pohjalta.

Kehikko 5
Herkkyysanalyysi

Asiantuntija-arviot perustuvat vahvasti teknisiin oletuksiin keskeisten muuttujien kehityksestä. Oletuksilla voi olla suurikin vaikutus euroalueen talouskehitystä koskeviin arvioihin, joten riskianalyysin kannalta on mielekästä tarkastella, miten herkästi arviot muuttuvat, jos kehitys poikkeaa oletetusta.

Herkkyysanalyysissa pyritään arvioimaan, miten poikkeava öljyn hintakehitys vaikuttaisi arviointituloksiin. Tekniset oletukset öljyn hintakehityksestä perustuvat futuurimarkkinahintoihin, ja valuuttakurssien oletetaan pysyvän arviointijakson aikana muuttumattomina. Herkkyysanalyysissa tarkastellaan kahta perusskenaariosta poikkeavaa öljyn hinnan kehitysskenaariota. Ensimmäisessä skenaariossa öljyn hintakehitys on johdettu 16.8.2021 päivättyjen öljyoptioiden hintojen tiheysjakauman alakvartiilista. Teknisissä oletuksissa on siis otettu huomioon kyseiseen päivään mennessä tapahtunut hintakehitys. Tässä simulaatiossa öljyn barrelihinta laskee vähitellen ja on vuonna 2023 enää 47,9 Yhdysvaltain dollaria eli noin 25 % alempi kuin perusskenaariossa. Asiantuntija-arvioissa käytetyillä makrotalousmalleilla saatujen tulosten keskiarvon mukaan tällainen öljyn hintakehitys nopeuttaisi BKT:n kasvua hieman (noin 0,1 prosenttiyksikköä vuosina 2022 ja 2023) mutta hidastaisi YKHI-inflaatiota 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2021 ja 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2022 sekä 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2023. Toisessa skenaariossa öljyn hintakehitys perustuu saman tiheysjakauman yläkvartiiliin. Siinä öljyn barrelihinta nousee niin, että se on vuonna 2023 jo 80,8 dollaria eli hieman yli 25 % korkeampi kuin perusskenaariossa. Tällaisella kehityksellä olisi inflaatioon ja talouskasvuun vastaava mutta erimerkkinen vaikutus kuin alakvartiiliin perustuvalla kehityksellä.

Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puhelin +49 69 1344 0

Internet www.ecb.europa.eu

Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

Termien selityksiä on (englanninkielisessä) EKP:n sanastossa.

HTML ISSN 2529-461X, QB-CE-21-002-FI-Q

Öljyn hintaa ja valuuttakursseja koskevat oletukset sekä muut tekniset oletukset perustuvat 16.8.2021 käytettävissä olleisiin tietoihin (ks. kehikko 1). Nämä euroalueen talousnäkymiä koskevat asiantuntija-arviot on viimeistelty 26.8.2021. Tämänkertaisissa arvioissa arviointijaksona ovat vuodet 2021–2023. Pitkän arviointijakson vuoksi arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta, mikä on syytä muistaa niitä tulkittaessa. Ks. EKP:n toukokuun 2013 Kuukausikatsauksen kehikko ”An assessment of Eurosystem staff macroeconomic projections”. Keskeisten taulukoiden ja kuvioiden pohjana olevat tilastotiedot ovat saatavana myös erillisenä tiedostona osoitteessa http://www.ecb.europa.eu/pub/projections/html/index.en.html. Kattava tietokanta aiempien EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden tilastotiedoista löytyy osoitteesta https://sdw.ecb.europa.eu/browseSelection.do?node=5275746.
Luku on suurempi kuin Eurostatin alustavassa arviossa ollut 2,0 %, jota käytetään kuvioissa 1 ja 2 esitetyissä EKP:n asiantuntija-arvioissa.
Ks. myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuussa 2021 julkaistujen arvioiden kehikko 2 ”Kotitalouksien säästämisasteen kehitys ja euroalueen talousnäkymät”.
Valtion 10 vuoden joukkolainojen nimellistuottoja koskeva oletus perustuu valtioiden 10 vuoden viitelainojen tuottojen painotettuun keskiarvoon, jossa painoina on käytetty maiden vuotuisia BKT-lukuja. Kymmenen vuoden nimellistuottojen tuleva kehitys on johdettu EKP:n laatiman euroalueen joukkolainojen nimellistuottokäyrän pohjalta, ja sarjojen ero on pidetty samana arviointijakson alusta loppuun. Oletuksena on, että kunkin valtion joukkolainojen tuottoero euroalueen keskiarvoon nähden pysyy muuttumattomana koko arviointijakson ajan.
Jotkin valtiot ovat ilmoittaneet myöntävänsä julkista tukea hiljattaisten tulvien ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamiin kustannuksiin. Koska tällaisia tukitoimia ei ole vielä määritelty riittävän tarkasti, niitä ei ole otettu huomioon perusskenaariossa joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.
Perusskenaariossa oletetaan, että rajoitukset pystytään purkamaan kokonaan alkuvuodesta 2022.
Koska pandemiakehityksen pahenemista on vaikea ennakoida, skenaariossa otetaan huomioon myös alkuvuoden 2022 jälkeisten uusien virusaaltojen mahdollisuus jakamalla taloudelliset vaikutukset koko ajanjaksolle terveydellisen kriisin päättymiseen saakka.
Ks. E. Angelini, M. Damjanović, M. Darracq Pariès ja S. Zimic, ”ECB-BASIR: a primer on the macroeconomic implications of the Covid-19 pandemic”, Working Paper Series, N:o 2431, EKP, Frankfurt am Main, kesäkuu 2020.
Ks. E. Angelini, N. Bokan, K. Christoffel, M. Ciccarelli ja S. Zimic, ”Introducing ECB-BASE: The blueprint of the new ECB semi-structural model for the euro area”, Working Paper Series N:o 2315, syyskuu 2019.

9 September 2021: Projection charts and tables

Yhteenveto