Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase – käyttäjän opas

• Oikeusperusta
• Julkaisuajankohta
• Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö
• Taseen sisältö

Eurojärjestelmän konsolidoidussa viikkotaseessa on tietoa eurojärjestelmän rahapoliittisista operaatioista, valuuttaoperaatioista ja sijoitustoiminnasta.

Raportoinnin oikeusperusta

EKPJ:n perussäännön artiklassa 15 edellytetään, että eurojärjestelmän konsolidoitu tase julkaistaan viikoittain. Konsolidoituun viikkotaseeseen on koottu eurojärjestelmän ulkoiset saamiset ja velat siten kuin ne on kirjattu euroalueen kansallisten keskuspankkien ja EKP:n taseisiin. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset ja velat (eli eurojärjestelmän keskuspankkien keskinäiset saamiset ja velat, kuten TARGET2-saldot) eivät kuitenkaan ole mukana viikkotaseessa, koska ne kumoavat toisensa.

Konsolidoidun viikkotaseen muoto ja sisältö määritellään EKP:n suuntaviivoissa EKP/2016/34 (kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä).

• EKP/2016/34
• EKP, EKPJ ja eurojärjestelmä

Julkaisuajankohta

Konsolidoitu viikkotase julkaistaan yleensä tiistaisin kello 15.00 (Keski-Euroopan aikaa), ja se kuvaa edellisen viikon perjantain tilannetta. Julkaisuaika poikkeaa tästä esimerkiksi silloin, kun TARGET2-järjestelmä on ollut kiinni konsolidoidun viikkotaseen valmistelun aikana, sekä aina vuosineljänneksen vaihteessa, jonka jälkeen ensimmäinen viikkotase julkaistaan poikkeavalla aikataululla. Viikkotasetiedotteen tekstiosuudessa kerrotaan tärkeimpien tase-erien ja tunnuslukujen kehityksestä sekä tarpeen mukaan myös muista asioista.

Julkaisupäivät (englanniksi)

Varsinainen konsolidoitu viikkotase julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä, mutta tiedoteteksti julkaistaan vain englanniksi.

Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö

Yleistä

Eurojärjestelmän kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevat säännöt asetetaan suuntaviivoissa EKP/2016/34. Kaikki eurojärjestelmän toimintaan liittyvät erät on kirjattava kirjanpitosääntöjen mukaan.

EKP/2016/34

Tase-erien arvostussäännöt

Eurojärjestelmän saamiset ja velat arvostetaan suuntaviivojen EKP/2016/34 mukaisesti.

Saamisten ja velkojen arvostus

Kulta, valuuttainstrumentit ja arvopaperit arvostetaan markkinakursseihin ja ‑hintoihin jokaisen vuosineljänneksen lopussa. Tämä ei kuitenkaan koske eräpäivään saakka pidettäviä arvopapereita, ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä arvopapereita, jotka kirjataan jaksotetun hankintamenon perusteella. Nämä arvopaperit käsitellään erillisinä, ja niille tehdään arvonalentumistestit.

Uudelleenarvostus

Arvopaperit, koronvaihtosopimukset, korkofutuurit ja ‑termiinit sekä muut korkoinstrumentit arvostetaan uudelleen tase-erittäin. Arvopapereihin sisältyviä optioita ei kuitenkaan arvosteta erikseen. Valuuttamääräisten tase-erien (mukaan lukien erityiset nosto-oikeudet) arvostus tehdään valuuttakohtaisesti.

Uudelleenarvostus vuosineljänneksen lopussa

Tase-erät arvostetaan uudelleen aina vuosineljänneksen lopussa. Uudelleenarvostuksesta johtuva nettovaikutus esitetään konsolidoidussa viikkotaseessa tase-erittäin aina vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Vuosineljänneksen aikana kaikki eurojärjestelmän liiketapahtumat kirjataan hankintakursseihin ja ‑hintoihin. Vuosineljänneksen aikana eurojärjestelmän liiketapahtumia voi siis seurata kassavirran perusteella, ja vuosineljänneksen lopussa taas säännöllisesti uudelleenarvostettavien tase-erien markkina-arvo kertoo todellisen taloudellisen tilanteen.

Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet

Vuosineljänneksen lopussa tehtävässä uudelleenarvostuksessa syntyviä realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille. Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan vuoden lopussa, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Realisoitumattomia tappioita ei voida kattaa seuraavien vuosien realisoitumattomilla voitoilla. Tietyn arvopaperin, ulkomaanvaluutan tai kultavarannon uudelleenarvostuksesta johtuvia realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toisiin arvopapereihin tai valuuttoihin liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Näin tuloslaskelmaan kirjaamisessa yhdistyvät avoimuuden ja varovaisuuden periaatteet.

Taseen raportointi

Kansalliset keskuspankit antavat tasetietonsa EKP:lle suuntaviivojen EKP/2016/34 liitteen IV kaavoja käyttäen. Liitteessä on myös kuvaus tase-erien sisällöstä. Kansallisten keskuspankkien tasetietojen on oltava kaikkien samassa muodossa, jotta ne voidaan konsolidoida. Seuraavassa käydään läpi taseen sisältöä ja rakennetta.

Taseen sisältö

Yleistä

Konsolidoidussa viikkotaseessa ovat mukana kaikki eurojärjestelmän keskuspankkien saamiset ja velat kolmansiin osapuoliin nähden. Mukana ovat myös kansallisten keskuspankkien sivutoimipisteiden tällaiset saamiset ja velat. Tiettyihin sijoituksiin liittyviä saamisia ja velkoja ei kuitenkaan ole sisällytetty viikkotaseeseen. Tällaisia ovat euroalueen kansallisten keskuspankkien sijoitukset tytäryhtiöihin tai osakkuusyrityksiin. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset ja velat (eli eurojärjestelmän keskuspankkien keskinäiset saamiset ja velat, kuten TARGET2-saldot) eivät kuitenkaan ole mukana viikkotaseessa, koska ne kumoavat toisensa.

Taseen rakenne

Positiot euroalueella oleviin ja euroalueen ulkopuolisiin toimijoihin nähden esitetään konsolidoidussa viikkotaseessa omina erinään eurooppalaisten ja kansainvälisten tilastostandardien mukaisesti. Myös valuuttamääräiset ja euromääräiset erät esitetään erikseen. Lisäksi positiot rahoitussektoriin nähden esitetään omina erinään (kuten vastattavien erä 3 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille”) erillään positioista muihin toimijoihin, kuten julkisyhteisöihin, nähden (kuten vastattavien erä 5 ”Euromääräiset velat muille euroalueella oleville”).

Konsolidoidun viikkotaseen saldotiedot kuvaavat raportointipäivän päätössaldoja, ja niiden rinnalla ilmoitetaan myös liike- ja tilitapahtumista sekä vuosineljänneksen lopussa myös arvonmuutoksista johtuvat muutokset edelliseen viikkoon verrattuna. Itse taseessa kaikki erät esitetään miljoonina euroina ja tasetiedotteen tekstiosuudessa yleensä miljardeina euroina.

Viikkotasetiedotteen tekstiosuus

Tiedotetekstissä kerrotaan pääasiassa muutoksista, joita rahapolitiikan toteuttamisesta ja valuuttaoperaatioiden suorittamisesta on aiheutunut edelliseen viikkoon verrattuna. Seuraavassa käydään läpi konsolidoidun viikkotaseen keskeisimmät tase-erät.

Kulta ja kultasaamiset (vastaavien erä 1): erä kertoo eurojärjestelmän keskuspankkien kultavarantojen (sekä fyysisen kullan että investointikullan) markkina-arvon edellisen vuosineljänneksen lopussa lisättynä/vähennettynä edellisen vuosineljänneksen jälkeen suoritettujen transaktioiden (ostot ja myynnit) nettoarvolla. Kulta ja kultasaamiset eivät sisälly eurojärjestelmän nettovaluuttapositioon, vaan ne ovat osa eurojärjestelmän virallista valuuttavarantoa. Niitä käsitellään viikkotaseessa laajemmin ainoastaan, jos muutos edellisviikkoon verrattuna on ollut merkittävä, kuten neljännesvuosittaisen uudelleenarvostuksen yhteydessä.

Eurojärjestelmän nettovaluuttapositio (vastaavien erät 2 ja 3 vähennettynä vastattavien erillä 7, 8 ja 9)^[1] sisältää saamiset valuuttamääräisistä asiakasmaksuista ja arvopaperikaupoista (mukaan lukien erityiset nosto-oikeudet) euroalueen sisäisten ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä valuuttamääräistä likviditeettiä euroalueella lisäävät operaatiot. Eurojärjestelmän nettovaluuttapositio sisältää eurojärjestelmän viralliseen valuuttavarantoon kuuluvat ulkomaan valuutan määräiset erät, joita tarvitaan ensisijaisesti tukemaan mahdollisia interventioita valuuttamarkkinoilla.

• Vastaavien erään 2.1 ”Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)” sisältyvät jäsenvaltioiden saatavat, jotka johtuvat IMF:n jäsenyydestä, erityisistä nosto-oikeuksista sekä osallistumisesta IMF:n ohjelmiin. Tähän liittyvä vastattavien erä 9 ”IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä” kuvaa jäsenvaltioille alun perin myönnettyjen erityisten nosto-oikeuksien määrää.
• Vastaavien erä 2.2 ”Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset” sisältää valtaosan eurojärjestelmän virallisista valuuttavarannoista ja koostuu pääasiassa euroalueen ulkopuolelle tehdyistä talletuksista ja arvopaperisijoituksista. Euroalueelta olevat valuuttamääräiset saamiset näkyvät vastaavien erässä 3 ”Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta”.

Eurojärjestelmän nettoluotonanto luottolaitoksille (vastaavien erä 5 vähennettynä vastattavien erillä 2.2, 2.3, 2.4, 2.5 ja 4)^[2] kertoo, minkä verran vastapuolet ovat nettomääräisesti hyödyntäneet eurojärjestelmän tarjoamaa likviditeettiä (likviditeettiä lisäävät luotto-operaatiot miinus likviditeettiä vähentävät operaatiot).

Vastaavien erä 5 ”Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille” jakautuu kuuteen alaerään ja sisältää eurojärjestelmän toteuttamat likviditeettiä lisäävät rahapoliittiset luotto-operaatiot.

• Vastaavien erä 5.1 ”Perusrahoitusoperaatiot” sisältää eurojärjestelmän viikoittaiset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot. Nämä avomarkkinaoperaatiot toteutetaan vakiohuutokauppoina, ja niiden maturiteetti on yleensä yksi viikko.
• Vastaavien erä 5.2 ”Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot” sisältää kuukausittaiset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joiden maturiteetti on yleensä kolme kuukautta. Erään kuuluvat lisäksi euromääräisinä pitempiaikaisina rahoitusoperaatioina toteutettavat epätavanomaiset rahapoliittiset toimet, joista kerrotaan tarkemmin (englanniksi) avomarkkinaoperaatioita käsittelevässä osiossa Open market operations.
• Vastaavien erä 5.3 ”Käänteiset hienosäätöoperaatiot” kattaa markkinaoperaatiot, joita toteutetaan tarpeen mukaan markkinoiden likviditeettitilanteen hallitsemiseksi ja korkojen säätelemiseksi. Operaatioita käytetään erityisesti markkinoiden likviditeetin odottamattomista vaihteluista johtuvien korkovaikutusten tasaamiseksi.
• Vastaavien erä 5.4 ”Käänteiset rakenteelliset operaatiot” pitää sisällään sellaiset likviditeettiä lisäävät avomarkkinaoperaatiot, joita eurojärjestelmä toteuttaa pääasiassa säädelläkseen rahoitussektorin rakenteellista maksuvalmiusasemaa eurojärjestelmään nähden.
• Vastaavien erä 5.5 ”Maksuvalmiusluotot” sisältää sen osan eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmää, jossa vastapuolet voivat saada maansa kansallisesta keskuspankista yön yli -luottoa etukäteen vahvistetulla korolla vakuuskelpoisia omaisuuseriä vastaan.
• Vastaavien erä 5.6 ”Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot” tarkoittaa eriä, joita voi syntyä, kun vastapuolille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien omaisuuserien arvo nousee. Tällöin keskuspankki voi palauttaa ylimääräiset vakuudet käteisenä vastapuolelle.

Eurojärjestelmän nettoluotonanto luottolaitoksille lasketaan vähentämällä vastaavien erästä 5 seuraavat vastattavien alaerät:

• Vastattavien erä 2.2 ”Talletusmahdollisuus” sisältää sen osan eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmää, jossa vastapuolet voivat tallettaa ylimääräisen likviditeettinsä keskuspankkiin yön yli etukäteen vahvistetulla korolla. (Lisäksi maksuvalmiusjärjestelmä sisältää vastaavien erän 5.5 ”Maksuvalmiusluotot” eli yön yli -luotot, joita pankit voivat saada, jos niillä on lyhytaikaista likviditeettivajetta.)

• Vastattavien erä 2.3 on ”Määräaikaistalletukset”. Pankeilta voidaan kerätä rahapolitiikan välineenä määräaikaistalletuksia hienosäätötarkoituksessa markkinoiden likviditeetin vähentämiseksi. Määräaikaistalletuksia keräämällä voidaan myös tasata likviditeettiylijäämää vähimmäisvarantojen pitoajanjakson viimeisenä päivänä.

• Vastattavien erä 2.4 ”Käänteiset hienosäätöoperaatiot” pitää sisällään avomarkkinaoperaatiot, joita eurojärjestelmä voi toteuttaa tapauskohtaisesti, mikäli markkinoille virtaa odottamattomasti likviditeettiä. Vastaava erä vastaavaa-puolella on ”Käänteiset hienosäätöoperaatiot” (vastaavien erä 5.3).

• Vastattavien erä 2.5 ”Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset” sisältää ylimääräiset käteis- tai muut vakuudet, joita eurojärjestelmä voi vaatia vastapuolilta tilanteessa, jossa niille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien omaisuuserien arvo laskee. Vastaavaa-puolella vastaava erä on ”Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot” (vastaavien erä 5.6).

Perusraha (vastattavien erät 1, 2.1 ja 2.2)^[3] koostuu seuraavista eristä:

• Vastattavien erä 1 ”Liikkeessä olevat setelit” sisältää eurojärjestelmän keskuspankkien liikkeeseen laskemien eurosetelien nimellisarvon.
• Vastattavien erä 2.1 ”Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)” koostuu pääasiassa vähimmäisvarantovelvoitteisiin liittyvistä talletuksista, joita luottolaitosten on pidettävä maansa kansallisessa keskuspankissa olevilla tileillä. Eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmä sallii keskiarvoistamisen, mikä tarkoittaa, että luottolaitosten on mahdollista täyttää kunkin vähimmäisvarantojen pitoajanjakson varantovelvoitteensa kyseisen jakson keskimääräisten varantotalletustensa perusteella.
• Vastattavien erä 2.2 on ”Talletusmahdollisuus” (ks. edellä).

Vastaavien erä 7.1 ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit” sisältää arvopaperit, jotka eurojärjestelmä on ostanut osana rahapolitiikkaan liittyviä omaisuuserien osto-ohjelmia. Erään kuuluvat sijoitukset esitetään osto-ohjelmittain. Lisätietoa on (englanniksi) EKP:n verkkosivujen osiossa Asset purchase programmes.

Kaikki arvopaperit vastaavien erässä 7.1 arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella hallussapidon aiotusta kestosta riippumatta. Arvopapereille tehdään vuosittain arvonalentumistestit.

Viikkotasetiedotteessa voi lisäksi olla osio Muut asiat, jos on tapahtunut merkittäviä muutoksia sellaisissa tase-erissä, joita ei muuten käsitellä tiedotetekstissä.

Tässä osiossa kerrottiin esimerkiksi uudelleenluokituksista, joita tehtiin, jotta eurojärjestelmän keskuspankkien kotimaansa luottolaitoksille tarjoama hätärahoitus kirjattaisiin yhdenmukaisesti. Hätärahoituksena annetut vakuudelliset luotot esitetään konsolidoidun viikkotaseen vastaavien erässä 6 ”Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta”.