Usein kysyttyä eurosetelien uudistamisesta

Päivitetty 18.8.2025

1. Miksi seteleitä uudistetaan?

Kaikki keskuspankit päivittävät seteleitä säännöllisesti tai kehittävät uusia seteleitä, jotta niiden väärentäminen on vaikeampaa. Ensimmäinen eurosetelisarja otettiin käyttöön yli 20 vuotta sitten, ja toisen sarjan liikkeeseenlasku aloitettiin vuonna 2013. Nyt käynnissä on uuden eurosetelisarjan suunnittelutyö. Tavoitteena on, että kaikki eurooppalaiset voivat tuntea setelit omikseen ja että niiden käyttö on helppoa myös näkövammaisille.

Eurosetelien halutaan olevan ympäristön ja ilmaston kannalta mahdollisimman kestäviä, joten muun uudistustyön ohessa selvitetään, voitaisiinko setelien ympäristövaikutusta pienentää.

2. Miksi setelien ulkoasua pitää uudistaa?

Eurosetelit ovat Euroopan yhdentymisen näkyvä ja kouriintuntuva symboli, ja velvollisuutemme on huolehtia niiden ajanmukaisuudesta. Setelien kehittämistyöhön kuuluu niiden ulkoasun uudistaminen aika ajoin, ja sitä olemme tekemässä nyt, kun ensimmäisen eurosetelisarjan käyttöönotosta on kulunut yli 20 vuotta. Eurojärjestelmän käteisstrategian mukaan tavoitteena on suunnitella seteleille miellyttävä ulkoasu, jonka kaikki eurooppalaiset voivat tuntea omakseen.

3. Miksi uudistus tehdään juuri nyt? Onko nyt oikea aika kehittää uusi eurosetelisarja?

Uuden setelisarjan kehittäminen, valmistus ja liikkeeseenlasku euroalueella vie useita vuosia. Yleensä uusia seteleitä lasketaan liikkeeseen 10–15 vuoden välein niiden turvallisuuden ja kestävyyden tehostamiseksi ja väärentämisen vaikeuttamiseksi. Uusien setelien kehittäminen on tärkeää aloittaa riittävän ajoissa, jotta kaikki on valmiina, kun päätös liikkeeseenlaskusta tehdään.

4. Miten setelien ulkoasun uudistus etenee?

Eurosetelien ulkoasun uudistuksessa on kaksi päävaihetta:

1. Setelien teemojen ja kuva-aiheiden valinta
   1. EKP teetti tutkimuksen, jossa eurooppalaisia edustavat fokusryhmät kertoivat näkemyksiään setelien mahdollisista uusista teemoista. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin seuraavissa työvaiheissa.
   2. EKP:n neuvosto valitsi seitsemän mahdollista teemaa. Kuusi niistä oli peräisin neuvontaryhmältä (euroalueen kansallisten keskuspankkien kokoamalta ja EKP:n nimittämältä asiantuntijaryhmältä).
   3. EKP teetti riippumattomalla tutkimusyrityksellä kyselytutkimuksen kaikissa euroalueen maissa ja teki lisäksi oman verkkokyselynsä. Kyselyjen tavoitteena oli kuulla yleisön mielipiteitä seitsemästä teemaehdotuksesta.
   4. Kyselyiden tulosten perusteella EKP:n neuvosto valitsi kaksi teemavaihtoehtoa.
   5. Sitten se valitsi teemavaihtoehtoja edustavat kuva-aiheet toisen neuvontaryhmän (EKP:n nimittämän asiantuntijaryhmän) ehdotusten pohjalta.
2. Setelien uuden ulkoasun suunnittelu
   1. EKP käynnisti suunnittelukilpailun ja kutsui kaikkia EU:n alueella asuvia suunnittelijoita osallistumaan siihen. Kilpailun toiseen vaiheeseen valitaan enintään 40 suunnittelijaa, joita pyydetään lähettämään ehdotuksensa setelien ulkoasuksi. Suunnittelukilpailun tuomaristo valitsee enintään kymmenen ehdotusta (viisi per teema).
   2. Yleisön mielipidettä jatkoon valittavista suunnitteluvaihtoehdoista kuullaan vuonna 2026.
   3. EKP:n neuvoston on määrä vahvistaa setelisarjan uusi ulkoasu loppuvuodesta 2026.

Lisätietoja on sivulla Setelien ulkoasun uudistus.

5. Miksi uuden eurosetelisarjan teemavaihtoehdoiksi valittiin ”Eurooppalainen kulttuuri” sekä ”Joet ja linnut”?

Kuuntelemme yleisön mielipiteitä kaikissa uudistusprosessin vaiheissa. Siksi teemat valittiin kyselytutkimusten perusteella (ks. kysymys 11) ja riippumattoman neuvontaryhmän avustuksella.

Tutkimustulosten mukaan vahvaa kannatusta saivat teemat ”Eurooppalainen kulttuuri”, ”Joet – Euroopan elämän virta” ja ”Linnut – vapaita, vahvoja, innoittavia”. Jotta yleisön mielipiteet voitaisiin huomioida mahdollisimman laajasti, EKP:n neuvosto päätti yhdistää luontoon ja ympäristöön liittyvät teemat yhdeksi teemaksi nimeltä ”Joet ja linnut”. Niinpä työtä jatketaan kahden teeman parissa: ”Eurooppalainen kulttuuri” sekä ”Joet ja linnut”.

6. Miten setelien uusista kuva-aiheista päätettiin?

Vuonna 2024 EKP antoi riippumattoman asiantuntijaryhmän (neuvontaryhmän) tehtäväksi ehdottaa kuva-aiheita, jotka parhaiten kuvaavat valittuja teemoja. Ryhmän jäseninä on kumpaankin teemaan liittyvien aihepiirien asiantuntijoita. Vuoden 2025 alussa EKP:n neuvosto päätti asiantuntijaryhmän neuvojen ja oman harkintansa perusteella ottaa suunnittelukilpailun kohteeksi molemmat teemat ja kumpaankin liittyviä kuva-aiheita.

7. Mikä on suunnittelukilpailun aikataulu?

Suunnittelukilpailussa on kaksi vaihetta.

1. Suunnittelijoita pyydettiin jättämään hakemuksensa 15.7.2025–18.8.2025. Hakemusten arvioinnin tulokset ilmoitetaan kaikille hakijoille. Tarkoituksena on valita kilpailuun enintään 40 suunnittelijaa (20 per teema).
2. Toiseen vaiheeseen valituilla suunnittelijoilla on maaliskuun 2026 loppuun saakka aikaa jättää ehdotuksensa suunnittelukilpailun tuomariston arvioitavaksi. Tuomaristo valitsee kilpailun päätteeksi enintään kymmenen suunnittelijaa (viisi per teema).

Suunnittelukilpailu päättyy aikataulun mukaan kesäkuussa 2026. EKP:n neuvoston on määrä tehdä lopullinen päätös vuoden 2026 loppuun mennessä yleisökyselyn jälkeen.

8. Kuka sai osallistua suunnittelukilpailuun ja miten se tapahtui?

Kilpailu oli avoin EU:n alueella asuville graafisille suunnittelijoille, jotka täyttivät osallistumiskriteerit.

9. Miten eri asiantuntijaryhmien jäsenet valittiin?

Teemojen ja kuva-aiheiden sekä kilpailuun osallistuvien suunnittelijoiden valintaa varten perustettiin kolme asiantuntijaryhmää: teemojen neuvontaryhmä, kuva-aiheiden neuvontaryhmä ja suunnittelukilpailun tuomaristo. Ryhmien jäsenet ovat eri alojen asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. Heillä on laaja-alaista asiantuntemusta ja näkemyksiä esimerkiksi muotoilusta ja suunnittelusta, historiasta, kirjallisuudesta sekä tiede-, taide- ja yliopistomaailmasta. EKP nimitti ryhmiin euroalueen kansallisten keskuspankkien valitsemat asiantuntijat.

10. Milloin uusia seteleitä pääsee käyttämään?

Kun uusien eurosetelien ulkoasu on valittu, EKP:n neuvosto päättää niiden valmistuksen ja liikkeeseenlaskun aikataulusta. Menee siis useita vuosia, ennen kuin uuden sarjan ensimmäiset setelit ovat kierrossa ja jokapäiväisessä käytössä.

Nykyisen eurosetelisarjan eriarvoiset setelit otettiin käyttöön vähitellen useiden vuosien aikana. Vielä ei ole tehty päätöstä siitä, miten ja milloin uuden sarjan setelit lasketaan liikkeeseen.

11. Miten yleisö voi osallistua uudistusprosessiin?

Kaikki euroalueella asuvat voivat osallistua kyselytutkimuksiin. Pidämme tärkeänä, että suuren yleisön mielipiteet huomioidaan laajalti setelien uudistushankkeen aikana tehdyissä päätöksissä.

Hankkeen aluksi teetimme euroalueella kvalitatiivisen kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin ihmisten mielipiteitä uuden eurosetelisarjan teemoista. Kesällä 2023 järjestimme teemaehdotuksista kaikille avoimen verkkokyselyn. Samaan aikaan teetimme myös riippumattomalla tutkimusyrityksellä vastaavan kyselyn, jotta tulokset edustaisivat euroalueen väestöä mahdollisimman kattavasti.

Kun kuva-aiheet on valittu ja suunnittelukilpailu päättynyt, kartoitamme jälleen yleisön mielipiteitä jatkoon valituista suunnitelmista. Tämä vaihe toteutuu aikataulun mukaan vuonna 2026.

12. Muuttuvatko eurosetelien materiaalit tai mitat? Tuleeko sarjaan uusia seteliarvoja?

Nykyiset eurosetelit painetaan puuvillakuidusta valmistetulle paperille, joka tuntuu lujalta ja kestää kulutusta. Tutkimme jatkuvasti, miten setelien elinkaarta voisi pidentää ja ympäristöjalanjälkeä pienentää.

Seteliarvot on tarkoitus pitää ennallaan, eli uudessakin sarjassa on 5, 10, 20, 50, 100 ja 200 euron setelit. Myös mitat ja päävärit pidetään todennäköisesti entisenlaisina, jotta siirtyminen uusiin seteleihin tapahtuu sujuvasti eikä setelinkäsittelylaitteisiin tarvitse tehdä hinnakkaita muutoksia.

13. Kuka tekee lopullisen päätöksen teemasta ja ulkoasusta?

Lopullisen päätöksen tekee EKP:n neuvosto. Se ottaa päätöksessään huomioon mielipidekyselyjen tulokset ja asiantuntijaryhmien suositukset. Neuvoston päätökset julkaistaan EKP:n verkkosivuilla.

14. Kuullaanko uudistusprosessin aikana haavoittuvia ryhmiä (esim. näkövammaisia)?

EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit ovat säännöllisesti yhteydessä eri sidosryhmiin. Nykyisen setelisarjan suunnittelun aikana neuvottelimme säännöllisesti esimerkiksi Euroopan sokeain liiton kanssa. Näin toimimme myös setelien ulkoasun uudistusprosessissa.