Kysymyksiä ja vastauksia strategian uudelleenarvioinnista

Mistä strategian uudelleenarvioinnissa on kysymys?

Talous tarvitsee varman ja vakaan valuutan. Eurosta huolehtivana keskuspankkina EKP:n tärkein tehtävä on ylläpitää hintavakautta euroalueella.

Rahapoliittiset päätökset perustuvat EKP:n rahapolitiikan strategiaan koottuihin linjauksiin, lähestymistapoihin ja periaatteisiin. Haluamme varmistaa, että rahapolitiikan strategia vastaa tarkoitustaan ja auttaa EKP:tä täyttämään tehtävänsä eli pitämään hinnat vakaina. Siksi strategiaa on päätetty arvioida uudelleen yhdessä euroalueen 19 kansallisen keskuspankin kanssa. Arvioinnissa tehdään valintoja sen suhteen, miten EKP ymmärtää tehtävänsä.

Näitä arvioidaan:

• Mitä ”hintavakaus” tarkoittaa käytännössä, eli mitä pidetään sopivana inflaatiovauhtina
• Miten taloutta analysoidaan, jotta hintavakautta uhkaavat riskit huomataan ajoissa ja päätösten vaikutus kuluttajien, yritysten, markkinoiden ja pankkien tilanteeseen ymmärretään oikein
• Miten työllisyys, sosiaalinen eheys, ympäristönmuutos ja rahoitusvakaus ovat yhteydessä EKP:n tehtävään hintavakauden ylläpitäjänä
• Miten ohjauskorkoja, omaisuuserien ostoja ja muita rahapolitiikan välineitä käytetään
• Miten EKP pitää yhteyttä kansalaisiin, jotta he ymmärtävät EKP:n pyrkimyksiä ja päätöksiä euron – siis yhteisen edun – hyväksi.

Miksi strategian uudelleenarviointi on käynnistetty juuri nyt?

Rahapolitiikan strategiaa arvioitiin viimeksi vuonna 2003, ja sen jälkeen taloudessa on tapahtunut perustavanlaatuisia muutoksia. Talouskasvun hidastuminen ja finanssikriisin jälkiseuraukset ovat painaneet korot niin alas, että EKP:n ja muiden keskuspankkien on vaikea enää keventää rahapolitiikkaa, vaikka talouskasvu on hidasta. On tarvittu uusia välineitä. Lisäksi globalisaatio, digitalisaatio, väestön jatkuva ikääntyminen ja ilmastonmuutos ovat aiheuttanet uusia haasteita. Haluamme rahapolitiikan strategian palvelevan mahdollisimman tehokkaasti haastavassa muuttuvassa ympäristössä – nyt ja tulevaisuudessa.

Uudelleenarvioinnin ajoitukseen ovat vaikuttaneet monet asiat.

Poikkeuksellisen matala korkotaso: Korot ovat alhaalla, koska talouskasvu on aiempaa hitaampaa eikä tuottavuus eli työn tehokkuus parane useimmissa kehittyneissä talouksissa samaa vauhtia kuin ennen. Samalla työvoima pienenee. Väestö ikääntyy ja säästää rahojaan aiempaa enemmän, mikä sekin laskee korkotasoa.

Korkoja ei voi laskea loputtomasti: Keskuspankit ovat perinteisesti nostaneet korkoja, jos inflaatio on nopeutunut liiaksi. Jos inflaatio on hidastunut liiaksi, korkoja on laskettu talouskehityksen piristämiseksi. Nyt korot ovat kuitenkin lähellä nollaa tai jopa alle sen, joten EKP:n ja muiden keskuspankkien on vaikea reagoida hitaaseen talouskasvuun ja inflaatioon totuttuun tapaan laskemalla korkoja. Koronlaskun vaikeuduttua hintavakautta on ylläpidetty epätavanomaisilla rahapoliittisilla toimilla, kuten omaisuuserien osto-ohjelmilla.

Ilmastonmuutos, jatkuva globalisaatio, nopea digitalisaatio ja finanssialan rakennemuutos: Kehitys näkyy kaikkialla maailmassa, ja sillä voi olla odottamattomiakin vaikutuksia talouden toimintamekanismeihin ja myös rahapolitiikkaan.

Millä aikataululla strategiaa arvioidaan?

Strategian uudelleenarviointi käynnistettiin 23.1.2020. Sen päättymisajankohta on siirretty vuoden 2020 lopusta vuoden 2021 jälkipuoliskolle koronaviruspandemian vuoksi.

Miten arviointiin voi osallistua?

EKP hakee näkemyksiä erityyppisiltä toimijoilta. Haluamme ymmärtää paremmin, mitä meiltä odotetaan ja mikä ihmisille on tärkeää, jotta voimme hoitaa hintavakaustehtävämme hyvin.

Annoimme kaikille mahdollisuuden kertoa näkemyksensä EKP:n kuuntelusivuilla lokakuun 2020 loppuun mennessä.

ECB Listens – Yhteenveto kuuntelusivuilla saadusta palautteesta

Uudelleenarvioinnin aikana on järjestetty eri puolilla euroaluetta konferensseja ja työpajoja, joissa kuunnellaan suuren yleisön ja kansalaisjärjestöjen näkökantoja.

ECB Listens ‑väliraportti Kansalliset kuuntelutilaisuudet

Miten strategian uudelleenarviointi vaikuttaa tämänhetkiseen rahapolitiikkaan?

EKP tekee edelleen kuuden viikon välein rahapolitiikkaa koskevan arvion, joka pidetään erillään rahapolitiikan uudelleenarvioinnista. EKP:n rahapolitiikan strategiaa arvioidaan uudelleen, jotta se vastaisi tarkoitustaan tulevina vuosina. Uudelleenarvioinnin tuloksia odotettaessa EKP:n neuvosto seuraa talous- ja inflaatiokehitystä ja tekee rahapoliittiset päätöksensä tavalliseen tapaan.

Nykyinen rahapolitiikan strategia

Millaisia valintoja EKP voi tehdä tehtävänsä suhteen?

EKP tehtävä on kirjattu EU:n perussopimuksiin. EKP arvioi uudelleen rahapolitiikan strategian eri osa-alueita, mutta ei perimmäistä tehtäväänsä. Arviointi suoritetaan perusteellisesti ja avoimin mielin.

EU:n perussopimukset

Vaikuttaako uudelleenarviointi siihen, miten pankkeja valvotaan?

Strategian uudelleenarvioinnissa on kyse rahapolitiikan eri osa-alueista. Se ei vaikuta EKP:n rooliin pankkivalvojana. Pankkivalvontaa ja rahapolitiikkaa hoidetaan täysin erillisinä tehtävinä.

Pankkivalvonta

Mistä saa tietoa strategian uudelleenarvioinnin etenemisestä?

Strategian uudelleenarvioinnin etenemisestä kerrotaan kuuden viikon välein EKP:n lehdistötilaisuuksissa, joita voi seurata verkossa. Lisäksi EKP:n kuuntelusivun tietoja päivitetään säännöllisesti, ja tietoa jaetaan myös sosiaalisessa mediassa.

Strategian uudelleenarviointi Lehdistötilaisuudet EKP sosiaalisessa mediassa

Mistä saa selville, millaisia kommentteja EKP on saanut?

EKP julkaisee koosteita kuuntelutilaisuuksissa ja digitaalisten kanavien kautta saamistaan kommenteista koosteita. Alla on tiivistelmiä tähän mennessä saadusta palautteesta.

ECB Listens – Yhteenveto kuuntelusivuilla saadusta palautteesta ECB Listens ‑väliraportti

Onko rahapolitiikan strategiaa arvioitu aiemmin?

EKP:n rahapolitiikan strategia laadittiin vuonna 1998, jolloin EKP aloitti toimintansa. Strategiaa arvioitiin ja päivitettiin vuonna 2003.

Arvioivatko muutkin keskuspankit strategioitaan uudelleen?

Monissa keskuspankeissa tehdään strategian uudelleenarviointeja. Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankissa tehtiin vuosina 2019–2020 strategian uudelleenarviointi. Englannin pankki ilmoitti tammikuussa 2020 käynnistävänsä vuoden kestävän arviointiprosessin. Kanadan keskuspankki arvioi inflaatiotavoitteensa uudelleen viiden vuoden välein.

Lisätietoa strategian uudelleenarvioinnista