Euroopan komission, EKP:n ja IMF:n lausunto ensimmäisestä arviointikäynnistä Kreikassa

Euroopan komission, Euroopan keskuspankin (EKP) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) edustajaryhmät vierailivat 26.7.–5.8. 2010 Ateenassa laatiakseen ensimmäisen neljännesvuosittaisen arvioinnin Kreikan hallituksen talousohjelmasta. Talousohjelma on saanut tukea 80 miljardia euroa euroalueen mailta ja 30 miljardia euroa IMF:n valmiusluottojärjestelystä. Strategia ja tärkeimmät poliittiset linjaukset ovat samoja kuin toukokuussa 2010 julkistetussa aiesopimuksessa ja talous- ja rahoituspolitiikkaa koskevassa pöytäkirjassa.

Yleinen arviomme on, että ohjelma on päässyt hyvään alkuun. Kaikki kesäkuun loppuun asetetut määrälliset tulostavoitteet on saavutettu ja julkista taloutta koskevaa ohjelmaa on toteutettu tarmokkaasti. Myös joitakin tärkeitä uudistuksia on toteutettu etuajassa. Vastassa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita ja riskejä.

Talous supistuu toukokuisessa ohjelmassa esitettyjen ennusteiden mukaisesti: BKT:n odotetaan supistuvan 4 prosenttia vuonna 2010 ja noin 2½ prosenttia vuonna 2011. Välillisten verojen korotusten vuoksi inflaatio on odotettua nopeampaa, ja olemmekin tarkistaneet vuotta 2010 koskevaa arviotamme ylöspäin 4¾ prosenttiin. Koska kerrannaisvaikutuksia ei ole ilmennyt, inflaation odotetaan hidastuvan nopeasti.

Finanssipolitiikassa viranomaiset ovat pitäneet menot merkittävästi valtion tasolle asetettuja budjettirajoja pienempinä. Tämä on poistanut aluehallinnon (paikallishallinnon, sairaaloiden, sosiaaliturvarahastojen) menojen valvontaongelmien aiheuttamat poikkeamat tavoitteista, ja kesäkuun lopulla asetettu kokonaisalijäämätavoite saavutettiin. Jotta tekijät, jotka saattavat vaarantaa julkista taloutta koskevien tavoitteiden saavuttamisen, voitaisiin poistaa, on ensiarvoisen tärkeää, että menovalvontaa ja seurantaa tiukennetaan tulevaisuudessa etenkin aluehallinnon eri tasoilla. Toisena keskeisenä haasteena on tehostaa veronperintää entisestään, jotta voitaisiin esimerkiksi vähentää suurituloisten ja varakkaiden harjoittamaa veronkiertoa. Tämä on ensiarvoisen tärkeää verotulojen varmistamiseksi ja sopeutusohjelman yleisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.

Rahoitussektorilla vakavaraisuus on hieman heikentynyt, koska järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet odotusten mukaisesti. Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean (Committee of European Banking Supervisors) hiljattain suorittamat stressitestit kattoivat yli 90 prosenttia Kreikan pankkijärjestelmän varoista, ja yhtä valtion omistamaa pankkia lukuun ottamatta kaikki pankit läpäisivät testin, mikä on auttanut vähentämään markkinoiden volatiliteettia. Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus on tilannut pankkisektoria koskevan strategia-arvioinnin ja tarkastuksen siitä, miten valtion pankit täyttävät vaatimuksensa. Rahoitusvakautusrahasto, jonka on määrä aloittaa piakkoin toimintansa, tarjoaa tärkeän hätätukijärjestelyn mahdollisten pääomavajeiden varalle. Rahoitusvakautusrahastoon ohjelman mukaisesti korvamerkitty 10 miljardin euron määräraha on mielestämme edelleenkin riittävä. Rahoitussektorin tarkan seurannan jatkaminen on lähitulevaisuudessa tärkeää.

Rakenneuudistuksissa on edistytty huomattavasti. Tarkastusryhmän jäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että maan parlamentti on hyväksynyt merkittävän eläkeuudistuksen, joka on jopa kansainvälisen mittapuun mukaan kauaskantoinen. Myös huomattava työmarkkinauudistus on hyvässä vauhdissa. Hiljattain käynnistettyjen vero- ja budjettiuudistusten toteuttaminen on tärkeää julkisen talouden vakauttamisprosessin vahvistamiseksi. Muista etuajassa toteutettavista uudistuksista mainittakoon liikennesektori, jossa on jo edistytty huomattavasti maanteiden tavaraliikenteen vapauttamista koskevissa toimissa, ja energiasektori. Kilpailukyvyn palauttaminen ja potentiaalisen kasvun tukeminen ovat edelleen ohjelman onnistumisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Hallituksen haasteena on tältä osin voittaa vastustus, jota omia etujaan sinnikkäästi ajavat ihmiset tuntevat ns. suljettujen ammattien avautumista, sääntelyn purkamista, palveludirektiivin täytäntöönpanoa sekä matkailun ja vähittäismyynnin kehittämistä haittaavien esteiden poistamista kohtaan.

Kreikan hallitus ei vielä kykene saamaan rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, lukuun ottamatta lyhytaikaisiin nollakorkoisiin valtion joukkovelkakirjoihin tehtäviä sijoituksia. Markkinaodotukset vaikuttavat nyt kuitenkin olevan parantumassa. Kreikan viranomaiset voivat hyödyntää laajamittaisen kansainvälisen rahoitustuen tarjoamaa hengähdystaukoa keskittyäkseen tärkeimpään haasteeseensa, joka on yhä politiikan tuloksellisuus, jotta maa saisi jälleen rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta.

Seuraavat vaiheet: edustajaryhmän saavuttama yksimielisyys Kreikan viranomaisten kanssa helpottaa lainajärjestelyistä tehdyn sopimuksen (euroalue) ja valmiusluottojärjestelyn (IMF) mukaisen ensimmäisen arvioinnin loppuun saattamista. Arviointi saatetaan päätökseen sen jälkeen, kun se on saanut komission, euroryhmän, ja IMF:n hallintoneuvoston ja johtokunnan hyväksynnän. Hyväksynnän jälkeen 9 miljardin euron erä (6,5 miljardia euroa euroalueen jäsenmailta ja 2,5 miljardia euroa IMF:ltä) voidaan maksaa.

Ohjelman seuraavan arviointikäynnin aikatauluksi on kaavailtu lokakuuta 2010.