1 Yhteenveto

Taloudellinen toimeliaisuus vaihteli voimakkaasti vuoden 2025 alkupuoliskolla ja oli etupainotteista etenkin Irlannissa. Kansainvälisen kaupan tullit ja niihin liittyvä epävarmuus vaikuttivat osaltaan tähän kehitykseen. Niiden vaikutuksen laantuminen vuoden jälkipuoliskolla tuo odotettavasti lisää heilahtelua kasvuun, mikä vaikeuttaa euroalueen talouden pohjavireen tulkintaa. Jos Irlannin talouden toimeliaisuuden vaihtelusta johtuvaa heilahtelua ei oteta lukuun, talouskasvu oli muissa euroalueen maissa vakaampaa, ja sen odotetaan pysyvän vakaana myös vuoden jälkipuoliskolla. Vaikka Yhdysvaltojen ja EU:n uusi kauppasopimus tarkoittaa tullimaksujen korotuksia euroalueelta Yhdysvaltoihin suuntautuvalle viennille, sopimus on auttanut vähentämään kauppapoliittista epävarmuutta. Euroalueen talouskasvun arvioidaankin vahvistuvan myöhemmin arviointijaksolla useiden tekijöiden tuella. Reaalipalkkojen ja työllisyyden kasvu sekä eri valtioiden (pääasiassa Saksan) infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäykset vahvistanevat euroalueen sisäistä kysyntää. Kasvunäkymien arvioidaan saavan tukea myös ulkoisen kysynnän piristymisestä vuonna 2027 ja rahoitusoloista, joiden rajoittavuutta on vähennetty pääosin taannoisilla rahapoliittisilla päätöksillä. BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun arvioidaan olevan 1,2 % vuonna 2025 ja 1,0 % vuonna 2026 sekä 1,3 % vuonna 2027. BKT:n kasvunäkymiä vuodelle 2025 on tarkistettu ylöspäin 0,3 prosenttiyksikköä kesäkuussa 2025 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntija-arvioihin nähden. Syynä ovat odotettua paremmat tuoreet tiedot ja aiempien tietojen tarkistuksista johtuva kasvuperintö. Koska kaikki ennakoidusta poikkeavat tiedot eivät liity taloudellisen toimeliaisuuden vahvempaan etupainotteisuuteen, niiden vaikutuksen arvioidaan tasoittuvan vuoden jälkipuoliskolla vain osittain. BKT:n kasvuarviota vuodelle 2026 on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin, sillä euron kurssi on vahvistunut ja vientikysyntä heikentynyt (osin siksi, että tullimaksut ovat olleet jonkin verran korkeammat kuin mitä kesäkuussa arvioitiin). Vuotta 2027 koskeva arvio on pidetty ennallaan.^[1]

Inflaationäkymät viittaavat siihen, että inflaatio vakautuu 2 prosentin tavoitteen tuntumaan. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitatun kokonaisinflaation arvioidaan pysyvän noin 2 prosentissa vuoden 2025 loppupuolella, hidastuvan 1,7 prosenttiin vuonna 2026 ja nopeutuvan sitten 1,9 prosenttiin vuonna 2027. Inflaation hidastuminen vuonna 2026 johtuu hintojen vähittäisestä laskusta muissa kuin energiaerässä. Energian hintainflaation odotetaan sen sijaan vaihtelevan edelleen voimakkaasti mutta nopeutuvan arviointijakson kuluessa osin vuonna 2027 käynnistyvän EU:n ETS2-päästökauppajärjestelmän vuoksi. Elintarvikkeiden hintainflaation odotetaan pysyvän aluksi nopeana, kun elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen aiempi nousu välittyy hinnoitteluketjuun viipeellä. Vuosina 2026 ja 2027 elintarvikeinflaation odotetaan kuitenkin maltillistuvan ja asettuvan hieman 2 prosentin yläpuolelle. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan, kun palkkapaineet heikkenevät ja palvelujen hintainflaatio maltillistuu ja kun euron vahvistuminen välittyy hinnoitteluketjuun hilliten tavaroiden hintainflaatiota. Palkkojen kasvu heikkenee reaalipalkkojen aiemmasta laskusta johtuvien ansionmenetysten kattamisen myötä, ja tuottavuuden kasvu elpyy. Näiden kahden tekijän odotetaan yhdessä hidastavan yksikkötyökustannusten kasvua merkittävästi. Kokonaisinflaatio vuosina 2025 ja 2026 on nyt arvioitu 0,1 prosenttiyksikköä nopeammaksi kuin kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioissa, sillä energiaraaka-aineiden hinnat ja hintaoletukset ovat nousseet. Lisäksi hinnoitteluketjuun viipeellä välittyvä elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu vaikuttaa inflaatioon voimakkaammin kuin euron vahvistuminen. Vuonna 2027 vallitsevina ovat euron vahvistumisen viivästyneet vaikutukset, joten inflaatioarviota on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin.

2 Kansainvälinen toimintaympäristö

Yhdysvallat on jatkanut tuontitullien korotuksia kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioiden koontipäivän jälkeen. Ilmoitus kauppasopimuksista saavutetusta alustavasta yhteisymmärryksestä sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen tullisovun jatkuminen ovat kuitenkin vähentäneet kauppapolitiikan epävarmuutta, joka tosin on edelleen voimakasta. Tuontitulleja ja kauppapolitiikan epävarmuutta koskevia perusskenaarion oletuksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kehikossa 1. Yhdysvaltain hallinto on käynnistänyt kauppalakinsa 232 pykälän nojalla tutkimuksia, jotka koskevat lääkkeiden, puolijohteiden ja puutavaran toimialakohtaisia tuontitulleja. Tutkimukset ovat yhä meneillään, joten tullioletuksiin liittyy yläsuuntaisia riskejä.

Maailmantalouden kasvunäkymien odotetaan heikkenevän, joskin vähemmän jyrkästi kuin mitä kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioissa ennakoitiin.^[2] Maailmantalouden BKT:n arvioidaan kasvavan 3,3 % vuonna 2025 eli hitaammin kuin viime vuonna, jolloin kasvu oli 3,6 %. Vuonna 2026 kasvun arvioidaan olevan 3,1 % eli hidastuvan entisestään ja elpyvän sitten 3,3 prosenttiin vuonna 2027 (ks. taulukko 2). BKT:n kasvu oli toisella vuosineljänneksellä odotettua nopeampaa suurissa kansantalouksissa, kuten Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Isossa-Britanniassa. Tuoreet talousuutiset kertovat kuitenkin työvoiman kysynnän heikkenemisestä Yhdysvalloissa sekä vähittäiskaupan ja investointien vaimeudesta Kiinassa, mikä viittaa kasvun hidastumiseen vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Maailmantalouden näkymät on silti arvioitu paremmiksi kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa osin odotettua myönteisempien talousuutisten ansiosta. Lisäksi Yhdysvaltojen finanssipoliittisen elvytyksen, kauppapolitiikan epävarmuuden vähenemisen ja rahoitusolojen kohenemisen arvioidaan lieventävän uusien tuontitullien vaikutusta.

Maailmankaupan kasvun arvioidaan hidastuvan merkittävästi. Se vaimennee 2,8 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,5 prosenttiin vuonna 2026. Vuonna 2027 kasvun arvioidaan puolestaan elpyvän 3,1 prosenttiin. Yhdysvaltain kauppapolitiikka heikentää maailmankaupan kasvua, joka vaikuttaa pitäneen hyvin pintansa vuoden 2025 alkupuoliskolla, jolloin tavaroita tuotiin Yhdysvaltoihin etupainotteisesti, kun yritykset varautuivat tuontitullien korotuksiin. Kaupan etupainotteisuuden vähenemisen, tuontitullien vaikutuksen ja kauppapolitiikan epävarmuuden lisääntymisen arvioidaan hidastavan kasvua jyrkästi. Voimistuva epävarmuus vaimentaa investointeja ja muuttaa maailman kysynnän koostumusta vähentämällä sen vientipainotteisuutta. Maailmankaupan kasvun odotetaan elpyvän vuonna 2027 – kun Yhdysvaltojen tuonti alkaa jälleen kasvaa supistuttuaan vuonna 2026. Elpymisen arvioidaan kuitenkin olevan BKT:n kasvua jonkin verran hitaampaa. Maailman tuonnin kasvu vuosina 2025 ja 2026 on nyt arvioitu hitaammaksi kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa. Taustalla ovat pääasiassa uusien tuontitullien käyttöönotto ja Kiinan kasvun tuontivaltaisuutta koskeva arvio, jota on tarkistettu alaspäin. Tarkistus vaikuttaa maailman tuontiin enemmän kuin maailman BKT:n kasvuarvion koheneminen.

Euroalueen ulkoisen kysynnän näkymät ovat edelleen vaisut. Niitä on myös tarkistettu hieman alaspäin kesäkuun asiantuntija-arvioiden jälkeen. Euroalueen ulkoisen kysynnän kasvun odotetaan heikkenevän vuoden 2024 tasoon (3,6 %) verrattuna. Kasvu hidastuu 2,8 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,4 prosenttiin vuonna 2026 ja elpyy sitten 3,1 prosenttiin vuonna 2027 (ks. taulukko 2). Ulkoisen kysynnän kasvuarviota vuodelle 2026 on tarkistettu alaspäin kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioiden jälkeen. Vuosille 2025–2027 laadittuihin ulkoisen kysynnän kasvuarvioihin tehdyt kumulatiiviset tarkistukset ovat kuitenkin pienemmät kuin maailmankauppaa koskeviin arvioihin tehdyt tarkistukset. Tämän johtuu viennin maantieteellisen koostumuksen vaikutuksista, sillä Ison-Britannian tuonti oli toisella neljänneksellä odotettua suurempaa ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden tuontia koskevia arvioita on korotettu Saksan finanssipoliittisen elvytyksen ja puolustusmenojen vuoksi.

Maailman kokonaisinflaation arvioidaan hidastuvan vähitellen arviointijaksolla Yhdysvalloissa esiintyvistä inflaatiopaineista huolimatta.^[3] Maailman kuluttajahintaindeksin mukaisen kokonaisinflaation arvioidaan maltillistuvan 3,2 prosenttiin vuonna 2025 ja sitten edelleen 2,9 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2027. Vuonna 2024 se oli 4,0 %. Maailmantalouden inflaation arvioidaan nyt olevan vuonna 2025 hieman hitaampaa kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden, sillä suurten kansantalouksien (kuten Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian) tiedot toiselta vuosineljännekseltä kertovat odotettua hitaammasta inflaatiokehityksestä. Vuoden 2026 arviota on sen sijaan tarkistettu ylöspäin. Pääasiallisena syynä on kehitys Yhdysvalloissa, jossa korkeampien tuontitullien ja finanssipoliittisen elvytyksen odotetaan lisäävän inflaatiopaineita. Tätä kehitystä tasoittaa osittain kehittyvien markkinatalouksien inflaation tarkistaminen alaspäin Kiinan odotettua hitaamman kuluttajahintainflaation ja elintarvikkeiden hinnanlaskun vaikutuksen vuoksi.

Euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen arvioidaan kasvavan pitkän aikavälin keskiarvoaan hitaammin, sillä Kiinan vientihintojen kehitys on edelleen heikkoa. Odotuksena on, että euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen kasvu (kansallisina valuuttoina) nopeutuu 1,6 % vuonna 2025 ja 2,1 % vuonna 2026 sekä 2,3 % vuonna 2027. Vientihintojen arvioidaan siis jäävän alle pitkän aikavälin keskiarvonsa (2,6 % vuosina 2000–2019), sillä Kiinan vientihintainflaation arvioidaan pysyvän negatiivisena vuoden 2026 lopulle. Vuosina 2025 ja 2026 vientihintojen arvioidaan nyt olevan alemmat kuin kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioissa Kiinan vientihintojen heikomman kehityksen vuoksi. Tämän kehityksen osasyinä ovat pitkittynyt tuottajahintojen deflaatio ja elintarvikkeiden hinnanlasku, jotka vaikuttavat vientihintoihin enemmän kuin aiempaa hieman korkeammat öljyn hintaoletukset.

Kehikko 1
Yhdysvaltain tuontitulleja ja kauppapolitiikan epävarmuutta koskevat oletukset ja tekniset oletukset

Yhdysvaltojen tuontitulleja ja kauppapolitiikan epävarmuutta koskevat oletukset

Efektiiviset tullit, joita Yhdysvallat on asettanut euroalueen ja kaikkien muiden kauppakumppaniensa tuonnille, ovat näissä oletuksissa kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioita korkeammat Yhdysvaltain ja EU:n välistä kauppasopimusta koskevan ilmoituksen ja muiden ilmoitusten vuoksi. EKP:n asiantuntija-arvioissa otetaan huomioon tullit sekä niitä koskevat keskeytykset ja vapautukset, jotka olivat voimassa asiantuntija-arvioiden koontipäivänä 28.8.2025. Oletuksena on, että tullit pysyvät samalla tasolla koko arviointijakson ajan.

• Yhdysvaltoihin suuntautuvan euroalueen tavaraviennin efektiivisen tullin oletetaan olevan 13,1 % eli korkeampi kuin kesäkuun arvioissa (10,2 %) (ks. kuvion A kohta a). Tämä johtuu 27.7.2025 ilmoitetusta kauppasopimuksesta ja sitä seuranneesta Yhdysvaltojen ja EU:n yhteisestä julkilausumasta, jonka mukaan Yhdysvallat soveltaa kaikkiin toimialakohtaisten tullien piiriin kuulumattomiin tuontitavaroihin 15 prosentin tullia tai suosituimmuustullia sen mukaan, kumpi niistä on korkeampi. Tätä verrataan kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioihin sisältyneeseen 10 prosentin tulliin. Toimialakohtaisia tulleja koskeviin oletuksiin sisältyvät teräksen ja alumiinin korotetut tuontitullit (jotka olivat kesäkuun asiantuntija-arvioissa 25 % mutta nyt 50 %) sekä 407 tuotteen alumiini- ja teräspitoisuuteen sekä kupariin yleisesti sovellettava uusi 50 prosentin tuontitulli. Autoihin ja niiden komponentteihin sovelletaan 15 prosentin tullia (kesäkuun asiantuntija-arvioissa 25 %), kun taas ilma-aluksiin ja niiden osiin sovelletaan nyt ainoastaan suosituimmuustullia.^[4] Lääkevalmisteisiin, puolijohteisiin ja puutavaraan, joista kauppalain 232 pykälän nojalla käynnistetty tutkimus on meneillään, oletetaan sovellettavan tullia, joka oli voimassa ennen kuin Trumpin hallinto aloitti toimintansa, eli tulli on lähellä nollaa. Kun mukaan lasketaan myös palvelukauppa, efektiivinen tulli on noussut kesäkuun asiantuntija-arvioiden tasosta 1,8 prosenttiyksikköä eli 8,1 prosenttiin.
• Efektiivinen kokonaistulli, jonka Yhdysvallat on asettanut kaikkien kauppakumppaniensa tavaratuonnille, on noussut kesäkuun asiantuntija-arvioiden 16,8 prosentista 21,0 prosenttiin (ks. kuvion A kohta b). Tähän olivat syynä terästä ja alumiinia koskevien yleisten tullien kaksinkertaistuminen (kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioissa 25 %, nyt 50 %) sekä 407 teräksen ja alumiinin johdannaisen lisääminen tullien piiriin kuuluvien tuotteiden luetteloon, kuparin uudet yleistullit (50 %), keskeisten kauppakumppanien (esim. Euroopan unionin, Japanin, Korean ja Vietnamin) kanssa allekirjoitetut kahdenväliset kauppasopimukset, 7.8.2025 käyttöön otettujen korkeampien vastavuoroisten tullien soveltaminen maihin, joiden kanssa ei ollut tehty kauppasopimusta (esim. Intiaan ja Sveitsiin), Brasilian vientiä koskevien tullien korotukset (50 prosenttiin) ja Kanadan vientiin kohdistuvat tullikorotukset (35 prosenttiin sellaisille tavaroille, jotka eivät ole Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen sopimuksen mukaisia), sekä Intian toissijaiset tullit (25 prosenttiyksikköä) rangaistuksena venäläisen öljyn ostoista.

Kuvio A

Yhdysvaltojen tavaratuonnin efektiiviset tullit: syyskuun 2025 ja kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioiden vertailu

a) Tuonti euroalueelta (vain tavarat)	b) Tuonti kaikista kauppakumppanimaista (vain tavarat)
(prosentteina ja vaikutus prosenttiyksikköinä)	(prosentteina ja vaikutus prosenttiyksikköinä)

Epävarmuus kauppapolitiikassa on vähentynyt nopeammin kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa ennakoitiin, mutta se on pitkän aikavälin tarkastelussa edelleen suurta. Heinäkuussa kauppapolitiikan epävarmuus oli noin 55 % pienempi kuin mitä kesäkuun asiantuntija-arvioissa oletettiin lähinnä kauppasopimuksia koskevien ilmoitusten vuoksi.^[5] Kauppapolitiikkaan liittyvän epävarmuuden oletetaankin olevan arviointijakson kuluessa edellisiin asiantuntija-arvioihin nähden vähäisempää – joskin edelleen suurta – mutta vähenevän niiden kanssa samaa tahtia (ks. kuvion B kohta a).

Maaliskuun asiantuntija-arvioiden jälkeen Yhdysvaltojen tuontitullit ovat nousseet ja kauppapolitiikan epävarmuus kasvanut. Tämä on heikentänyt euroalueen BKT:n vuosien 2025–2027 kasvunäkymiä kumulatiivisesti 0,7 prosenttiyksikköä (ks. kuvion B kohta b), mutta vaikutus inflaatioon on jäänyt vähäiseksi. Kesäkuun oletuksia jonkin verran korkeampien tullioletusten arvioidaan tarkoittavan -0,1 prosenttiyksikön suuruista ylimääräistä kumulatiivista vaikutusta kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioihin verrattuna. Vaikutus keskittyy vuosiin 2025 ja 2026. Tässä vähäisessä vaikutuksessa ei oteta huomioon valuuttakurssivaikutuksia. Vaikutus liittyy niin efektiivisten tullien pieniin muutoksiin kuin tullien korotusten jäämiseen suhteellisesti pienemmiksi kuin muiden Yhdysvaltojen kanssa kauppaa käyvien kilpailijamaiden tapauksessa (ks. kuvio A). Kauppapolitiikan epävarmuus on puolestaan vähentynyt kesäkuun asiantuntija-arvioiden jälkeen, mikä on hieman voimistanut BKT:n kasvua. Arviona on, että näiden kahden osittain vastakkaisen tekijän seurauksena tullien ja epävarmuuden kokonaisvaikutus BKT:n kasvuun on hieman negatiivisempi kuin kesäkuun arvioissa ja yhteensä -0,7 prosenttiyksikköä kumulatiivisesti vuosina 2025–2027. Kuten kesäkuun arvioissa, Yhdysvaltojen tuontitullien ja epävarmuuden vaikutus euroalueen YKHI-inflaatioon jäänee hyvin vähäiseksi, ja kumulatiivinen vaikutus vuosina 2025–2027 on alle 0,2 prosenttiyksikköä.

Kuvio B

Asiantuntijoiden oletukset kauppapolitiikan epävarmuudesta sekä tuontitullien ja epävarmuuden vaikutuksesta kasvuun

a) Kauppapolitiikan epävarmuuden kehitys	b) Tuontitullien ja epävarmuuden vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun (kumulatiivinen vaikutus vuosina 2025–2027)
(indeksi, kolmen kuukauden liukuva keskiarvo)	(prosenttiyksikköinä)

Tekniset oletukset

Tämänkertaisissa teknisissä oletuksissa öljyn hintojen oletetaan olevan korkeammat, kaasun ja raaka-aineiden hintojen alemmat ja euron kurssin vahvempi kuin kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioissa. Rahoitusmarkkinoita koskevat oletukset ovat sen sijaan pysyneet suurin piirtein ennallaan. Öljyn hintaoletuksia on tarkistettu keskimäärin noin 3 % ylöspäin vuosille 2025–2027. Sähkön hintaoletuksia on tarkistettu noin 2 % ylöspäin, kun taas kaasun tukkuhintoja koskevia oletuksia on tarkistettu jonkin verran alaspäin. Myös oletusta EU:n nykyisen päästökauppajärjestelmän (ETS1) mukaisten päästöoikeuksien hinnasta on tarkistettu jonkin verran alaspäin. EU:n uuden päästökauppajärjestelmän (ETS2) hintaa koskeva oletus on sen sijaan pidetty ennallaan. Muiden raaka-aineiden kuin energian hintoja on tarkistettu hieman alaspäin. Kesäkuun asiantuntija-arvioiden jälkeen euro on vahvistunut 3,3 % Yhdysvaltain dollariin nähden ja 2,3 % nimellisellä efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna. Korkoja koskevat oletukset ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan.

Taulukko

Tekniset oletukset

	Syyskuu 2025				Kesäkuun 2025 arvioiden tarkistukset
	2024	2025	2026	2027	2025	2026	2027
Hyödykkeet:
Öljyn barrelihinta (Yhdysvaltain dollareina)	81,2	69,7	65,1	65,1	4,5	3,7	1,4
Maakaasun hinnat (euroa/MWh)	34,4	37,3	32,9	29,7	-1,8	-1,2	1,4
Sähkön tukkuhinnat (euroa/MWh)	77,7	84,6	77,8	73,2	2,8	0,4	1,9
Päästöoikeuksien hinta EU:n ETS1-päästökauppajärjestelmässä (euroa/hiilidioksiditonni)	65,2	70,7	71,9	73,8	-0,9	-1,8	-2,2
Päästöoikeuksien hinta EU:n ETS2-päästökauppajärjestelmässä (euroa/hiilidioksiditonni)	-	-	-	59,0	-	-	0,0
Muiden kuin energiaraaka-aineiden hinnat Yhdysvaltain dollareina (vuotuinen prosenttimuutos)	9,2	4,8	-1,0	0,9	-2,0	-0,6	0,3
Valuuttakurssit:
Yhdysvaltain dollarin kurssi euroon nähden	1,08	1,13	1,16	1,16	1,9	3,3	3,3
Euron nimellinen efektiivinen kurssi 41 kauppakumppanimaan valuuttoihin nähden (I/1999=100)	124,1	127,7	129,9	129,9	1,2	2,3	2,3
Rahoitusmarkkinoita koskevat oletukset:
3 kuukauden euriborkorko (vuosikorko prosentteina)	3,6	2,2	1,9	2,1	0,0	0,0	-0,1
Valtion 10 vuoden joukkolainojen tuotot (vuosituotto prosentteina)	2,9	3,1	3,4	3,6	0,0	0,0	0,0

3 Reaalitalous

Vuoden 2025 toisella neljänneksellä euroalueen taloudellinen toimeliaisuus lisääntyi 0,1 % eli hieman kesäkuun arvioissa ennakoitua vähemmän. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli ollut paljon arvioitua vahvempaa (ks. kuvio 1). Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toteutuneen kasvun ja vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä toteutuneeseen kasvuun tehdyn tarkistuksen ansiosta BKT:n määrä oli toisella neljänneksellä edelleen noin 0,5 % suurempi kuin mitä kesäkuun asiantuntija-arvioissa oli ennakoitu. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu sai voimakasta tukea etupainotteisesta viennistä, kun yritykset varautuivat Yhdysvaltain tuontitullien korotuksiin. Tämä vaikutus alkoi laantua toisella vuosineljänneksellä lähinnä Irlannin lääketeollisuuden kehityksen mutta myös muiden tekijöiden vuoksi. Teollinen toimeliaisuus oli vaisua toisella vuosineljänneksellä, kun etupainotteisen viennin vaikutukset laantuivat. Tavaroiden kysynnän elpyminen kuitenkin jatkui ja sai tukea reaalitulojen kasvusta. Palvelusektorilla toimeliaisuus sen sijaan jatkoi kasvuaan.

Taloudellisen toimeliaisuuden kasvun odotetaan pysähtyvän kolmannella vuosineljänneksellä etupainotteisen viennin vaikutuksen laantuessa edelleen etenkin Irlannissa ja tuontitullien korotusten vuoksi. Neljännellä neljänneksellä kasvun odotetaan taas elpyvän. Kokonaistuotantoa kuvaava ostopäällikköindeksi (PMI) nousi elokuussa 51,0 pisteeseen, mikä viittaa positiiviseen kasvuvireeseen. Teollisuusalat elpyivät muita voimakkaammin: tehdasteollisuuden tuotantoa kuvaava ostopäällikköindeksi oli 52,5 pistettä, kun taas palvelualojen ostopäällikköindeksi viittasi edelleen vain maltilliseen kasvuun (50,5). Talouden ilmapiiriä kuvaava Euroopan komission indikaattori (Economic Sentiment Indicator) koheni heinäkuussa mutta heikkeni elokuussa ja on sen jälkeen pysynyt vaisuna. Toisin kuin kyselypohjaiset indikaattorit, teollisuustuotantoa koskevat kesäkuun tilastot tuovat esiin teollisuusalojen tämänhetkiset haasteet, jotka osaksi liittyvät etupainotteisen viennin vaikutusten laantumiseen mutta myös pitkittyneisiin kilpailukykyongelmiin. Asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa oletetaan, että Yhdysvaltojen tuontitullit pysyvät arviointijaksolla Yhdysvaltojen ja EU:n kauppasopimuksesta 27.7.2025 saavutetun yhteisymmärryksen yhteydessä ilmoitetulla tasolla ja että kauppapolitiikan epävarmuus vähenee asteittain mutta pysyy suurena, mikä vaimentaa taloudellista toimeliaisuutta (ks. kehikko 1). Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä taloudellisen toimeliaisuuden arvioidaan kasvavan 0,2 % muissa euroalueen maissa paitsi Irlannissa, jossa kasvun odotetaan supistuvan jyrkästi aiemman etupainotteisen viennin vaikutusten laantuessa. Euroalueen taloudellisen toimeliaisuuden 0,2 prosentin kasvun arvioidaan siis jäävän toteutumatta ja pysähtyvän (ks. kuvion 1 kohta c). Maltillinen kasvuvire, jota leimaa tuontitullien nousu aiemmin oletettua korkeammiksi ja epävarmuuden vähentyminen, palauttanee kasvun 0,2 prosenttiin viimeisellä vuosineljänneksellä. Kasvun toteumat ja aiempiin tilastoihin viime vuosineljänneksillä tehdyt tarkistukset selittävät vuodelle 2025 arvioidun 1,2 prosentin vuotuisen kasvuvauhdin lähes kokonaan (ks. kuvion 1 kohta d).

Kuvio 1

Euroalueen BKT

a) BKT:n kasvu	b) BKT:n määrä
(neljännesvuosittainen prosenttimuutos, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)	(ketjutetut volyymit (2020); mrd. euroa)
c) Euroalueen BKT:n kasvu – Irlannin vaikutus	d) Euroalueen BKT:n kasvu – vuodensisäisen kasvun ja kasvuperinnön vaikutus
(neljännesvuosittainen prosenttimuutos ja vaikutus prosenttiyksikköinä, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)	(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

BKT:n määrän neljännesvuosikasvun arvioidaan nopeutuvan 0,3 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä sen saadessa tukea kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvusta, epävarmuuden vähenemisestä, euroalueen ulkoisen kysynnän vahvistumisesta sekä puolustukseen ja infrastruktuuriin liittyvästä finanssipoliittisesta elvytyksestä. Kotitalouksien ostovoiman paranemisen odotetaan pitävän yllä yksityisen kulutuksen kasvua. Sitä siivittävät palkkojen ja työllisyyden maltillinen kasvu – vaikka veto työmarkkinoilla on jonkin verran hiipunut – sekä hidastuva inflaatio ja kotitalouksien säästämisasteen hienoinen lasku. Investointien kehityksen arvioidaan vahvistuvan vähitellen arviointijakson kuluessa, kun epävarmuus vähenee ja puolustus- ja infrastruktuurimenot kasvavat, investointeja tuetaan NextGenerationEU (NGEU) -ohjelman varoilla ja kysyntätilanne kohenee suhdanneluonteisen elpymisen myötä. Vuoden 2026 alkuun jatkuva ulkoisen kysynnän heikkous, euroalueen kilpailukyvyn sitkeät haasteet, korkeammat tuontitullit ja valuuttakurssin vahvistuminen johtavat kuitenkin todennäköisesti vientimarkkinaosuuksien jatkuvaan supistumiseen, minkä odotetaan myös vaimentavan yritysten investointien elpymistä. Arviona on, että vuoden alkupuoliskolla ilmoitetut puolustukseen ja infrastruktuuriin liittyvät finanssipoliittiset toimenpiteet siivittävät hieman kasvua keskipitkällä aikavälillä siten, että kasvu vahvistuu kumulatiivisesti 0,25 prosenttiyksikköä arviointijakson aikana. Vuoden 2026 alun jälkeen BKT:n neljännesvuosikasvun odotetaan pysyvän 0,3 prosentissa. BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun arvioidaan hidastuvan 1,2 prosentista 1,0 prosenttiin vuosina 2025–2026, kun kasvuperintö pienenee vuonna 2026 vuoden 2025 jälkipuoliskolle odotetun heikon kasvun vuoksi (ks. kuvion 1 kohta d).

Rahapolitiikan taannoisen tiukentumisen negatiiviset vaikutukset kasvuun ovat todennäköisesti jo toteutuneet, ja kesäkuussa 2024 käynnistyneiden koronlaskujen arvioidaan alkavan tukea kasvua. Rahapolitiikan aiemmista kiristyksistä johtuvan negatiivisen kasvuvaikutuksen arvioidaan hiipuvan lähes kokonaan vuoden 2025 loppupuolella. Arvion taustalla ovat kesäkuussa 2024 alkanut ohjauskorkojen lasku ja tulevaa korkokehitystä koskevat markkinaodotukset asiantuntija-arvioiden koontipäivänä (ks. kehikko 1). Aiempien ja tulevien vaikutusten suuruuteen ja ajankohtaan liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta.

Yksityisen kulutuksen arvioidaan edelleen vauhdittavan BKT:n määrän kasvua. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan vankasti koko arviointijakson ajan ja vaikuttavan eniten BKT:n määrän kasvuun (ks. kuvion 2 kohta a). Lisäksi julkisen kulutuksen ja kokonaisinvestointien ennakoidaan kasvavan joka vuosi vuosina 2025–2027. Vuonna 2027 yksityisten investointien arvioidaan tasoittavan sitä tavanomaista jyrkempää vaikutusta, joka julkisiin investointeihin kohdistuu NGEU-avustusten päättymisen vuoksi. Sen sijaan nettoviennin ennakoidaan vaikuttavan BKT:n kasvuun negatiivisesti vuosina 2025 ja 2026. Tuonnin osuus tästä vaikutuksesta on suurempi (-1,2 prosenttiyksikköä vuonna 2025 ja -0,9 prosenttiyksikköä vuonna 2026) kuin viennin (0,6 prosenttiyksikköä vuonna 2025 ja 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2026). Varastojen muutosten positiivisen vaikutuksen odotetaan kuitenkin osittain tasoittavan nettoviennin negatiivista kasvuvaikutusta vuonna 2025 (ks. kuvion 2 kohta b). Varastojen muutokset vaihtelevat suuresti vuonna 2025, kun niitä ensin kartutetaan viennin etupainotteisuuden vaikutuksesta ja sitten puretaan vaikutuksen laantuessa.

Kuvio 2

Kysyntäerien vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun

a) Syyskuun 2025 asiantuntija-arviot	b) Kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioiden tarkistukset
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)	(prosenttiyksikköinä ja vaikutus prosenttiyksikköinä)

Kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,3 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2025 ja 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2026. Arvio vuodelle 2027 on entisellään. Vuodelle 2025 laadittua kasvuarviota on korotettu siksi, että edellisen vuoden tietoja on tarkistettu, ja tarkistusten vaikutus ulottuu vuoteen 2025. Lisäksi vuoden 2025 ensimmäiseltä neljännekseltä saadut tiedot ovat olleet huomattavasti odotettua paremmat ja tuoreimmat indikaattorit viittaavat kasvun hienoiseen vahvistumiseen kolmannella neljänneksellä (ks. kuvio 3). Sen sijaan vuotta 2026 koskevaa kasvunäkymää on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin. Tarkistus perustuu arvioon, jonka mukaan tuontitullien korotukset, ulkoisen kysynnän väheneminen ja euron vahvistumiseen liittyvä hintakilpailukyvyn heikkeneminen vaikuttavat taloudelliseen toimeliaisuuteen enemmän kuin luottamuksen koheneminen. Kasvuarvio vuodelle 2027 on pidetty ennallaan. Kysyntäeriin vuoden 2025 osalta tehdyt suurimmat tarkistukset liittyvät investointeihin (yli puolet niistä johtuu henkisen omaisuuden tuotteisiin tehtyjen investointien voimakkaasta vaihtelusta Irlannissa) ja nettovientiin (ks. kuvion 2 kohta b).

Kuvio 3

BKT:n kasvuarvioihin tehdyt tarkistukset kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden – erittely kasvuperinnön ja vuodensisäisten vaikutusten mukaan

(prosenttiyksikköinä ja vaikutus prosenttiyksikköinä)

Yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan vahvistuvan, kun palkansaajakorvaus kasvaa ja säästämisaste vähitellen laskee. Yksityinen kulutus jatkoi kasvuaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä ja todennäköisesti myös toisella neljänneksellä, vaikka kasvu maltillistui jonkin verran vuoden 2024 loppuun verrattuna, kun luottamus heikkeni kaupan jännitteiden vuoksi. Kotitalouksien kulutus kasvoi noin 0,8 prosentin vuosivauhtia vuosina 2023–2024. Sen vuotuisen kasvun arvioidaan vahvistuvan 1,3 prosenttiin vuosina 2025–2027. Kasvun elpymisen pääasiallisena syynä on kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu, jota tukevat lähinnä palkkatulojen ja vähäisemmässä määrin myös muiden tulojen ja erityisesti itsenäisten ammatinharjoittajien tulojen kasvu. Yksityisen kulutuksen kasvu saanee tukea myös kotitalouksien säästämisasteesta, joka laskee maltillisesti sitä mukaa kun kulutus ja säästäminen vähitellen normalisoituvat. Säästämisaste voi laskea asteittain myös siksi, että kuluttajien luottamuksen odotetaan vähitellen elpyvän keskipitkällä aikavälillä kohti tavanomaista tasoaan vahvojen työmarkkinanäkymien myötä (ks. kuvio 4). Säästämisasteen odotetaan kuitenkin pysyvän kaikkiaan korkeana, sillä korot ovat yhä jonkin verran pitkän aikavälin keskiarvoaan korkeammat ja luotonsaantiehdot ovat edelleen tiukat.

Kuvio 4

Kotitalouksien kulutus, tulot ja säästäminen

(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Asuntoinvestointien arvioidaan supistuneen vuoden 2025 toisella neljänneksellä, mutta niiden odotetaan elpyvän arviointijakson kuluessa, kun rahoitusolot kohenevat ja kotitalouksien reaalitulot kasvavat. Asuntoinvestointien kasvu oli vahvaa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta sen arvioidaan heikentyneen toisella neljänneksellä. Kasvun odotetaan kuitenkin vahvistuvan jälleen tulevina vuosineljänneksinä. Kasvun elpymisen taustalla on asuntojen lisääntynyt kysyntä, mistä kertoo myös asuntojen uusien rakennuslupien määrän taannoinen kasvu. Elpymisen syynä on vuoden 2023 lopulla alkanut asuntolainakorkojen tasainen lasku sekä kotitalouksien reaalitulojen jatkuva kasvu.

Vaikka tuontitulleihin liittyvät tekijät vääristävät yritysten investointien lyhyen aikavälin kehitystä, investointien odotetaan vähitellen elpyvän keskipitkällä aikavälillä, kun taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy, epävarmuus vähenee ja yrityksiä kannustetaan kansallisilla toimilla tekemään investointeja. Euroalueen yritysten investointien kasvu vauhdittui hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun yritykset varautuivat tuontitullien korotuksiin keskittämällä vientitoimensa vuoden alkuun. Kasvu vahvistui siitä huolimatta, että henkisen omaisuuden tuotteisiin tehtyjen investointien kehitys vaihteli suuresti Irlannissa. Toisella vuosineljänneksellä euroalueen yritysten investointien kasvun arvioidaan kuitenkin pysähtyneen. Investointien arvioidaan supistuvan hieman vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä etupainotteisen viennin vaikutusten laantumisen, voimakkaan epävarmuuden, tuontitullien korotusten ja euron vahvistumisen vuoksi. Investointien odotetaan elpyvän vähitellen vuoden 2025 neljännestä neljänneksestä lähtien, kun euroalueen sisäinen ja ulkoinen kysyntä piristyvät, epävarmuus vähenee ja kun yksityistä sektoria kannustetaan kansallisilla toimilla lisäämään puolustus- ja infrastruktuuri-investointeja.

Yhdysvaltain tuontitullien korotukset, euron vahvistuminen ja jatkuvat kilpailupaineet vaimentavat edelleen euroalueen vientinäkymiä. Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kauppasopimuksen mukaisesti kannettavat Yhdysvaltojen tuontitullit (ks. kehikko 1) ovat heikentäneet euroalueen vientinäkymiä entisestään. Euroalueen yrityksillä on todennäköisesti vastassaan haasteita kilpaillessaan kotimaisten tuottajien kanssa Yhdysvaltain markkinoilla, vaikka euroalueelta tuotavista tuotteista kannetaan yleensä alemmat tullit kuin muista vientitalouksista tuotavista tuotteista. Keskipitkällä aikavälillä myös euron vahvistumisen odotetaan heikentävän euroalueelta vietävien tavaroiden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Euroalueen kilpailuetu suhteessa Yhdysvaltain muihin kauppakumppaneihin jääneekin kaikkiaan vähäiseksi, ja hintakilpailukyky suhteessa yhdysvaltalaisiin tuottajiin on heikentynyt selvästi (ks. kuvio 5).

Kuvio 5

Efektiivisten tullien ja valuuttakurssien muutokset Yhdysvaltain markkinoilla maan nykyhallinnon aloitettua toimintansa

(prosenttiyksikköinä)

Kauppapolitiikkaa leimaava epävarmuus on vähentynyt jonkin verran mutta pysyy tavanomaiseen tasoonsa nähden edelleen suurena. Yhdysvaltojen ja EU:n väliseen kauppasopimukseen liittyy edelleen jonkin verran epävarmuutta etenkin lääkkeiden ja puolijohteiden osalta: niiden tuontitullit ovat tällä hetkellä edelleen samat kuin ennen Yhdysvaltojen nykyhallinnon toimikauden alkua, mutta Yhdysvaltojen kauppalain 232 §:n mukaisen tutkimuksen jälkeen tullit saattavat nousta jopa 15 prosentin ylärajaan. Sillä voisi olla uusia vaikutuksia euroalueen vientiin. Euroalueen vienti kasvoi voimakkaasti ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun vientitilaukset painottuivat vuoden alkuun yritysten varautuessa Yhdysvaltojen tuontitullien korotuksiin. Etupainotteisen viennin vaikutusten laantuessa kasvu on kuitenkin hiipunut. Euroalueen viennillä odotetaan olevan vaikeuksia pysyä maailman kysynnän tahdissa kilpailukykyongelmien vuoksi. Tämä supistaa todennäköisesti vientimarkkinaosuuksia entisestään. Euroalueen viennin kasvuarviota vuodelle 2025 on tarkistettu ylöspäin kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioista. Kasvun odotetaan olevan 1,3 %, sillä se vauhdittui tilapäisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä etupainotteisen viennin vuoksi. Vuotta 2026 koskevaa arviota on tarkistettu alaspäin 1,1 prosenttiin. Viennin kasvun arvioidaan kuitenkin elpyvän 2,5 prosenttiin vuonna 2027.

Tuonnin arvioidaan kasvavan vahvasti: 2,8 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026 sekä 2,7 % vuonna 2027. Arvioiden mukaan osasyynä kasvuun ovat viennin etupainotteisuus vuoden 2025 alussa, Kiinasta tehtävien hankintojen huomattava lisääntyminen ja euroalueen sisäisten investointien kasvu. Nettoviennin odotetaan vaikuttavan negatiivisesti kasvuun euroalueella: vaikutus on ‑0,6 prosenttiyksikköä vuonna 2025 ja -0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2026. Vuonna 2027 nettoviennin kasvuvaikutuksen odotetaan olevan neutraali.

Työmarkkinoiden odotetaan vetävän edelleen hyvin, ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan vuosina 2026 ja 2027. Työttömyysasteen odotetaan nousevan vuonna 2025 ja olevan korkeimmillaan vuoden jälkipuoliskolla (ks. kuvion 6 kohta a). Keskipitkällä aikavälillä sen arvioidaan laskevan pitkän aikavälin alimpaan lukemaan ja olevan 6,0 % vuoden 2027 neljännellä neljänneksellä. Työvoiman kasvun arvioidaan hidastuvan arviointijakson kuluessa (osin väestökehityksen vuoksi). Tämä johtaa myös työttömien työntekijöiden määrän vähenemiseen keskipitkällä aikavälillä (osin ikääntyvien työntekijöiden työttömyysasteen laskun vuoksi). Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän suurin piirtein kesäkuun asiantuntija-arvioiden tasolla ja vaihtelevan arviointijakson kuluessa 6,0–6,4 prosentin kapean vaihteluvälin sisällä. Arviota työttömyydestä vuonna 2027 on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin.

Kuvio 6

Työttömyysaste ja työllisyys

a) Työttömyysaste	b) Työllisyys
(prosenttia työvoimasta)	(indeksi, I/2022 = 100)

Työllisyyden kasvun arvioidaan hidastuvan arviointijakson kuluessa. Vuonna 2025 työllisyyden arvioidaan kasvavan kaikkiaan 0,6 % (ks. kuvion 6 kohta b), mikä viittaa työllisyyden vakaaseen kasvuun lyhyellä aikavälillä. Osasyynä tähän on työvoiman vankka kasvu. Työvoiman kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan arviointijakson kuluessa, mikä hillitsee työllisyyden kasvua. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä työllisyyden kasvu oli hieman hitaampaa ja toisella neljänneksellä hieman nopeampaa kuin mitä kesäkuussa arvioitiin. Vuoden loppupuolella työllisyyden arvioidaan kasvavan edelleen aiemmin odotettua nopeammin.

Vuonna 2025 työn tuottavuus on kasvanut aiemmin arvioitua vahvemmin, ja sen odotetaan jatkavan suhdanneluonteista elpymistään. Työn tuottavuuden kasvun ennakoidaan pysyvän positiivisena koko arviointijakson ajan mutta pandemiaa edeltänyttä trendikasvuaan selvästi heikompana (ks. kuvio 7). Tuottavuuden elpymistä hidastavat edelleen rakenteelliset tekijät, kuten taloudellisen toimeliaisuuden painopisteen siirtyminen vähitellen palvelualoille, vihreään talouteen siirtymisen aiheuttamat kustannukset, energian hintasokin epäsuotuisan vaikutuksen jatkuminen, erittäin innovatiivisen tekoälytekniikan hidas käyttöönotto ja väestön ikääntyminen. Näissä asiantuntija-arvioissa työn tuottavuuden arvioidaan kasvavan vuonna 2025 nopeammin kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa lähinnä ennakoitua nopeamman BKT:n kasvun vuoksi. BKT-arvion tarkistamisen pääasiallisena syynä on Irlannin talouden kehitys, joka on tuonut aikasarjaan jonkin verran heilahtelua. Tämän alkuvuoden tietoihin tehdyn tarkistuksen vuoksi työn tuottavuuden arvioidaan nyt kasvavan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttiyksikköä kesäkuun asiantuntija-arvioissa ennakoitua nopeammin. Kesäkuun asiantuntija-arviota työn tuottavuuden kasvusta koko vuonna 2025 on sitäkin tarkistettu 0,2 prosenttiyksikköä ylöspäin. Vuonna 2026 tuottavuuskasvun arvioidaan sen sijaan olevan kesäkuussa ennakoitua hitaampaa pääasiassa siksi, että BKT:n kasvuarviota on tarkistettu alaspäin työllisyyden kasvuarvion pysyessä suurin piirtein ennallaan.

Kuvio 7

Työn tuottavuus työllistä kohden

a) Työn tuottavuustaso

(indeksi, I/2022 = 100)

b) Työn tuottavuuden kasvuvauhti

(vuotuinen kasvu)

4 Julkisen talouden näkymät

Euroalueen finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan kiristyvän vain hieman vuonna 2025, kevenevän selvästi vuonna 2026 ja kiristyvän jälleen jonkin verran voimakkaammin vuonna 2027 (ks. taulukko 4).^[6] Mitoitus kiristyi huomattavasti vuonna 2024 sekä ei-harkinnanvaraisten tekijöiden että finanssipoliittisten toimenpiteiden vuoksi. Vuonna 2025 sen arvioidaan tiukentuvan vain hieman pääasiassa harkinnanvaraisten tulopuolen toimenpiteiden vuoksi. Niitä ovat esimerkiksi sosiaaliturvamaksujen ja vähäisemmässä määrin välittömien ja välillisten verojen korotukset.^[7] Veronkorotusten vaikutusta lieventää osittain julkisten menojen jatkuva kasvu ja ei-harkinnanvaraisiin tekijöihin perustuva finanssipolitiikan keveneminen.^[8] Vuonna 2026 finanssipolitiikan arvioidaan kevenevän pääasiassa julkisten investointien kasvun vuoksi. Tämä johtuu vuosille 2026–2027 ennakoidusta eri maiden ja varsinkin Saksan puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvusta, joka on sisältynyt perusskenaarioon kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioista lähtien, sekä NGEU-ohjelmasta rahoitettujen investointien voimakkaasta kasvusta Italiassa, Espanjassa ja muissa maissa. Vuonna 2027 NGEU-ohjelman avustusten vaikutuksesta puhdistetun finanssipolitiikan mitoituksen kiristymisen ja harkinnanvaraisten toimenpiteiden taustalla on oletus siitä, että julkiset menot supistuvat NGEU‑ohjelmasta myönnetyn avustusrahoituksen päättymisen vuoksi ja että muut kuin harkinnanvaraiset tekijät kiristävät finanssipolitiikkaa jonkin verran.^[9]

Perusskenaarioon sisältyvät harkinnanvaraiset finanssipoliittiset toimenpiteet viittaavat siihen, että finanssipolitiikka kiristyy arviointijaksolla ja etenkin vuonna 2026 vain hieman enemmän kuin kesäkuun 2025 arvioissa. Harkinnanvaraisten toimenpiteiden kiristyminen, joka on arviointijaksolla kumulatiivisesti alle 0,1 prosenttiyksikköä BKT:stä, sijoittuu pääosin vuoteen 2026 ja lientyy osittain vuonna 2027. Näiden toimenpiteiden sekä ei-harkinnanvaraisia tekijöitä koskevan hienoisen tarkistuksen vuoksi finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan olevan vuosina 2025–2027 lähes 0,1 prosenttiyksikköä tiukempi kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa. Kiristyminen johtuu ennen kaikkea välillisten nettoverojen aiemmin arvioitua suuremmasta noususta. Lisäksi julkisen kulutuksen kasvu arvioitiin nyt pienemmäksi ja välittömät verot suuremmiksi. Tämänkertaisten arvioiden mukaan finanssipolitiikan mitoitus on vuonna 2027 hivenen vähemmän kireä kuin kesäkuun arvioissa. Pääasiallisena syynä on useiden maiden julkisen kulutuksen ja tulonsiirtojen tarkistaminen ylöspäin.

Euroalueen julkisen talouden alijäämän ja velkasuhteiden arvioidaan edelleen kasvavan arviointijakson kuluessa, joskin kesäkuun asiantuntija-arvioissa ennakoitua vähemmän (ks. taulukko 4). Euroalueen julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan vuonna 2025 ja kasvavan sen jälkeen 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen arviointijakson loppuun mennessä. Se johtuu pääasiassa korkomenoista ja osaksi myös suhdannekorjatun perusjäämän ja rahoitusaseman suhdannekomponentin jonkinasteisesta heikkenemisestä. Kesäkuun asiantuntija-arvioihin nähden rahoitusasemaa on tarkistettu ylöspäin koko arviointijaksolle mutta pääosin vuodesta 2026 alkaen. Tärkeimpänä syynä on edellä mainittujen harkinnanvaraisten finanssipoliittisten toimien kiristyminen entisestään. Euroalueen velkasuhteen odotetaan olevan kasvamaan päin, sillä jatkuvien perusalijäämien sekä positiivisten alijäämä-velkakorjausten arvioidaan vaikuttavan velkasuhteeseen enemmän kuin velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin välisten suotuisien erojen, jotka tosin ovat kasvussa.

Euroalueen finanssipolitiikkaa koskeviin oletuksiin ja arvioihin liittyy edelleen suurta epävarmuutta. Sen taustalla ovat kesäkuun 2025 NATO-huippukokouksen jälkeiset, toistaiseksi täsmentämättömät puolustusmenosuunnitelmat sekä EU:n finanssipoliittisen kehyksen yhteydessä tehtävät euroalueen konkreettiset kansalliset budjettisuunnitelmat vuodelle 2026 ja siitä eteenpäin. Lisätietoja näistä suunnitelmista saataneen syksyn aikana. Useiden maiden poliittisiin riskeihin liittyy epävarmuutta.

5 Hinnat ja kustannukset

Kokonaisinflaation odotetaan olevan keskimäärin 2,1 % vuonna 2025 ja 1,7 % vuonna 2026 ja kiihtyvän sitten 1,9 prosenttiin vuonna 2027 (ks. kuvio 8). Kokonaisinflaation arvioidaan pysyvän 2 prosentin tuntumassa vuoden 2025 loppuun asti ja hidastuvan siitä sekä pysyvän hitaampana vuonna 2026. Vuoden 2026 alkupuoliskon kehityksen voimakkaana taustatekijänä on energiaerään liittyvä vertailuajankohdan vaikutus, mikä selittää kokonaisinflaation hidastumisen 1,6 prosenttiin ensimmäisellä neljänneksellä ja nopeutumisen toisella neljänneksellä. Perimmiltään kokonaisinflaation hidastuminen vuonna 2026 johtuu energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation – erityisesti palveluinflaation – ja elintarvikkeiden hintainflaation hidastumisesta, mihin yhdistyy hieman negatiivinen energian hintakehitys (ks. kuvio 9). Kokonaisinflaation kiihtyminen 1,9 prosenttiin vuonna 2027 johtuu siitä, että energiainflaatio nopeuttaa kokonaisinflaatiota ilmastonmuutokseen liittyvien finanssipoliittisten siirtymätoimenpiteiden ja etenkin uuden ETS2-päästökauppajärjestelmän käyttöönoton vuoksi.^[10] Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation ennakoidaan maltillistuvan entisestään vuoden 2026 alkupuoliskolle saakka ja tasaantuvan sitten 1,8 prosentin tuntumaan arviointijakson loppuun asti.

Kuvio 8

Euroalueen YKHI-inflaatio

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 9

Euroalueen YKHI-inflaation tärkeimpien erien kehitys

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköinä)

Energiainflaation arvioidaan pysyvän negatiivisena vuoden 2026 loppupuolelle ja alkavan jälleen nopeutua vuonna 2027 finanssipoliittisten ilmastotoimenpiteiden myötä (ks. kuvion 10 kohta a). Huomattavan negatiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan vuoden 2026 alkupuolelle. Sen tärkeimpänä syynä on liikennepolttoaineiden erän kehitys, jonka taustalla on jokseenkin muuttumattomana pysyvä öljyn hintaoletus (ks. kehikko 1) sekä vertailuajankohdan vaimentava vaikutus vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Pieni hidastava vaikutus vuoden 2026 alussa on lisäksi Saksan sähkönhintojen odotetulla laskulla, joka johtuu veroluonteisten maksujen ja verkkomaksujen pienenemisestä. Energiainflaation arvioidaan nopeutuvan -1,1 prosentista 2,4 prosenttiin vuosina 2026–2027. Pääsyynä ovat EU:n ”Fit for 55” ‑ilmastopaketin ja etenkin liikenne- ja lämmityspolttoaineita koskevan uuden ETS2-päästökauppajärjestelmän käyttöönoton vaikutukset.

Kuvio 10

YKHI-inflaation energia- ja elintarvike-erien kehitys

a) YKHI – energiaerä

(vuotuinen prosenttimuutos)

b) YKHI – elintarvike-erä

(vuotuinen prosenttimuutos)

Elintarvikeinflaatio on viime aikoina nopeutunut, mutta sen odotetaan maltillistuvan vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä lähtien niin, että se hidastuu 2,0 prosentin lähelle vuoden 2026 jälkipuoliskolla ja nopeutuu sen jälkeen hieman (ks. kuvion 10 kohta b). Elintarvikeinflaation odotetaan nopeutuvan vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä vielä 3,2 prosenttiin, mikä johtuu elintarvikeraaka-aineiden hinnannousun välittymisestä (erityisesti kaakaon ja kahvin osalta) ja epäsuotuisista sääoloista (esimerkiksi viimeaikaiset helleaallot). Sen jälkeen se arvion mukaan maltillistuu vuoden 2026 puoliväliin asti. Taustalla ovat elintarvikeraaka-aineiden hintoja maailmanmarkkinoilla ja euroalueella koskevien oletusten laskeminen sekä vuoden 2025 puolivälin voimakkaasta hinnannoususta johtuva vertailuajankohdan vaikutus. Elintarvikeinflaation arvioidaan olevan sekä vuonna 2026 että vuonna 2027 keskimäärin 2,3 % eli pitkän aikavälin keskiarvonsa alapuolella, sillä energian ja elintarvikeraaka-aineiden hintakehityksen oletetaan olevan suotuisaa ja työvoimakustannuspaineiden oletetaan hellittävän.

Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan niin, että se on 2,4 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026 sekä 1,8 % vuonna 2027 (ks. kuvio 11), kun aiempien voimakkaiden sokkien vaikutukset palvelujen hintainflaatioon vaimenevat edelleen. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu YKHI-inflaatio hidastui hieman vuoden 2025 alkupuoliskolla. Hidastumisen odotetaan jatkuvan vuoden 2026 alkupuoliskolle asti ja olevan keskimäärin 1,8 % arviointijakson loppuun asti. Tärkeimpänä syynä on palvelujen inflaatio, jota hidastaa ennen kaikkea työvoimakustannuspaineiden vaimeneminen. Aiempien toimitusketjuhäiriöiden ja energian hintasokkien vaikutukset ovat sen sijaan pääosin laantuneet. Muiden teollisuustuotteiden kuin energian erässä inflaation odotetaan aluksi vaimenevan euron vahvistumisen vuoksi ja nopeutuvan sitten hieman vuonna 2027 kohti pitkän aikavälin keskiarvoa eli noin 1 prosentin tuntumaan. Tämä kehitys tasoittaa palveluiden inflaation hienoista maltillistumista ja viittaa siihen, että energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio pysyttelee vaihteluvälissään arviointijakson loppupuolella.

Kuvio 11

Euroalueen YKHI-inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden kokonaisinflaatio on nyt arvioitu 0,1 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuosina 2025 ja 2026 mutta 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2027 (ks. kuvio 12). Vuotta 2025 koskevan arvion korottamisen taustalla on inflaation nopeutuminen energia- ja elintarvike-erissä, mikä pääosin johtuu odotettua vahvemmasta kehityksestä sekä öljyn ja sähkön korkeammista hintaoletuksista. Korotukseen vaikuttivat lisäksi elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen aiemman nousun viiveellä ilmenevät vaikutukset. Myös arviota vuoden 2026 energiainflaatiosta on nyt hieman korotettu, sillä sähkön säänneltyyn hintaan liittyvä Saksan toimenpide hillitsee sitä vähemmän. Arviot energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetusta YKHI-inflaatiosta vuosina 2025 ja 2026 on pidetty ennallaan, ja pieniä vaikutuksiltaan toisensa kumoavia tarkistuksia on tehty palveluerään ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian erään. Vuoden 2027 osalta arviota on kuitenkin tarkistettu alaspäin 0,1 prosenttiyksikköä pääosin euron vahvistumisen vaikutuksesta. Nämä tarkistukset sekä hieman hitaampi energiainflaatio viittaavat siihen, että kokonaisinflaatio on vuonna 2027 aiemmin arvioitua vaimeampaa.

Kuvio 12

Inflaatioarvion tarkistukset kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden

(prosenttiyksikköinä)

Nimellispalkkojen kasvun arvioidaan hidastuvan vuosina 2025 ja 2026 inflaatiokompensaation aiheuttaman paineen vaimentuessa. Vuonna 2027 kasvun arvioidaan pysyvän keskiarvonsa yläpuolella työmarkkinoita leimaavan työvoimapulan tukemana. Työntekijäkohtaisen palkansaajakorvauksen kasvuvauhdin arvioidaan hidastuneen vuoden 2025 toisella neljänneksellä mutta olleen kesäkuun asiantuntija-arvioissa ennakoidun tason yläpuolella. Hidastumisen arvioidaan jatkuvan niin, että kasvu on keskimäärin 3,4 % vuonna 2025 ja 2,7 % vuosina 2026 ja 2027, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa 2,5 % (ks. kuvio 13). Tämä kehitys johtuu alussa pienemmästä sosiaaliturvamaksujen ja palkkaliukuman vaikutuksesta, kun taas sopimuspalkkojen kasvun arvioidaan hidastuvan enää hyvin vähän. Arvioita tukee EKP:n palkkaindikaattori. Reaalipalkkojen arvioidaan palanneen inflaatiopyrähdystä edeltäneelle tasolle, mutta niiden kasvun odotetaan pysyvän jonkin verran tuottavuuden kasvua nopeampana suurimman osan arviointijaksosta, kun työmarkkinoilla kilpaillaan edelleen työntekijöistä. Työtulo-osuuden odotetaan pysyvän arviointijaksolla kutakuinkin vakaana, hieman pitkän aikavälin keskiarvonsa yläpuolella. Kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioihin verrattuna palkansaajakorvauksen kasvun arvioidaan olevan 0,2 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2025, mikä pääosin johtuu vuoden 2025 alkupuoliskolta saaduista ennakoidusta poikkeavista tiedoista. Arviointijakson loppupuolella kasvunäkymä on sen sijaan 0,1 prosenttiyksikköä pienempi ja mukailee työvoimapulan hienoista helpottumista.

Kuvio 13

Palkkakehityksen näkymät

(vuotuinen prosenttimuutos)

Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan hidastuvan entisestään arviointijakson aikana, kun palkkojen kasvu hidastuu ja tuottavuuden kasvu vahvistuu. Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan vaimenneen edelleen vuoden 2025 alkupuoliskolla. Työntekijää kohden lasketun palkansaajakorvauksen kasvun notkahtaminen viittaa siihen, että yksikkötyökustannusten kasvu hidastuu entisestään vuoden 2025 jälkipuoliskolla keskimäärin 2,2 prosenttiin vuonna 2026 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2027 (eli jotakuinkin pitkän aikavälin keskiarvonsa mukaiseksi). Yksikkötyökustannusten arvioitu kasvu vuonna 2025 on ennallaan kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden. Vuoden 2026 kasvuarviota on puolestaan tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin tuottavuuden kasvun hidastumisen vuoksi ja vuoden 2027 arviota 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin palkkojen kasvun hidastumisen vuoksi.

BKT-deflaattorin kasvulla mitattujen euroalueen sisäisten hintapaineiden arvioidaan vähenevän edelleen vuonna 2025 ja tasaantuvan vuonna 2026, kun voittomarginaalit kasvavat yksikkötyökustannuspaineiden hellittäessä (ks. kuvio 14). Vuonna 2025 BKT-deflaattorin vuotuisen kasvuvauhdin arvioidaan vaihtelevan jonkin verran mutta hidastuvan vähitellen keskimäärin 2,3 prosenttiin. Kasvun arvioidaan olevan keskimäärin 2,1 % vuonna 2026 ja 2,0 % vuonna 2027. Kun yksikkötyökustannusten kasvu maltillistuu, yksikkövoittojen kasvun odotetaan nopeutuvan arviointijaksolla edelleen talouden elpymisen, tuottavuuden kasvun vahvistumisen ja vuoden 2027 ETS2-päästökauppajärjestelmän tilastokäsittelyyn liittyvän tilapäisen kirjanpidollisen tekijän ansiosta.^[11] BKT-deflaattorin kasvu vuonna 2025 on arvioitu samaksi kuin kesäkuun 2025 asiantuntija-arvioissa. Vuonna 2026 se on kuitenkin arvioitu 0,1 prosenttiyksikön verran nopeammaksi ja vuonna 2027 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin kesäkuussa.

Tuontihintojen arvioidaan laskevan vuoden 2025 loppuun asti pääasiassa euron vahvistumisen vuoksi. Sen jälkeen tuontihintainflaation odotetaan nopeutuvan, kun euron aiemman vahvistumisen hintoja hillitsevät vaikutukset hiipuvat. Tuonnin deflaattorin vuotuisen kasvun odotetaan nopeutuvan 0,1 prosentista vuonna 2025 ensin 0,6 prosenttiin vuonna 2026 ja sitten vahvemmin 1,7 prosenttiin vuonna 2027 (ks. kuvio 14). Kesäkuun asiantuntija-arvioihin nähden koko arviointijaksolla hitaammaksi arvioidun tuontihintainflaation taustalla ovat aluksi euron vahvistuminen sekä pienemmät hintaoletukset elintarvikkeiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen sekä euroalueen tuottajahintojen osalta. Myöhemmin jakson mittaan ne liittyvät ennen kaikkea energian raaka-aineiden hintaoletusten pysymiseen ennallaan. Tuontihintojen nousunäkymiin liittyy edelleen suurta epävarmuutta sekä odotettua heikomman kehityksen (esim. Kiinan vientihintojen lasku) että odotettua vahvemman kehityksen (esim. tarjonnan kapeikot) osalta. Osassa 6 esitetään näitä aiheita koskevia herkkyysanalyyseja.

Kuvio 14

Euroalueen sisäiset hintapaineet

(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

6 Herkkyysanalyysit

6.1 Energiahintojen vaihtoehtoiset kehitysurat

Öljyn ja kaasun raaka-ainehintojen vaihtoehtoiset kehitysurat viittaavat joihinkin ennakoitua nopeamman inflaation riskeihin vuosina 2026 ja 2027. Asiantuntija-arviot perustuvat kehikossa 1 esitettyihin teknisiin oletuksiin. Herkkyysanalyysissa puolestaan öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat on johdettu optioiden osoittamien riskineutraalien todennäköisyysjakaumien ylä- ja alakvartiileista.^[12] Näiden todennäköisyysjakaumien mukaan öljyn hintoihin kohdistuvat riskit jakautuvat jokseenkin symmetrisesti perusskenaarion ympärille. Esimerkiksi Venäjän ja Iranin öljyn viennin lisäpakotteet tai Lähi-idän jännitteiden mahdollinen kärjistyminen aiheuttavat hinnannousun riskejä. Niitä tasoittavat hinnanlaskun riskit, jotka liittyvät Yhdysvaltojen ensimmäisistä tuontitullien korotusilmoituksista johtuvaan mahdolliseen taloudelliseen pitkäaikaisvaikutukseen ja OPEC+-maiden odotettua suurempiin tarjonnan lisäyksiin. Kaasun hintajakaumassa teknisiin oletuksiin liittyy hienoisen hinnannousun riskejä (ks. kuvio 15), mikä todennäköisesti johtuu toimituksiin kohdistuvista epävarmuustekijöistä. Epävarmuustekijät liittyvät nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinoiden häiriöihin, jotka ovat mahdollisesti yhteydessä maakaasun vahvaan kysyntään Aasiassa, sekä EU:n markkinoihin liittyviin riskeihin. Etenkin on epäilty, onko Euroopan komission suunnitelma lopettaa venäläisen kaasun tuonti kokonaan vuoteen 2027 mennessä toteuttamiskelpoinen. Tämänkaltaiset huolet saattavat aiheuttaa kaasun hintoihin nousupaineita. Hinnanlaskun riskejä voi esiintyä varsinkin, jos kauppapoliittisen epävarmuuden vaikutus on pitkäaikainen tai jos Venäjän Ukrainassa käymän sodan ratkaisemisessa edistytään merkittävästi. Tällöin Yhdysvallat saattaisi vähentää Venäjän nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksiin kohdistuvia pakotteitaan. Herkkyysanalyysissa tarkastellaan myös sekä öljyn että kaasun vakiohintaoletusta. Molemmissa tapauksissa lasketaan synteettinen energiahintaindeksi (öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoisten kehitysurien painotettu keskiarvo), ja vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän käyttämillä makrotalousmalleilla. Näillä malleilla saatujen tulosten keskiarvot esitetään taulukossa 6.

Kuvio 15

Energian hintaoletusten vaihtoehtoiset kehitysurat

a) Öljyn hintaoletus

(Yhdysvaltain dollaria / barreli)

b) Kaasun hintaoletus

(EUR/MWh)

6.2 Valuuttakurssien vaihtoehtoiset kehitysurat

Tässä herkkyysanalyysissa arvioidaan valuuttakurssien vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutuksia. Niiden perusteella euroon voi kohdistua vahvistumispaineita, mikä merkitsee, että kasvuun ja inflaatioon kohdistuu odotettua hitaamman kehityksen riskejä. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion teknisissä oletuksissa valuuttakurssin kehitys on vakioitu koko arviointijakson ajaksi. Kaksi vaihtoehtoista valuuttakurssikehitystä, jotka on johdettu 15.8.2025 päivättyjen Yhdysvaltain dollarin ja euron välisten valuuttakurssioptioiden riskineutraalin todennäköisyysjakauman ala- ja yläkvartiileista, viittaavat euron kurssin mahdolliseen vahvistumiseen (ks. kuvio 16). Vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden käyttämillä makrotalousmalleilla. Taulukosta 7 käy ilmi eri malleilla saatujen tulosten keskimääräinen vaikutus kokonaistuotannon kasvuun ja inflaatioon.

Kuvio 16

Yhdysvaltain dollarin ja euron välisen valuuttakurssin vaihtoehtoiset kehitysurat

6.3 Yhdysvaltain tullipolitiikan vaikutuksia koskevat herkkyysanalyysit

Tässä osassa tarkastellaan joitakin riskejä, jotka liittyvät Yhdysvaltain tullipolitiikkaan maailmankaupan epävarmuuden jatkuessa. Vaikka Yhdysvallat onkin äskettäin solminut kauppasopimuksia sekä EU:n että joidenkin muiden kauppakumppaniensa kanssa, on edelleen huomattavan epävarmaa, miten toimialat ja yritykset sopeutuvat tähän uuteen maailmankaupan toimintaympäristöön. Tässä osassa keskitytään kolmeen mahdolliseen riskiin. Ensiksikin kauppavirtojen muutos voisi kiihtyä kaupan uudelleenohjautumisen vuoksi, kun Yhdysvallat määrää eri maille erisuuruisia tuontitulleja. Toiseksi Kiina voisi laskea vientihintojaan strategisena vastauksena tuontitulleille. Kolmanneksi globaaleissa toimitusketjuissa voisi tuontitullien vuoksi esiintyä entistä selvempiä kapeikkoja. Perusskenaario sisältää hyvin vähän näihin tekijöihin liittyviä vaikutuksia.

Kaupan uudelleenohjautuminen saattaisi olla voimakkaampaa kuin perusskenaariossa, ja Kiinan vientihinnat saattaisivat laskea. ECB Global ‑mallilla saadut tulokset viittaavat siihen, että perusskenaarioon sisältyvillä tuontitullioletuksilla (jotka on kuvattu kehikossa 1) kauppavirtojen suuntautuminen pois Yhdysvalloista ja euroalueelle on vähäistä.^[13] Se tarkoittaa, että Yhdysvaltain tuonnin ohjautuminen pois Kiinasta ja muista korkeamman tuontitullin maista jää vähäiseksi ja että Kiinan vientihintojen niukka lasku ei riitä tasoittamaan tuontitullien vaikutusta. Tässä osassa analysoidaan kahta tähän perusskenaarioon liittyvää vaihtoehtoista skenaariota. Ensimmäisessä skenaariossa Yhdysvaltain tuontikysyntä suuntautuu Kiinasta euroalueelle ja muualle maailmaan. Toisessa skenaariossa Kiinan vientiyritykset reagoivat Yhdysvaltain asettamiin entistä suurempiin kaupanesteisiin laskemalla kaikilta kauppakumppaneiltaan veloitettuja vientihintoja kompensoidakseen täysin esteiden vaikutukset kokonaisvientiinsä.

Kuvio 17

Kauppavirtojen muutoksen kiihtymisen ja Kiinan vientihintojen laskun vaikutus vientiin

a) Kauppavirtojen muutoksen kasvu	b) Kiinan vientihintojen lasku
(poikkeamat perusskenaariosta vuoden 2027 viimeisellä neljänneksellä)	(poikkeamat perusskenaariosta vuoden 2027 viimeisellä neljänneksellä)

Kauppavirtojen kiihtyvä muutos, jossa Yhdysvaltoihin suuntautuneen tuonnin lähtömaat entistä useammin korvautuvat, vaikuttaa Yhdysvaltain talouteen merkittävästi mutta euroalueeseen vain vähän (ks. kuvion 17 kohta a).^[14] ECB Global ‑malliin perustuvat simulaatiot osoittavat, että tämä muutos aiheuttaisi Yhdysvalloissa maan kuluttaja- ja tuottajahintoihin välittyvän tuontihintojen nousun, joten Yhdysvaltain inflaatio voisi olla perusskenaarioon nähden enimmillään 0,2 prosenttiyksikköä nopeampi vuonna 2026. Yhdysvaltain korkotaso nousisi, mikä vaikuttaisi negatiivisesti kulutukseen ja investointeihin, joten Yhdysvaltain BKT:n kasvu olisi perusskenaarioon verrattuna 0,2 prosenttiyksikköä pienempi vuonna 2026. Vaikutus Kiinaan olisi vähäisempi. Euroalueen osalta ECB BASE ‑malliin perustuvat simulaatiot viittaavat siihen, että Kiinaan ja muihin maihin suuntautuvan viennin supistuminen tasoittaisi Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin kasvua. Niinpä euroalueen BKT:n kasvu ja YKHI-inflaatio olisivat noin 0,05 prosenttiyksikköä hitaampia vuosina 2026 ja 2027.

Kiinan vientihintojen laskeminen Yhdysvaltain tuontitullien vaikutuksen kompensoimiseksi vaikuttaisi euroalueeseen merkittävästi.^[15] Strategisella vientihintojen laskulla Kiina voisi täysin kompensoida Yhdysvaltain tuontitullien aiheuttaman kokonaisvientinsä vähenemisen. Tässä skenaariossa Kiinan vientihinnat laskisivat aluksi lähes 8 %. Vientihintojen lasku parantaisi Kiinan kilpailukykyä ja lisäisi sen vientiä muille maailman alueille, mikä kompensoisi osan sen Yhdysvaltain kaupan vähenemisestä. Kiinan vienti Yhdysvaltoihin elpyisi ja kasvaisi perusskenaarioon nähden noin 10 % vuoden 2027 viimeiseen neljännekseen mennessä (ks. kuvion 17 kohta b). Tämän perusteella Kiinan vienti Yhdysvaltoihin vähenisi kumulatiivisesti 13 % vuoteen 2027 mennessä, kun se perusskenaariossa vähenisi 23 %. Kiinan kilpailukyvyn kohentuessa euroalueen vaihtosuhde heikkenisi, kun sen vienti muualle maailmaan vähenisi. Euroalueen vienti Yhdysvaltoihin kuitenkin kasvaisi Yhdysvaltain dollarin efektiivisen kurssin vahvistumisen myötä.^[16] Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen vähentäisi myös öljyn kysyntää, minkä seurauksena öljyn hinta laskisi 1,4 % vuoteen 2027 mennessä. Kiinasta euroalueelle suuntautuvan tuonnin kasvu vähentäisi osaltaan euroalueen BKT:n kasvua noin 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2026 ja hidastaisi YKHI-inflaatiota kumulatiivisesti lähes 0,3 prosenttiyksikköä koko arviointijaksolla (ks. kuvio 18).

Kuvio 18

Kauppavirtojen muutoksen kiihtymisen ja Kiinan vientihintojen laskun vaikutus euroalueen talouteen

a) BKT:n kasvu	b) YKHI-inflaatio
(ero perusskenaarioon prosenttiyksikköinä)	(ero perusskenaarioon prosenttiyksikköinä)

Tarjontakapeikkoja saattaa ilmetä, kun uudet tuontitullit, kaupan vinoumat ja kasvava epävarmuus voivat saada yritykset järjestämään toimitusketjujaan uudelleen, mikä ainakin hetkellisesti vähentää hieman tuotannon tehokkuutta. Globaaleissa toimitusketjuissa ei tällä hetkellä näytä olevan merkittäviä kapeikkoja, ja Yhdysvaltain ja EU:n välisestä kauppasopimuksesta äskettäin saavutettu yhteisymmärrys on vähentänyt tällaisten häiriöiden todennäköisyyttä euroalueella. Niinpä perusskenaarion oletuksiin ei sisälly merkittäviä tarjontakapeikkoja. Tällaisten häiriöiden ilmenemistä ei kuitenkaan voida sulkea pois, kun otetaan huomioon Yhdysvaltain määräämien tuontitullien suuruusluokka joissakin globaalien toimitusketjujen avainmaissa sekä kauppakiistan mahdollinen kärjistyminen entisestään. Tämän riskin arvioimiseksi herkkyysanalyysissa on laadittu kaksi vaihtoehtoista kehitysuraa, jotka rakentuvat perusskenaarion mukaiselle Global Supply Chain Pressure Index (GSCPI) ‑indeksin^[17] kehitykselle. Niissä käytetään laajaa rakenteellista bayesiläistä vektoriautoregressiivistä mallia (BVAR), joka on ehdollinen suhteessa syyskuun 2025 asiantuntija-arvioihin (ks. kuvio 19).^[18] Perusskenaarion mukaisen kehityksen toteutuessa GSCPI-indeksi olisi nykyisen tasonsa tuntumassa koko arviointijakson ajan, ja vaikutukset euroalueen talouden toimintaan olisivat vähäisiä. Ensimmäisessä vaihtoehtoisessa kehitysurassa sovelletaan BVAR-mallilla Trumpin ensimmäisen hallinnon aikana todettuja globaalien toimitusketjujen sokkeja (ks. kuvion 19 keltaiset palkit) perusskenaarion mukaiseen kehitykseen. Toisessa vaihtoehtoisessa kehitysurassa mallinnetaan vakavia toimitusketjujen kapeikkoja, jotka kuvastavat koronapandemian (covid-19) aikana todettuja sokkeja (ks. kuvion 19 punaiset palkit). Tämä on äärioletus, sillä samanlaisen sokin esiintyminen arvioidaan nykyisin hyvin epätodennäköiseksi.

Kuvio 19

GSCPI-indeksillä mitattujen sokkien hajotelma, perusskenaarion mukainen kehitys ja vaihtoehtoiset kehitysurat

(indeksi, vaikutukset)

Ensimmäisessä vaihtoehtoisessa kehitysurassa vaikutukset euroalueen talouteen ovat minimaaliset. Toisessa ne ovat sen sijaan mittavammat, ja toimitusketjuihin kohdistuu vakavampia häiriöitä, kuten pandemia-aikana. Aluksi oletetaan talouden tuotantoverkostojen olevan täysin toimivat ja sovelletaan ECB BASE ‑mallia kehitysuraan, jossa esiintyy samankaltaisia tarjontakapeikkoja kuin Trumpin ensimmäisen hallinnon aikana. Tällöin esiintyisi vain minimaalisia inflaatiopaineita, ja YKHI-inflaatio olisi alle 0,1 prosenttiyksikköä nopeampi vuonna 2027 (ks. kuvion 20 kohta b, siniset palkit). Skenaario, jossa esiintyy samanlaisia sokkeja kuin pandemia-aikana, johtaisi selvempiin inflaatiovaikutuksiin. YKHI-inflaatio olisi jopa 0,15 prosenttiyksikköä nopeampi kuin vuonna 2027 (ks. kuvion 20 kohta b, siniset palkit). Molemmissa herkkyysanalyyseissa BKT:n vaikutus on vähäinen tai lievästi positiivinen, mikä johtuu muuttumattomien korkojen oletuksesta. Nopeamman inflaation yhteydessä se merkitsee reaalikorkojen laskua, joka nopeuttaisi talouden toimintaa (ks. kuvion 20 kohta a, siniset palkit). Seuraavaksi analyysia laajennetaan soveltamalla panos-tuotoskytkökset huomioivaa, useita maita ja toimialoja käsittävää mallia, jossa muiden alueiden tuotantoverkostojen toiminta on häiriintynyt ja toimitusketjuissa on esteitä. Tämä oletus vähentää korvattavuutta tuotantoketjujen sisällä ja aiheuttaisi selvempiä vaikutuksia (ks. kuvion 20 keltaiset palkit). Tässä tapauksessa inflaatio voisi olla vuonna 2027 perusskenaarioon nähden jopa 0,1 prosenttiyksikköä nopeampi Trumpin ensimmäisen hallinnon skenaariossa ja lähes 0,25 prosenttiyksikköä nopeampi vakavammassa pandemiaskenaariossa, ja BKT:n kasvu olisi hieman vaimeampaa.^[19]

Kuvio 20

Toimitusketjun kapeikkoja koskevien vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutus tuotantoon ja inflaatioon sekä verkostovaikutusten rooli

a) BKT:n kasvu

(prosenttiyksikköinä)

b) YKHI-inflaatio

(prosenttiyksikköinä)