LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 12.12.2024

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvion, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella.

Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia. Kokonaisinflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,4 % vuonna 2024 ja 2,1 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuonna 2026. Sen arvioidaan olevan 2,1 % vuonna 2027, jolloin EU:n laajennettu päästökauppajärjestelmä otetaan käyttöön. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun inflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,9 % vuonna 2024 ja 2,3 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuosina 2026 ja 2027.

Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteemme tuntumaan. Euroalueen inflaatio on hidastunut, mutta se on edelleen nopeaa. Syynä on lähinnä se, että joidenkin toimialojen palkat ja hinnat mukautuvat yhä huomattavalla viipeellä aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon.

Rahoitusolot ovat kevenemässä, sillä äskettäiset koronlaskumme tekevät yritysten ja kotitalouksien uusista lainoista vähitellen edullisempia. Ne ovat kuitenkin yhä kireät, koska rahapolitiikkamme pysyy rajoittavana ja aiempien koronnostojen vaikutukset välittyvät edelleen luottokantaan.

Tämänhetkisissä arvioissa talous elpyy hitaammin kuin syyskuun asiantuntija-arvioissa. Vaikka kasvu piristyi vuoden kolmannella neljänneksellä, kyselyindikaattorit osoittavat sen hidastuneen kuluvalla neljänneksellä. Talouden arvioidaan nyt kasvavan 0,7 % vuonna 2024 ja 1,1 % vuonna 2025 sekä 1,4 % vuonna 2026 ja 1,3 % vuonna 2027. Arvioidun elpymisen taustalla ovat lähinnä reaalitulojen kasvu – jonka myötä kotitaloudet voivat lisätä kulutusta – ja yritysten investointien lisääntyminen. Euroalueen kysynnän arvioidaan ajan mittaan vahvistuvan, kun kireän rahapolitiikan vaikutukset vähitellen laantuvat.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Talous kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 0,4 % eli odotettua enemmän. Kasvua vauhdittivat pääasiassa kulutuksen lisääntyminen – joka johtui osittain kesämatkailua lisänneistä kertaluonteisista tekijöistä – ja toimet, joilla yritykset kartuttivat varastojaan. Tuoreimpien tietojen mukaan kasvu on kuitenkin vaimentumassa. Kyselyindikaattorit osoittavat, että teollisuustuotanto supistuu edelleen ja palvelutuotannon kasvu hidastuu. Heikon kysynnän ja hyvin epävarmojen näkymien vuoksi yritykset käyttävät vähemmän rahaa investointeihin. Myös viennin kehitys on heikkoa, ja eräät eurooppalaiset teollisuudenalat kokevat kilpailukykynsä säilyttämisen haasteelliseksi.

Työmarkkinat vetävät edelleen hyvin. Kolmannella vuosineljänneksellä työllisyys kasvoi 0,2 % eli jälleen odotuksia voimakkaammin. Työttömyysaste pysyi ennätyksellisen alhaisena: se oli 6,3 % lokakuussa. Työvoiman kysyntä heikkenee kuitenkin edelleen. Avoimien työpaikkojen aste laski kolmannella vuosineljänneksellä 2,5 prosenttiin eli 0,8 prosenttiyksikköä huipputasoaan alemmaksi, ja myös kyselyt osoittavat uusien työpaikkojen luonnin vähentyneen tällä vuosineljänneksellä.

Talous vahvistunee ajan mittaan – tosin aiemmin odotettua hitaammin. Reaalipalkkojen nousun arvioidaan vahvistavan kotitalouksien kulutusta, ja edullisemmat luotot lisännevät kulutusta ja investointeja. Viennin arvioidaan edistävän elpymistä maailman kysynnän kasvun myötä – mikäli kauppapoliittiset jännitteet eivät voimistu.

Talouden tuottavuutta, kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä tulisi lisätä finanssi- ja rakennepoliittisin toimin. On ensiarvoisen tärkeää ryhtyä ripeästi konkreettisiin ja määrätietoisiin rakennepoliittisiin toimiin, jotka perustuvat Mario Draghin ehdotuksiin EU:n kilpailukyvyn lisäämisestä ja Enrico Lettan ehdotuksiin sisämarkkinoiden vahvistamisesta. Suhtaudumme myönteisesti arvioon, jonka Euroopan komissio on laatinut jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisista suunnitelmista osana EU:n talouden tarkistettua ohjausjärjestelmää. Jäsenvaltioiden tulisi nyt keskittyä täyttämään ohjausjärjestelmän piirissä antamansa sitoumukset kaikilta osin ja viipymättä. Tämä auttaa niitä supistamaan julkistalouden alijäämiä ja velkasuhteita kestävältä pohjalta ja asettamaan kasvua luovat uudistukset ja investoinnit etusijalle.

Inflaatio

Eurostatin ennakkoarvion mukaan vuotuinen inflaatio nopeutui marraskuussa 2,3 prosenttiin. Lokakuussa se oli 2,0 %. Inflaation kiihtyminen oli odotettua ja johtui pääasiassa energian hintaan liittyvästä vertailuajankohdan vaikutuksesta. Elintarvikkeiden hintainflaatio hidastui 2,8 prosenttiin ja palvelujen 3,9 prosenttiin. Tavaroiden hintainflaatio nopeutui 0,7 prosenttiin.

Euroalueen inflaatio, joka seuraa tiiviisti palvelujen hintainflaatiota, hidastui edelleen hieman. Se oli lokakuussa 4,2 % eli yhä nopeaa, sillä palkkapaineet ovat korkeat ja joidenkin palvelujen hinnat mukautuvat yhä viipeellä aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon. Pohjainflaation kehityksen perusteella inflaatio on kuitenkin palautumassa kestävästi tavoitteen mukaiseksi.

Palkansaajakorvausten kasvu vaimeni 4,4 prosenttiin kolmannella vuosineljänneksellä. Se oli 4,7 % toisella neljänneksellä. Tämä hidasti yksikkötyökustannusten nousua, kun tuottavuus pysyi samaan aikaan vakaana. Työvoimakustannusten odotetaan nyt kasvavan aiempaa hitaammin arviointijakson kuluessa, kun palkkojen nousu vaimenee ja tuottavuuden kasvu nopeutuu. Voittojen arvioidaan tasoittavan edelleen osan työvoimakustannusten nousun hintavaikutuksista etenkin lyhyellä aikavälillä.

Inflaation odotetaan vaihtelevan lähiaikoina nykytasonsa molemmin puolin, kun energian aiemmat jyrkät hinnanlaskut jäävät vähitellen pois vuotuisista inflaatioluvuista. Sen jälkeen inflaatio asettunee kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteemme tuntumaan eli kahteen prosenttiin. Kehitys saanee tukea siitä, että työvoimakustannusten nousupaineet hellittävät ja rahapolitiikan aiemman kiristämisen vaikutukset välittyvät edelleen kuluttajahintoihin. Pitemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan 2 prosentin tuntumassa, ja keskipitkän ja pitemmän aikavälin inflaatiokompensaation markkinapohjaiset indikaattorit ovat laskeneet merkittävästi lokakuun kokouksemme jälkeen.

Riskiarvio

Talouskasvuun kohdistuvat riskit painottuvat edelleen arvioitua heikomman kehityksen suuntaan. Maailmankaupan kitkan lisääntymisen riski voi toteutuessaan hidastaa euroalueen talouskasvua vientikysynnän vaimenemisen ja maailmantalouden heikkenemisen välityksellä. Luottamuksen väheneminen voi estää kulutusta ja investointeja elpymästä odotettuun tahtiin. Kehityskulkua voivat vahvistaa Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa, Lähi-idän järkyttävä konflikti ja muut geopoliittiset riskit, jotka voivat häiritä energian tarjontaa ja maailmankauppaa. Kasvu voi jäädä arvioitua heikommaksi myös, jos rahapolitiikan kiristämisen vaikutusten viive kestää odotettua pidempään. Kasvu voi toisaalta olla ennakoitua vahvempaa, jos rahoitusolojen keveneminen ja inflaation hidastuminen nopeuttavat kulutuksen ja investointien elpymistä arvioitua enemmän.

Inflaatio voi osoittautua aiempaa nopeammaksi, jos palkat nousevat tai voitot kasvavat odotettua enemmän. Ennakoitua nopeamman inflaation riskejä aiheuttavat myös voimakkaat geopoliittiset jännitteet, joiden vuoksi energia ja rahtikustannukset voivat lähiaikoina kallistua arvioitua enemmän ja häiritä maailmankauppaa. Lisäksi sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat johtaa siihen, että elintarvikkeiden hinnat nousevat odotettua enemmän. Inflaatio voi jäädä sen sijaan ennakoitua hitaammaksi, jos heikko luottamus ja huoli geopoliittisista tapahtumista estävät kulutusta ja investointeja elpymästä odotettuun tahtiin, rahapolitiikka vaimentaa kysyntää odotettua enemmän tai talouden toimintaympäristö muualla maailmassa äkkiä huononee. Maailmankaupan kitkan voimistuminen lisäisi epävarmuutta euroalueen inflaationäkymistä.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat laskeneet euroalueella lisää lokakuun kokouksemme jälkeen, koska talousnäkymien koetaan olevan heikkenemässä. Rahoitusolot ovat yhä kireät, mutta koronlaskumme tekevät yritysten ja kotitalouksien lainanotosta vähitellen edullisempaa.

Uusien yritysluottojen keskikorko oli lokakuussa 4,7 % eli yli puoli prosenttiyksikköä viimevuotista huipputasoaan alempi. Markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannukset ovat laskeneet yli prosenttiyksikön huipustaan. Uusien asuntoluottojen keskikorko oli lokakuussa 3,6 % eli noin puoli prosenttiyksikköä viimevuotista huipputasoaan alempi, vaikka asuntoluottokannan keskikoron odotetaan yhä nousevan.

Pankkien luotonanto yrityksille on vähitellen vilkastunut alhaiselta tasoltaan. Se kasvoi lokakuussa 1,2 % vuodentakaiseen verrattuna. Yritysten liikkeeseen laskemien velkapaperien vuotuinen kasvu vahvistui 3,1 % eli lähes samaa vauhtia kuin parin edellisen kuukauden aikana. Asuntoluotonanto kasvoi yhä vähitellen lokakuussa. Sen vuotuinen kasvu oli 0,8 %.

EKP:n neuvosto on jälleen laatinut rahapolitiikan strategiansa mukaisesti yksityiskohtaisen arvion rahapolitiikan ja rahoitusvakauden keskinäisistä suhteista. Euroalueen pankit ovat selviytyneet häiriöistä hyvin eikä nähtävissä ole juuri merkkejä rahoitusmarkkinoiden paineista. Rahoitusvakauteen kohdistuu kuitenkin edelleen suuria riskejä. Makrovakauspolitiikka on yhä tärkein keino torjua rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden kasvua, parantaa häiriönsietokykyä ja ylläpitää makrovakauspolitiikan liikkumavaraa.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvion, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakiintuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.