LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 17.4.2025

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arviomme perusteella.

Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia. Sen kehitys on ollut edelleen asiantuntijoiden odotusten mukaista: sekä kokonaisinflaatio että energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu inflaatio hidastuivat maaliskuussa. Myös palvelujen hintainflaatio on viime kuukausina hidastunut tuntuvasti. Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteemme tuntumaan. Voimakkaana pysynyt palkkojen nousu on maltillistumassa, ja sen vaikutusta inflaatioon vaimennetaan osittain tinkimällä voitoista. Euroalueen talous on vahvistanut jonkin verran kykyään selviytyä maailmantalouden sokeista, mutta kasvunäkymät ovat heikentyneet kauppapoliittisten jännitteiden voimistumisen vuoksi. Lisääntynyt epävarmuus heikentänee kotitalouksien ja yritysten luottamusta. Markkinoiden reaktio kaupan jännitteisiin on ollut epäsuotuisa ja volatiili, mikä kiristää todennäköisesti rahoitusoloja. Nämä tekijät voivat heikentää euroalueen talousnäkymiä entisestään.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin näin poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Talousnäkymiä varjostaa poikkeuksellinen epävarmuus. Euroalueen vientiyrityksillä on vastassaan uusia kaupan esteitä, joskin niiden suuruudesta ei ole vielä varmuutta. Kansainvälisen kaupan häiriöt, rahoitusmarkkinoiden jännitteet ja geopoliittinen epävarmuus painavat alas yritysten investointeja. Kun kuluttajien varovaisuus tulevaisuuden suhteen lisääntyy, he saattavat myös vähentää rahankäyttöään.

Euroalueen talous on kuitenkin vahvistanut jonkin verran kykyään selviytyä maailmantalouden sokeista. Talous todennäköisesti kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ja teollisuustuotanto on osoittanut vakautumisen merkkejä. Työttömyysaste laski helmikuussa 6,1 prosenttiin eli alemmaksi kuin kertaakaan aiemmin euron käyttöönoton jälkeen. Vahvojen työmarkkinoiden, reaalitulojen kasvun ja rahapolitiikkamme vaikutusten arvioidaan kannattelevan kulutusta. EU ja jäsenvaltiot ovat käynnistäneet puolustusmenojen ja infrastruktuuri-investointien lisäämiseksi tärkeitä hankkeita, joiden voidaan odottaa vahvistavan teollisuustuotantoa. Tämä näkyy myös tuoreimmissa kyselyissä.

Vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa on entistäkin kiireellisempää vahvistaa euroalueen talouden tuottavuutta, kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä finanssi- ja rakennepoliittisin toimin. Euroopan komission kilpailukykykompassi tarjoaa konkreettisen toimintasuunnitelman, ja siihen sisältyvät yksinkertaistamisehdotukset ja muut ehdotukset tulisi hyväksyä pikaisesti. Myös säästö- ja investointiunioni on saatava valmiiksi selkeän ja määrätietoisen aikataulun mukaisesti. Valmis unioni tarjoaisi säästäjille enemmän sijoitusmahdollisuuksia ja parantaisi yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja etenkin riskipääomaa. On myös tärkeää vahvistaa pikimmiten lainsäädäntökehys, jolla valmistetaan maaperää digitaalisen euron mahdolliselle käyttöönotolle. Valtioiden tulisi varmistaa julkisen talouden kestävyys EU:n talouden ohjausjärjestelmän sääntöjen mukaisesti ja antaa etusija kasvua luoville rakenneuudistuksille ja strategisille investoinneille.

Inflaatio

Vuotuinen inflaatio hidastui maaliskuussa 2,2 prosenttiin. Energian hinnat laskivat 1,0 % noustuaan hieman helmikuussa. Elintarvikkeiden hintainflaatio sitä vastoin nopeutui 2,9 prosenttiin maaliskuussa oltuaan 2,7 % helmikuussa. Tavaroiden hintainflaatio pysyi ennallaan 0,6 prosentissa. Palvelujen hintainflaatio hidastui entisestään. Se oli maaliskuussa 3,5 % eli puoli prosenttiyksikköä viime vuoden lopun vauhtia hitaampi.

Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio on palautumassa keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Euroalueen inflaatio on hidastunut vuoden 2024 lopusta lähtien. Palkkojen nousu on maltillistumassa vähitellen. Työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten vuotuinen kasvuvauhti hidastui 4,1 prosenttiin vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Se oli ollut 4,5 % kolmannella neljänneksellä. Tuottavuuden kohenemisen myötä yksikkötyökustannusten kasvu hidastui. EKP:n palkkamittari ja yrityksiltä saadut tiedot viittaavat siihen, että palkkojen nousu hidastuu vuonna 2025 – kuten myös maaliskuun asiantuntija-arvioissa todettiin. Yksikkövoittojen kasvu hidastui 1,1 prosentin vuosivauhtia viime vuoden lopussa, mikä edesauttaa euroalueen inflaation hidastumista.

Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan edelleen kahden prosentin tuntumassa, mikä tukee inflaation palautumista kestävästi tavoitteemme mukaiseksi.

Riskiarvio

Talouskasvun hidastumisen riskit ovat kasvaneet. Maailmankaupan jännitteiden merkittävä lisääntyminen ja siihen liittyvät epävarmuustekijät tulevat todennäköisesti pienentämään euroalueen kasvua heikentämällä vientiä. Ne voivat myös vaimentaa investointeja ja kulutusta. Rahoitusmarkkinoiden ilmapiirin heikentyminen voi johtaa rahoitusolojen kiristymiseen, lisätä riskien karttelua sekä vähentää yritysten halukkuutta investoida ja kotitalouksien halukkuutta kuluttaa. Myös Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa, Lähi-idän järkyttävä konflikti ja muut geopoliittiset jännitteet ovat edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä. Puolustus- ja infrastruktuurimenojen lisääminen voi kuitenkin vahvistaa kasvua.

Maailmankaupan lisääntyvät häiriöt tekevät euroalueen inflaationäkymistä entistä epävarmemmat. Maailman energiahintojen lasku ja euron vahvistuminen saattavat lisätä inflaation hidastumispainetta. Tätä kehitystä voivat vahvistaa korkeammat tuontitullit, jotka heikentävät euroalueen vientikysyntää, sekä ylikapasiteettia omaavien maiden viennin ohjaaminen euroalueelle kiertoteitse. Markkinoiden epäsuotuisat reaktiot kauppapoliittisiin jännitteisiin saattavat heikentää euroalueen sisäistä kysyntää ja siten myös hidastaa inflaatiota. Maailman toimitusketjujen pirstoutuminen voi sen sijaan nopeuttaa inflaatiota nostamalla tuontihintoja. Myös puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvu voi nopeuttaa inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua suurempaan nousuun.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Riskittömät korot ovat laskeneet kauppapoliittisten jännitteiden nopean kasvun vuoksi. Osakehintojen suuri volatiliteetti on saanut hinnat laskuun, ja yritysten joukkolainojen tuottoerot ovat suurentuneet maailmanlaajuisesti. Euro on vahvistunut viime viikkojen kuluessa, sillä sijoittajat ovat luottaneet euroalueeseen sitkeämmin kuin muihin talouksiin.

Markkinoiden jännitteitä edeltävältä ajalta saadut yritysten lainanoton tuoreimmat virallistilastot viittaavat edelleen siihen, että yritysten on ollut entistä edullisempaa ottaa lainaa koronlaskujemme ansiosta. Uusien yritysluottojen keskikorko laski helmikuussa 4,1 prosenttiin. Tammikuussa se oli 4,3 %. Yritysten markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus laski helmikuussa 3,5 prosenttiin, mutta siihen on viime aikoina kohdistunut jonkin verran nousupainetta. Lisäksi yritysluotonannon kasvu vahvistui jälleen. Se oli 2,2 % helmikuussa. Yritysten velkapaperien liikkeeseenlaskun kasvu pysyi sen sijaan ennallaan 3,2 prosentissa.

Euroalueen pankkien tuoreimman luotonantokyselymme mukaan yritysluottojen myöntökriteerit kuitenkin tiukentuivat jälleen hieman vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisen vuosineljänneksen tapaan tämä johtui lähinnä siitä, että pankkien huoli asiakkaidensa taloudellisista riskeistä on kasvanut. Yrityslainojen kysyntä pieneni hieman ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Se oli elpynyt vaatimattomasti edellisillä neljänneksillä.

Uusien asuntoluottojen keskikorko oli 3,3 % helmikuussa, mutta se on sittemmin noussut pitkien markkinakorkojen aiemman kohoamisen vuoksi. Asuntoluotonannon kasvun vahvistuminen jatkui, kun pankit lievensivät luotonmyöntökriteerejään ja kotitalouksien lainakysynnän lisääntyminen jatkui voimakkaana. Kasvu oli kuitenkin edelleen vaimeaa vuodentakaiseen verrattuna. Se oli 1,5 % helmikuussa.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arviomme perusteella. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin näin poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakiintuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.