Tunnuslukuja

1 Johdon raportti

1.1 EKP:n johdon raportin tarkoitus

Johdon raportti on olennainen osa EKP:n vuosittaista tilinpäätösjulkaisua. Se sisältää tilinpäätöstä valottavaa taustatietoa.^[1],[2] EKP:n toiminnalla ja operaatioilla tuetaan sen tavoitteita, joten EKP:n taloudellista asemaa ja tulosta tarkasteltaessa on otettava huomioon myös sen raha- ja valvontapoliittiset toimet.

Johdon raportissa tarkastellaan siis EKP:n tärkeimpiä tehtäviä ja toimintoja ja niiden vaikutusta tilinpäätökseen. Siinä myös analysoidaan taseen ja tuloslaskelman pääasiallista kehitystä tilikauden aikana sekä annetaan tietoa EKP:n nettopääomasta (net equity). Lisäksi johdon raportissa tarkastellaan EKP:n toimintaympäristössä ilmeneviä riskejä ja niiden hallintaa.

1.2 Keskeiset tehtävät ja toiminnot

EKP on osa eurojärjestelmää, johon kuuluvat lisäksi niiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro^[3]. Eurojärjestelmän ensisijainen tavoite on ylläpitää hintavakautta. EKP hoitaa tehtäviään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen^[4] sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (EKPJ:n perussäännön)^[5] mukaisesti (ks. kaavio 1). EKP:n tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan se toimii mandaattinsa täyttämiseksi.

Kaavio 1

EKP:n päätehtävät

Rahapolitiikkaa toteutetaan eurojärjestelmässä hajautetusti, joten myös rahapoliittiset operaatiot näkyvät EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien tilinpäätöksissä hajautusperiaatteen mukaisesti. Taulukossa 1 on yhteenveto EKP:n mandaattiin kuuluvista tärkeimmistä tehtävistä ja toiminnoista sekä siitä, miten ne vaikuttavat EKP:n tilinpäätökseen.

1.3 EKP:n taloudellisen aseman kehitys

1.3.1 Tase

EKP:n tase kasvoi huomattavasti vuosina 2020–2022. Kasvun pääasiallisena syynä olivat suorat arvopaperiostot, joita EKP teki eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutuksen yhteydessä (ks. kuvio 1). Vuosina 2020 ja 2021 EKP:n tase kasvoi erityisen tuntuvasti. Syynä olivat lähinnä omaisuuserien osto-ohjelmassa (asset purchase programme, APP) tehdyt netto-ostot ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (pandemic emergency purchase programme, PEPP), joka käynnistyi maaliskuussa 2020.^[12] Netto-ostot päättyivät PEPP-ohjelmassa maaliskuun 2022 lopussa ja APP-ohjelmassa 1.7.2022, mikä maltillisti EKP:n taseen kasvua vuonna 2022. Vuonna 2023 EKP:n tase alkoi supistua lähinnä APP-sijoitusten vähenemisen vuoksi, sillä maalis- ja kesäkuun 2023 välillä vain osa arvopapereiden erääntyneestä pääomasta sijoitettiin uudelleen. Heinäkuussa 2023 uudelleensijoitukset lopetettiin kokonaan.

Vuonna 2024 EKP:n tase oli 640,6 miljardia euroa. Se jatkoi supistumistaan edellisvuodesta 32,6 miljardilla eurolla lähinnä PEPP- ja APP-ohjelmissa hankittujen arvopaperien erääntymisen vuoksi. Erääntymiset pienensivät rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä arvopapereita koskevaa tase-erää, ja myös eurojärjestelmän sisäiset velat supistuivat vastaavasti, kun näihin arvopaperitapahtumiin liittyvät maksut selvitettiin TARGET-tilien välityksellä. Supistumista vaimensi osittain EKP:n valuuttavarannon euromääräisen vasta-arvon nousu.

Kuvio 1

EKP:n taseen keskeisten erien kehitys

(mrd. euroa)

Vuoden 2024 lopussa 59 % EKP:n taseen varoista oli rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä euromääräisiä arvopapereita. Tase-erään sisältyvät arvopaperit, jotka EKP on hankkinut osana arvopaperimarkkinoita koskevaa ohjelmaa eli ns. velkapaperiohjelmaa (Securities Markets Programme, SMP), kolmatta katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa (CBPP3), omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaa (ABSPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (PSPP) ja pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP). Osto-ohjelmissa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti eurojärjestelmä ei enää sijoita uudelleen APP-ohjelmassa erääntynyttä pääomaa heinäkuusta 2023 alkaen. Eurojärjestelmä jatkoi PEPP-ohjelmassa erääntyneen pääoman uudelleensijoituksia täysimääräisesti vuoden 2024 alkupuoliskolla ja pienensi sitten PEPP-salkkua keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa lopetettiin kokonaan vuoden 2024 lopussa. Näiden päätösten seurauksena EKP:n sijoitukset rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviin arvopapereihin supistuivat 48,6 miljardia euroa ja olivat yhteensä 376,8 miljardia euroa (ks. kuvio 2). APP-sijoitussalkku supistui 41,6 miljardia euroa ja oli 220,1 miljardia euroa, kun APP-ohjelmaan kuuluvista ohjelmista arvopaperiomistukset supistuivat PSPP-ohjelmassa 32,2 miljardia euroa, ABSPP-ohjelmassa 6,3 miljardia euroa ja CBPP3-ohjelmassa 3,1 miljardia euroa. PEPP-sijoitussalkku supistui 6,8 miljardia euroa ja oli 156,3 miljardia euroa.

Kuvio 2

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

(mrd. euroa)

EKP:n hallussa oli vuoden 2024 lopussa maturiteettijakaumaltaan laaja kirjo arvopapereita, jotka oli hankittu APP- ja PEPP-ohjelmissa (ks. kuvio 3).^[13]

Kuvio 3

Maturiteettijakauma APP- ja PEPP-ohjelmissa

EKP:n valuuttavaranto koostuu kullasta, erityisistä nosto-oikeuksista, Yhdysvaltain dollareista, Japanin jeneistä ja Kiinan renminbeistä. Vuonna 2024 valuuttavarannon yhteenlaskettu euromääräinen vasta-arvo nousi 15,4 miljardia euroa ja oli 103,1 miljardia euroa.

EKP:n hallussa olevan kullan euromääräinen vasta-arvo nousi 10,5 miljardia euroa vuonna 2024 eli yhteensä 40,9 miljardiin euroon. Syynä oli kullan euromääräisen markkinahinnan nousu (ks. kuvio 4). Myös kullan arvonmuutostilien saldo kasvoi vastaavasti (ks. osa 1.3.2 ”Nettopääoma”).

Kuvio 4

EKP:n hallussa oleva kulta ja kullan hinta

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: euroa/kultaunssi)

EKP:n hallussa olevien Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräisten valuuttavarojen euromääräinen arvo nousi 4,7 miljardia euroa yhteensä 60,0 miljardiin euroon pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisestä salkusta vuoden aikana kertyneiden tuottojen uudelleensijoitusten ansiosta ja siksi, että Yhdysvaltain dollari vahvistui suhteessa euroon (ks. kuvio 5).^[14] Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen myötä myös EKP:n valuuttamääräisten arvonmuutostilien saldot kasvoivat (ks. osa 1.3.2 ”Nettopääoma”).

Kuvio 5

Valuuttamääräiset varat

(mrd. euroa)

EKP:n valuuttamääräiset varat koostuvat pääosin Yhdysvaltain dollareista, joiden osuus valuuttavarojen kokonaismäärästä oli 83 % vuoden 2024 lopussa.

EKP:n valuuttasalkun sijoitusten hallinnassa on kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa EKP:n neuvosto vahvistaa sijoituksille EKP:n riskienhallintatoiminnon esityksen perusteella strategisen normisalkun. Toisessa vaiheessa EKP:n salkunhoitajat määrittävät EKP:n johtokunnan hyväksyttäväksi taktisen normisalkun. Kolmannessa vaiheessa kansalliset keskuspankit suorittavat sijoitusoperaatiot hajautetusti ja päivittäin.

EKP:n valuuttamääräiset varat sijoitetaan pääasiassa arvopapereihin ja rahamarkkinatalletuksiin tai pidetään sekkitileillä (ks. kuvio 6). Valuuttasalkun arvopaperit arvostetaan tilikauden lopun markkinahintaan.

Kuvio 6

Valuuttamääräisten sijoitusten jakautuminen

(mrd. euroa)

EKP pitää hallussaan valuuttamääräisiä varoja, jotta se pystyy rahoittamaan mahdolliset valuuttamarkkinaoperaationsa. Valuuttasalkun hoidon yleisinä tavoitteina ovat siksi (tärkeysjärjestyksessä) likvidiys, turvallisuus ja tuotto. Salkku sisältää pääasiassa lyhytaikaisia arvopapereita (ks. kuvio 7).

Kuvio 7

Valuuttamääräisten arvopaperien maturiteettijakauma

Omien varojen sijoitussalkun arvo nousi 0,6 miljardia euroa yhteensä 22,7 miljardiin euroon (ks. kuvio 8) pääasiassa salkun korkotuottojen uudelleensijoitusten ansiosta.

Salkku sisältää pääasiassa euromääräisiä arvopapereita, jotka arvostetaan tilikauden lopun markkinahintaan. Vuonna 2024 salkun sijoituksista 78 % oli valtioiden velkapapereita.

Ympäristövastuullisten sijoitusten osuus omien varojen sijoitussalkussa kasvoi edelleen. Se oli 28 % vuoden 2024 lopussa (20 % vuoden 2023 lopussa). Osuuden on tarkoitus kasvaa jatkuvasti myös tulevina vuosina.^[15] Vuosina 2021 ja 2022 vihreiden joukkolainojen ostoa jälkimarkkinoilta täydennettiin sijoituksilla euromääräiseen vihreiden joukkovelkakirjojen rahastoon, jonka Kansainvälinen järjestelypankki perusti keskuspankkeja varten tammikuussa 2021. Lokakuussa 2024 EKP alkoi sijoittaa pienen osuuden omista varoistaan pörssilistattuihin rahastoihin (Exchange traded funds, ETF-rahastot), jotka seuraavat Pariisin sopimuksen mukaista vertailuindeksiä.^[16] Tämä hajauttaminen lisää EKP:n omien varojen sijoitussalkun tuottopotentiaalia ja pienentää edelleen sijoitusten hiilijalanjälkeä Pariisin sopimuksen ja eurooppalaisen ilmastolain tavoitteiden mukaisesti.^[17]

Kuvio 8

EKP:n omien varojen sijoitussalkku

(mrd. euroa)

EKP:n omien varojen sijoitussalkkuun on sijoitettu pääasiassa EKP:n maksettua pääomaa sekä yleisrahastoon ja taloudellisten riskien varalta luotuun varaukseen sisältyviä varoja. Salkun tuotolla EKP kattaa sellaisia toimintakuluja, jotka eivät liity sen pankkivalvontatehtäviin.^[18] Salkun varat sijoitetaan euromääräisiin arvopapereihin riskienvalvontajärjestelmän limiittejä noudattaen, minkä vuoksi maturiteettijakauma on monipuolisempi kuin valuuttavarantosalkussa (ks. kuvio 9).

Kuvio 9

EKP:n omien varojen sijoitussalkun maturiteettijakauma

Vuoden 2024 lopussa eurojärjestelmän liikkeeseen laskemien kierrossa olevien eurosetelien kokonaisarvo oli 1 588,3 miljardia euroa eli 1,3 % suurempi kuin vuoden 2023 lopussa. EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, eli se oli 127,1 miljardia euroa vuoden lopussa. Juridisesti sekä EKP:llä että euroalueen kansallisilla keskuspankeilla on oikeus laskea liikkeeseen euroseteleitä. Käytännössä kuitenkin vain kansalliset keskuspankit laskevat fyysisesti liikkeeseen euroseteleitä ja poistavat niitä kierrosta. Siksi EKP:llä on euroalueen kansallisilta keskuspankeilta eurojärjestelmän sisäisiä saamisia, joiden arvo vastaa sille kohdistettujen liikkeessä olevien euroseteleiden arvoa.

Eurojärjestelmän sisäiset EKP:n velat supistuivat 56,4 miljardia euroa ja olivat yhteensä 388,7 miljardia euroa vuonna 2024. Eurojärjestelmän sisäisiä velkoja muodostuu pääasiassa euroalueen keskuspankkien TARGET-tilien nettosaldoista EKP:hen nähden sekä eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvista veloista euroalueen kansallisille keskuspankeille.

Eurojärjestelmän sisäisten velkojen kehityksen määrittää TARGET-järjestelmään liittyvän velan muutos. Vuosina 2020–2024 TARGET-järjestelmään liittyvän velan määrää muuttivat lähinnä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien netto-ostot ja erääntymiset, joihin liittyvät maksut selvitetään TARGET-tilien välityksellä, sekä muutokset euromääräisissä veloissa euroalueelle ja euroalueen ulkopuolelle (ks. kuvio 10). Vuonna 2024 TARGET-velan määrä supistui 56,3 miljardilla eurolla pääasiassa rahapoliittisten arvopaperien erääntymisistä tulevien rahavirtojen ansiosta ja siksi, että euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle kasvoivat.

Kuvio 10

TARGET-maksuihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat (netto), euromääräiset velat euroalueelle ja euroalueen ulkopuolelle sekä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

(mrd. euroa)

Vuonna 2024 EKP:n muut velat kasvoivat 16,6 miljardia euroa ja olivat yhteensä 74,9 miljardia euroa. Tämä johtui lähinnä siitä, että euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle suurenivat, kun EKP:n maksujen välittäjän (fiscal agent) roolissaan vastaanottamat talletukset kasvoivat.^[19]

1.3.2 Nettopääoma

EKP:n nettopääomaan (net equity) luetaan EKP:n maksettu pääoma, taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen ja yleisrahaston määrät, arvonmuutostilit^[20],, edellisiltä tilikausilta kertyneet tappiot sekä tilikauden voitto/tappio.^[21]

Vuoden 2024 lopussa EKP:n nettopääoma oli yhteensä 50,0 miljardia euroa (ks. kuvio 11 ja taulukko 2). Nettopääoma oli 5,4 miljardia euroa suurempi kuin vuoden 2023 lopussa. Syynä oli arvonmuutostilien saldojen kasvu, joka johtui lähinnä kullan euromääräisen markkinahinnan noususta vuonna 2024 ja Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta euroon nähden. EKP:n nettopääoman suurenemista hillitsivät osittain 1) vuonna 2024 kertyneet tappiot ja 2) maksetun pääoman pieneneminen siksi, että (osuutensa täysimääräisinä maksavien) euroalueen kansallisten keskuspankkien paino EKP:n pääomasta pieneni EKP:n pääoman jakoperusteen viisivuotistarkistuksen myötä. Tarkistus tuli voimaan 1.1.2024.

Kuvio 11

EKP:n nettopääoma

(mrd. euroa)

Kullasta, valuuttamääräisistä eristä, markkinahintaan arvostettavista arvopapereista ja muista instrumenteista kertyneitä realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan tuottoina, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostileille EKP:n taseen vastattavaa-puolelle. Arvonmuutostilien avulla voidaan vaimentaa mahdollisen epäsuotuisan kehityksen vaikutusta hintoihin ja/tai valuuttakursseihin. Arvonmuutostilit siis vahvistavat EKP:n riskinsietokykyä. Vuoden 2024 lopussa kullan, valuuttamääräisten erien, arvopapereiden ja muiden instrumenttien arvonmuutostilien saldo oli 50,2 miljardia euroa eli 13,4 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Taustalla oli pääasiassa kullan arvonmuutostilien saldojen suureneminen, joka johtui kullan euromääräisen markkinahinnan noususta. Lisäksi valuuttamääräisten erien arvonmuutostilin saldo suureni lähinnä siksi, että Yhdysvaltain dollari vahvistui euroon nähden. Dollarin vahvistuminen suurensi saldoa enemmän kuin Japanin jenin heikkeneminen euroon nähden sitä pienensi (ks. kuvio 12).

Kuvio 12

Tärkeimmät valuuttakurssit ja kullan hinta vuosina 2020–2024

(prosenttimuutos vuodesta 2020; tilikauden lopun tietoja)

EKP voi luoda taloudellisten riskien varalta varauksen, josta katetaan (EKP:n neuvoston tarveharkinnan mukaan) taloudellisille riskeille altistumisesta johtuvia tappioita (ks. osa 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”). Varaus oli 31.12.2024 nolla, koska se purettiin kokonaisuudessaan vuonna 2023, kun sillä katettiin osa kyseisen tilikauden aikana kertyneistä tappioista. Kun EKP:n tilikauden tulos on jälleen voitollinen, EKP:n neuvosto voi päättää täydentää varausta sen vuositarkastuksen yhteydessä ja kattaa jälleen seuraaville tilikausille siirretyt aikaisempina tilikausina kertyneet tappiot.

EKP:n tilikauden tappio oli 7,9 miljardia euroa (ks. osa 1.3.3 ”Tuloslaskelma”). Edellisvuoden tapaan EKP:n neuvosto päätti siirtää tappion eteenpäin EKP:n taseessa ja kattaa sen tulevien tilikausien voitoilla.

1.3.3 Tuloslaskelma

EKP:n tilikauden tulos on pienentynyt vuosittain vuoden 2020 jälkeen (ks. kuvio 13). Vuonna 2021 tulos heikentyi lähinnä valuuttavarannosta ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyneiden tuottojen supistumisen vuoksi. Vuosina 2022 ja 2023 EKP:n tulos pieneni pääasiassa korkoriskin toteutumisen vuoksi, sillä euroalueen korkojen nousu suurensi välittömästi EKP:n TARGET-velasta maksamia korkokuluja. Velalle kertyy perusrahoitusoperaatioiden mukaista korkoa (MRO-korko).^[22] EKP:n saamisista kertyneet tuotot eivät sen sijaan kasvaneet samassa määrin tai yhtä nopeasti (ks. osa 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”). Tämä kehitys jatkui vuonna 2024 kesäkuussa alkaneesta ohjauskorkojen laskusta huolimatta, kun EKP:n TARGET-velasta maksamat korkokulut olivat keskimäärin yhä suuremmat kuin EKP:n saamisista kertyneet korkotuotot.

Vuosina 2023 ja 2024 EKP:n tulos oli tappiollinen oltuaan monien vuosien ajan huomattavan voitollinen. Tämä kuvastaa eurojärjestelmän roolia ja rahapoliittisia toimia, joita sen ensisijainen tehtävä hintavakauden ylläpitäjänä on edellyttänyt. Tappiot eivät kuitenkaan vaikuta eurojärjestelmän kykyyn harjoittaa tehokasta rahapolitiikkaa. EKP:n tase kasvoi huomattavasti vuoteen 2022 asti pääasiassa osto-ohjelmissa tehtyjen suorien arvopaperiostojen vuoksi. Vastaavaa-puolella useimmat EKP:n hallussa tällä hetkellä olevat rahapoliittiset arvopaperit ovat kiinteäkorkoisia ja juoksuajaltaan pitkiä. Lisäksi ne ostettiin korkojen ollessa hyvin matalat tai nollassa. Niistä kertyy edelleen suhteellisen vähän korkotuottoja, eivätkä EKP:n ohjauskorkojen muutokset vaikuta niihin välittömästi. Arvopaperiostojen selvitys TARGET-järjestelmässä suurensi puolestaan EKP:n TARGET-velkaa, joka on hyvin herkkä EKP:n ohjauskorkojen muutoksille.

Korkoriskin toteutumisen vuoksi EKP:lle voi kertyä lähivuosina lisää tappioita ennen kuin sen tulos palaa jälleen voitolliseksi. Siitä, miten pitkään tappiot jatkuvat ja kuinka suuria ne ovat, ei ole varmuutta, sillä ne riippuvat suurelta osin EKP:n ohjauskorkojen tulevasta kehityksestä sekä EKP:n taseen koosta ja koostumuksesta. Tästä huolimatta mahdollisten tulevien tappioiden odotetaan olevan vuosien 2023 ja 2024 tappioita pienempiä. EKP:n pääoma ja huomattavat arvonmuutostilit, joiden yhteenlaskettu arvo oli 59,2 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa (ks. osa 1.3.2 ”Nettopääoma”), osoittavat sitä paitsi EKP:n taloudellisen vahvuuden. EKP kykenee toimimaan tehokkaasti ja täyttämään ensisijaisen tehtävänsä hintavakauden ylläpitäjänä mahdollisista tappioista huolimatta.

Kuvio 13

EKP:n tuloslaskelman keskeisten erien kehitys

(milj. euroa)

Vuonna 2024 EKP:n tilikauden tappio oli 7 944 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 tappio oli 7 886 miljoonaa euroa ennen siirtoa riskivarauksista. Vuonna 2023 EKP otti taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen kokonaisuudessaan käyttöön ja kattoi summalla osan tilikauden tappioista. Varauksen purkamisen jälkeen EKP:n tappio oli 1 266 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 varaus oli nolla. Tappio johtui edelleen pääosin huomattavan suurista nettokorkokuluista (ks. kuvio 14).

Kuvio 14

EKP:n voittoon/(tappioon) vuosina 2023 ja 2024 vaikuttaneet tekijät

(milj. euroa)

Vuonna 2024 EKP:n korkokate oli 6 983 miljoonaa euroa negatiivinen (vuonna 2023 se oli 7 193 milj. euroa negatiivinen) (ks. kuvio 15). Tämä johtui pääasiassa EKP:n huomattavista TARGET-velan korkokuluista. Ne olivat suuremmat kuin korkotuotot, joita kertyi 1) euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvistä EKP:n saamisista, 2) rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista ja 3) valuuttavarannosta.

Kuvio 15

Korkokatteen kehitys

(milj. euroa)

Vuonna 2024 rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyi korkotuottoja 3 850 miljoonaa euroa eli 383 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna (ks. kuvio 16). Pääasiallisena syynä oli PEPP-ohjelmassa ostetuista arvopapereista saatujen korkotuottojen suureneminen: niitä kertyi 1 206 miljoonaa euroa eli 606 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Korkotuottoja suurensi lähinnä julkisen sektorin velkapaperien jaksotettujen preemioiden pieneneminen. APP-ohjelmassa (CBPP3-, ABSPP- ja PSPP-ohjelmissa) ostetuista arvopapereista kertyi korkotuottoja 2 619 miljoonaa euroa eli 199 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Supistumisen syynä olivat lähinnä ABSPP-ohjelmassa ostetut arvopaperit, joista kertyi korkotuottoja 419 miljoonaa euroa eli 223 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, koska salkku pieneni merkittävästi arvopaperien erääntymisen myötä. PSPP-salkusta puolestaan saatiin korkotuottoja 2 022 miljoonaa euroa vuonna 2024 eli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Salkun arvopaperit olivat pääosin matalatuottoisia, joten niiden erääntyminen ei juuri vaikuttanut korkotuottoihin. SMP-ohjelmasta kertyi korkotuottoja 24 miljoonaa euroa (49 milj. euroa vuonna 2023), sillä salkku pieneni arvopaperien erääntymisen myötä.

Kuvio 16

Korkotuotot/(-kulut) rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista

(milj. euroa)

Valuuttavarannosta kertynyt korkotuotto kasvoi 155 miljoonaa euroa 2 537 miljoonaan euroon pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista kertyneet korkotuotot suurenivat.

Euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä kertyi vuonna 2024 korkotuottoa 5 232 miljoonaa euroa (eli 415 milj. euroa edellisvuotta enemmän) ja valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista kertyi korkokuluja 1 448 miljoonaa euroa (eli 114 milj. euroa edellisvuotta enemmän). Muutokset johtuivat näistä eristä kertyneen koron laskennassa käytettävän perusrahoitusoperaatioiden keskikoron noususta: se nousi 4,1 prosenttiin vuonna 2024 (3,8 % vuonna 2023). Perusrahoitusoperaatioiden korko oli 4,5 % vuoden 2024 alussa ja laski 3,15 prosenttiin vuoden loppuun mennessä kesäkuussa 2024 alkaneen EKP:n ohjauskorkojen laskun myötä.

TARGET-maksuihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista/veloista kertyi vuonna 2024 korkokuluja 15 674 miljoonaa euroa eli 1 439 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtui pääasiassa siitä, että eurojärjestelmän sisäisille EKP:n TARGET-saldoille maksettava perusrahoitusoperaatioiden keskikorko oli vuonna 2024 korkeampi.

Muut korkokulut supistuivat 809 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 1 479 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tämä johtui pääasiassa pienemmistä korkokuluista, joita kertyi maksujen välittäjän roolissaan toimivan EKP:n vastaanottamille talletuksille sekä arvopaperien lainaustoiminnassa saaduille käteisvakuuksille. Korkokulujen kasvua hillitsi näiden erien keskimääräisten saldojen lasku vuonna 2024 ja omien varojen sijoitussalkun korkotuottojen kasvu euroalueelle tehtyjen sijoitusten tuottojen suurenemisen myötä (ks. kuvio 17). Muutoksia vaimensivat osittain euroalueen liitännäisjärjestelmien saldojen korkeammat korkokulut, kun erään sisältyvien talletusten korot ja keskimääräinen saldo nousivat edelleen vuonna 2024.

Kuvio 17

Valtion seitsemän vuoden joukkolainojen tuotot euroalueella

(vuotuisina prosentteina, kuukauden lopun tietoja)

Rahoitustoiminnan realisoituneet nettotappiot pienenivät 89 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 17 miljoonaa euroa vuonna 2024 (ks. kuvio 18). Tappioita kertyi pääasiassa ennen eräpäivää lunastettujen ABSPP-arvopaperien avoimista preemioista. Euromääräisten arvopaperien hintojen muutoksesta aiheutuneiden realisoituneiden tappioiden kasvua osittain vaimensivat realisoituneet valuuttakurssivoitot, jotka pääosin johtuivat Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista.

Valuuttamääräisten sijoitusten hinnanmuutoksista aiheutuneiden realisoituneiden voittojen ja tappioiden taustalla oli etenkin Yhdysvaltain dollarin määräisten joukkolainojen tuottojen heilahtelu. Myyntivoittoja ja ‑tappioita realisoitui erityisesti arvopapereista ja korkofutuureista. Voittojen ja tappioiden tulosvaikutukset kumosivat pitkälti toisensa (ks. kuviot 19 ja 20).

Kuvio 18

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/(tappiot)

(milj. euroa)

Kuvio 19

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/(tappiot) 2023–2024 neljännesvuosittain

(milj. euroa)

Kuvio 20

Valtion kahden vuoden joukkolainojen tuotot Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa

(vuotuisina prosentteina, kuukauden lopun tietoja)

Uudelleenarvostuksesta johtuvat realisoitumattomat tappiot merkitään tilikauden lopussa EKP:n tuloslaskelmaan kuluksi arvonalennuksina. Vuonna 2024 arvonalennuksia oli 269 miljoonaa euroa (ks. kuvio 21). Hintamuutoksista johtuvat realisoitumattomat tappiot olivat 187 miljoonaa euroa, ja ne olivat peräisin lähinnä Yhdysvaltain dollarin määräiseen sijoitussalkkuun sisältyvien arvopapereiden markkina-arvon laskusta. Vuonna 2024 syntyi lisäksi 81 miljoonan euron edestä realisoitumattomia valuuttakurssitappioita, kun Japanin jeni heikentyi suhteessa euroon niin, että EKP:n hallussa olevien Japanin jenin määräisten varojen vaihtokurssi oli niiden hankintamenoa alempi.

Kuvio 21

Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

(milj. euroa)

EKP:n yhteenlasketut toimintakulut (poistot ja ulkoistettu setelinvalmistus mukaan luettuina) kasvoivat 198 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 1 470 miljoonaa euroa (ks. kuvio 22). Varsinkin henkilöstökulut kasvoivat, kun työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista aiheutuvat kustannukset nousivat EKP:n eläkejärjestelmään vuonna 2024 tehdyn sääntömuutoksen vuoksi. Hallinnollisia kuluja suurensivat lähinnä digitalisaatioon liittyvien tietotekniikkakustannusten kasvu. Myös inflaatio vaikutti osaltaan hallinnollisten kulujen kasvuun.

Pankkivalvontatehtävistä aiheutuvat kulut katetaan kokonaisuudessaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä vuosittaisilla valvontamaksuilla. EKP:n toteutuneisiin pankkivalvontakuluihin perustuvista valvontamaksuista kertyi tuottoja 681 miljoonaa euroa vuonna 2024.^[23]

Kuvio 22

Toimintakulut ja valvontamaksujen tuotot

(milj. euroa)

1.4 Riskienhallinta

Riskienhallinta on välttämätön osa EKP:n toimintaa. EKP:llä onkin tehokkaat menetelmät, järjestelmät ja jatkuvat prosessit riskien määrittämistä ja arviointia, riskistrategian ja ‑linjausten tarkastelua sekä riskien vähentämistä, seurantaa ja raportointia varten.

Kaavio 2

Riskienhallintaprosessin kulku

Seuraavissa kohdissa tarkastellaan riskejä ja niiden lähteitä sekä riskienvalvontajärjestelyjä.

1.4.1 Taloudelliset riskit

EKP:n johtokunta laatii periaatteet ja menettelyt, joilla varmistetaan, että EKP on suojattu riittävän hyvin niiltä taloudellisilta riskeiltä, joille se altistuu. Eurojärjestelmän keskuspankkien asiantuntijoista koostuva riskienhallintakomitea osallistuu eurojärjestelmän taseeseen liittyvien taloudellisten riskien seurantaan, mittaamiseen ja raportointiin sekä määrittelee käytettävät menetelmät ja järjestelmät ja huolehtii niiden arvioinnista. Komitea siis auttaa päätöksentekoelimiä huolehtimaan eurojärjestelmän riittävästä riskisuojauksesta.

EKP:n perustehtävien hoitoon liittyvistä operaatioista syntyy taloudellisia riskejä. Riskejä valvotaan ja vähennetään erityyppisissä operaatioissa eri tavoin sen mukaan, millaisia rahapoliittisia tavoitteita tai sijoitustavoitteita salkuille on asetettu ja millaisia riskejä kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyy.

EKP:n asiantuntijat ovat kehittäneet riskien seurantaa ja arviointia varten omia menetelmiä, jotka perustuvat markkina- ja luottoriskien yhteissimulointiin. Riskien mittaamisessa käytettävien mallien taustalla olevat käsitteet, tekniikat ja oletukset perustuvat toimialalla vallitsevaan käytäntöön ja saatavilla oleviin markkinatietoihin. Riskimittarina käytetään tavallisesti ES-lukua (expected shortfall), joka estimoidaan 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä.^[24] Riskit lasketaan kahdella tavalla: 1) ”kirjanpidollisesti”, jolloin EKP:n arvonmuutostilien saldot katsotaan sovellettavien tilinpäätössääntöjen mukaisesti puskuriksi riskiestimaattien laskennassa, ja 2) ”taloudellisesti”, jolloin arvonmuutostilejä ei oteta huomioon riskien laskennassa. Jotta EKP:llä olisi jatkuvasti mahdollisimman kattava käsitys riskeistä, se käyttää lisäksi muitakin riskimittareita, joita lasketaan eri luottamustasoilla. Se myös toteuttaa eri skenaarioiden pohjalta herkkyysanalyyseja ja stressitestejä ja arvioi pitkän aikavälin riski- ja tuottoennusteita.^[25]

EKP:n taloudellinen kokonaisriski pieneni tilikauden aikana. EKP:n taseen yhteenlaskettu ES-luku 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden ajanjaksolla oli 15,3 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa. Kirjanpidollisesti (arvonmuutostilit huomioiden) laskettu taloudellinen riski oli siis 1,5 miljardia euroa pienempi kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 23). Riskin pienentymisen taustalla on APP- ja PEPP-ohjelmissa ostettujen julkisen sektorin velkapapereiden määrän supistaminen, kun APP-ohjelmassa erääntyneen pääoman uudelleensijoittaminen lopetettiin ja vain osa PEPP-sijoitusten erääntyvistä pääomista sijoitettiin uudelleen heinäkuusta 2024 alkaen. APP- ja PEPP-ohjelmissa ostettujen arvopapereiden määrän supistumisen myötä myös EKP:n velat pienenivät vastaavasti, mikä pienensi riskiä edelleen, kun tase-erien korkoherkkyyden epäsuhta alkoi tasoittua.

Kuvio 23

Taloudellinen kokonaisriski (kirjanpidollisen laskentatavan mukainen ES-luku 99 prosentin luottamustasolla)

(mrd. euroa)

EKP:lle aiheutuu luottoriskejä rahapolitiikkaan liittyvistä sijoituksista, omien varojen euromääräisestä sijoitussalkusta ja valuuttavarannosta. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät velkapaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella, joten jos niitä ei myydä, niihin ei liity luottoluokituksen muutoksesta aiheutuvien hinnanmuutosten riskiä. Velallisen maksukyvyttömyyden riski niihin kuitenkin liittyy. Euromääräisiin omiin varoihin ja valuuttavarantoon liittyy markkinahintaan arvostamisen vuoksi lähtökohtaisesti luottoluokituksen heikkenemisen riski ja velallisen maksukyvyttömyysriski. Luottoriski pieneni vuoteen 2023 verrattuna, kun rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät velkapaperiomistukset vähenivät.

Luottoriskejä vähennetään pääasiassa ostokelpoisuuskriteerien, due diligence ‑arviointien ja salkkukohtaisten limiittien avulla.

EKP:n valuutta- ja kultamääräisistä varoista aiheutuu valuuttakurssi- ja hyödykeriskejä. Valuuttakurssi- ja hyödykeriskit kasvoivat vuoteen 2023 verrattuna.

EKP ei käytä suojausta valuuttakurssi- ja hyödykeriskejä vastaan, sillä kulta- ja valuuttamääräisillä varoilla on valuuttapoliittista merkitystä. Riskejä pienennetään sitä vastoin arvonmuutostilien avulla ja hajauttamalla sijoituksia eri valuuttoihin ja kultaan.

EKP:n valuuttavaranto ja euromääräiset omat varat sijoitetaan pääsiassa kiinteätuottoisiin arvopapereihin, ja niihin liittyy markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski. EKP:n valuuttavaranto sijoitetaan lähinnä verrattain lyhytaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 7 osassa 1.3.1 ”Tase”) ja omat varat taas yleensä pitempiaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 9 osassa 1.3.1 ”Tase”). Kirjanpidollisen laskentatavan perusteella markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski kasvoi näissä salkuissa vuodesta 2023 markkinatilanteen kehityksen myötä.

Sijoitusjakaumaperiaatteiden ja arvonmuutostilien käyttö pienentää markkinahintaan arvostamisesta johtuvaa korkoriskiä.

Lisäksi EKP altistuu varojen ja velkojen korkoepäsuhdasta johtuvalle korkoriskille, mikä vaikuttaa sen korkokatteeseen. Korkoriski ei liity suoraan mihinkään yksittäiseen sijoitussalkkuun vaan pikemminkin EKP:n taseen rakenteeseen kokonaisuutena ja erityisesti varojen ja velkojen välisiin maturiteetti- ja korkoeroihin. Korkoriski pieneni tilikaudella 2024, kun EKP:n velat pienenivät APP- ja PEPP-ohjelmissa ostettujen arvopapereiden vähenemisen myötä. Korkoriski sisältyy ES-luvun 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä tehtävään arviointiin, ja lisäksi sitä seurataan laatimalla EKP:n toiminnasta keskipitkän ja pitkän aikavälin kannattavuusarvioita.

Korkoepäsuhdasta aiheutuvaa riskiä hallitaan sijoitusjakaumaperiaatteiden avulla, ja sitä hillitsee myös se, että EKP:llä on taseessaan korottomia velkoja.

Tästä huolimatta kyseinen riski toteutui myös vuonna 2024, mikä johti lisätappioihin. Tappioiden taustalla on pääasiassa se, että EKP:n velkojen kustannukset olivat suuremmat kuin varoista saadut korkotuotot. Suuri osa keskipitkään ja pitkään korkojaksoon sidotuista kiinteäkorkoisista arvopapereista ostettiin korkojen ollessa hyvin matalat tai jopa nollassa. Niitä rahoitettiin edelleen pääasiassa lyhytaikaisilla veloilla, joiden korkona oli vuoden 2024 loppuun saakka perusrahoitusoperaatioiden korko. EKP odottaa tuloksen palaavan voitolliseksi, mutta lisätappioita lähivuosina ei voida sulkea pois. Mahdollisten lisätappioiden arvioidaan kuitenkin olevan vuosien 2023 ja 2024 tappioita pienempiä.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit otetaan asteittain osaksi EKP:n riskienhallintajärjestelmää. Vuonna 2022 eurojärjestelmä teki taseellensa ensimmäisen ilmastoriskistressitestin, jonka ansiosta voitiin laatia alustava arvio ilmastoriskin vaikutuksesta EKP:n taseeseen.^[26] Vuonna 2024 tehtiin taas ilmastoriskistressitesti, ja testejä suoritetaan myös tulevina vuosina säännöllisesti.^[27]

1.4.2 Operatiiviset riskit

Operatiivisten riskien hallintaperiaatteista ja ‑järjestelyistä ja niiden hyväksymisestä vastaa EKP:n johtokunta.^[28] Se myös valvoo operatiivisten riskien hallintaa operatiivisten riskien komitean avustuksella. Operatiivisten riskien hallinta nivoutuu kiinteästi EKP:n hallintorakenteisiin ja johtamisprosesseihin.^[29]

Operatiivisten riskien hallinnan tärkeimpänä tavoitteena on auttaa varmistamaan, että EKP pystyy suorittamaan tehtävänsä ja saavuttamaan tavoitteensa, sekä suojata EKP:n mainetta ja omaisuutta menetyksiltä, väärinkäytöltä ja vahingoilta. Operatiivisten riskien hallintajärjestelyissä kukin toimiala on itse vastuussa operatiivisten riskiensä ja riskitapahtumiensa tunnistamisesta, arvioinnista, raportoinnista ja valvonnasta sekä niihin reagoimisesta. EKP:n riskitoleranssiperiaatteissa määritellään riskien käsittelystrategiat ja hyväksyntämenettelyt. Periaatteissa sovelletut 5x5-kokoiset riskimatriisit perustuvat haitta- ja todennäköisyysasteikkoihin, joissa käytetään määrällisiä ja laadullisia kriteereitä.

EKP:n toimintaympäristöön kohdistuu yhä monimutkaisempia ja toisiinsa nivoutuneempia uhkia. Siksi sen päivittäiseen toimintaan liittyy runsaasti erilaisia operatiivisia riskejä. Niistä EKP:n kannalta merkittävimpiä ovat ihmisten toiminnasta, järjestelmistä, prosesseista ja ulkopuolisista tapahtumista aiheutuvat riskit, jotka eivät ole suoraan taloudellisia. EKP on luonut operatiivisten riskiensä jatkuvaa ja tehokasta hallintaa varten menettelyt, joilla riskitiedot sisällytetään myös päätöksentekoprosesseihin. Lisäksi EKP parantaa jatkuvasti häiriönsietokykyään. Riskejä tarkastellaan laajasti ja kattavasti, myös kestävyysnäkökohdat huomioiden. EKP:llä on myös toimintarakenteita ja varautumissuunnitelmia, jotta kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan varmistaa kaikissa häiriö- tai kriisitilanteissa.

1.4.3 Toimintatapariski

EKP:n riskienhallinnan keskeiseksi osaksi on perustettu oma compliance- ja hallintotapayksikkö, joka vahvistaa EKP:n hallintojärjestelyjä ja valvoo toimintatapariskiä.^[30] Sen tehtävänä on avustaa johtokuntaa EKP:n maineen ja luotettavuuden ylläpitämisessä, edistää eettisiä toimintatapoja ja parantaa EKP:n vastuullisuutta ja avoimuutta entisestään. EKP:n riippumaton eettinen komitea neuvoo EKP:n ylintä johtoa luotettavuutta ja toimintatapoja koskevissa kysymyksissä ja auttaa EKP:n neuvostoa hallitsemaan riskejä johdon tasolla yhdenmukaisesti. Eurojärjestelmän keskuspankkien ja yhteisen valvontamekanismin (YVM) toimivaltaisten viranomaisten yhteinen eettisten ja compliance-asioiden komitea edistää menettelytapaohjeiden yhtenäistä noudattamista.

Vuonna 2024 EKP ja seitsemän EU:n toimielintä ja elintä tekivät sopimuksen EU:n eettisen elimen perustamisesta. Elin vahvistaa eettisiä toimintatapoja, luotettavuutta sekä avoimuutta ja tilivelvollisuutta EU:n päätöksenteossa.^[31] Sopimus allekirjoitettiin 15.5.2024, ja se tuli voimaan 6.6.2024.^[32] EU:n eettisen elimen päätehtävänä on laatia yhteiset eettiset vähimmäisnormit EU:n korkeiden viranhaltijoiden toimintaa varten. Vähimmäisnormit koskevat EKP:n johtokunnan, EKP:n neuvoston ja valvontaelimen jäseniä. Vähimmäisnormien odotetaan vahvistavan eettistä toimintatapaa ja pienentävän siihen liittyviä riskejä.

2 EKP:n tilinpäätös

2.1 Tase 31.12.2024

2.2 Tuloslaskelma 31.12.2024 päättyvältä tilikaudelta

Frankfurt am Main, 11.2.2025
Euroopan keskuspankki

Christine Lagarde
Pääjohtaja

2.3 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen muoto ja esitystapa

EKP:n tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavassa selostettavia periaatteita.^[33] Näin tilinpäätös antaa EKP:n neuvoston mielestä riittävät tiedot ja kuvastaa keskuspankin toiminnan luonnetta.

Kirjanpitoperiaatteet

Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavia kirjanpitoperiaatteita: todellisen taloudellisen tilanteen kuvaaminen avoimesti, varovaisuus, tilinpäätöksen jälkeisten tapahtumien huomioon ottaminen, olennaisuus, suoriteperiaate, toiminnan jatkuvuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus.

Varojen ja velkojen kirjaaminen

Varat ja velat kirjataan taseeseen vain, jos niihin liittyvän vastaisen taloudellisen hyödyn voidaan odottaa todennäköisesti tulevan EKP:lle tai poistuvan EKP:ltä, jos niihin liittyvät riskit ja edut ovat kaikilta olennaisilta osin siirtyneet EKP:lle ja jos omaisuuserän hinta tai arvo EKP:lle tai velvoitteen suuruus voidaan arvioida luotettavasti.

Kirjaamisperuste

Liiketapahtumat kirjataan taseeseen alkuperäisen hankintamenon perusteella. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät velkapaperit), kulta ja kaikki muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan.

Rahoitusvaroihin ja ‑velkoihin liittyvät tapahtumat kirjataan taseeseen tapahtuman arvopäivänä.

Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät liiketoimet (arvopaperien avistakauppaa lukuun ottamatta) kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille. Valuutan ostot ja myynnit vaikuttavat nettovaluuttapositioon kaupantekopäivänä, ja nettomyynneistä realisoitunut tulos lasketaan kaupantekopäivänä. Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä korkosaaminen ja ‑velka, preemio ja diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin, ja kaikki edellä mainitut jaksotukset vaikuttavat valuuttapositioon päivittäin.

Kulta ja valuuttamääräiset erät

Valuuttamääräiset varat ja velat muunnetaan tilinpäätöksessä euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi kirjauspäivän kurssiin. Valuuttamääräiset varat ja velat, myös taseen ulkopuoliset, arvostetaan uudelleen valuuttakohtaisesti.

Valuuttamääräisten varojen ja velkojen uudelleenarvostus markkinahintaan käsitellään erillään valuuttakurssiarvostuksista.

Kulta arvostetaan tiinpäätöspäivän markkinahintaan. Hinta- ja kurssimuutoksista johtuvat kullan arvostuserot käsitellään yhtenä eränä. Kulta arvostetaan kultaunssin euromääräiseen hintaan, joka johdettiin 31.12.2024 päättyneen tilikauden lopussa tehdyssä arvostuksessa euron dollarikurssista 31.12.2024.

Erityinen nosto-oikeus määritellään valuuttakorin perusteella. Erityisen nosto-oikeuden arvo on viiden tärkeimmän valuutan (Yhdysvaltain dollarin, euron, Kiinan renminbin, Japanin jenin ja Englannin punnan) muodostaman valuuttakorin painotettu summa. EKP:n erityisten nosto-oikeuksien arvostuksessa käytettiin niiden eurokurssia 31.12.2024.

Arvopaperit

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit
kirjataan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Muut arvopaperit
Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät velkapaperit) ja vastaavat varat arvostetaan arvopaperikohtaisesti joko tilinpäätöspäivänä vallitsevan markkinoiden keskihinnan tai tilinpäätöspäivän tuottokäyrien perusteella. Arvopapereihin sisältyviä optioita ei arvosteta erikseen. Tilikauden lopussa 31.12.2024 tehdyssä arvostuksessa käytettiin markkinoiden keskihintaa 30.12.2024.

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot arvostetaan nettoperusteisesti (rahastokohtaisesti) niiden nettoarvon perusteella. Realisoitumattomia voittoja tai tappioita ei netoteta eri sijoitusrahastoissa.

Epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja, arvostetaan hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet

Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella.^[34] Valuuttojen, kullan ja arvopaperien myynnistä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Ne lasketaan tase-erittäin keskihinnan menetelmällä.

Realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille.

Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne tilikauden lopussa ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kertyneet arvostusvoitot. Tiettyyn arvopaperiin, valuuttaan tai kultaan liittyviä realisoitumattomia tappioita ei netoteta toisiin arvopapereihin, valuuttoihin tai kultaan liittyviä realisoitumattomia voittoja vastaan. Kun erästä kirjataan tuloslaskelmaan realisoitumattomia tappioita, erän keskihinta muutetaan samaksi kuin tilikauden lopun valuuttakurssi tai markkinahinta.

Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan, eikä niitä peruta seuraavina vuosina, paitsi jos arvon alentuminen vähenee ja se voidaan yhdistää johonkin arvon alentumisen kirjaamisen jälkeiseen selkeään tapahtumaan.

Arvopapereihin liittyvät preemiot ja diskontot jaksotetaan arvopaperien sopimusehtojen mukaiselle jäljellä olevalle juoksuajalle.

Käänteisoperaatiot

Käänteisoperaatiot ovat operaatioita, joissa EKP ostaa tai myy arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella tai toteuttaa luotto-operaatioita vakuutta vastaan.

Takaisinostosopimuksella arvopaperit myydään käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan niiden takaisinostosta tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Takaisinostosopimukset kirjataan taseen vastattavaa-puolelle vakuudellisina luottoina, ja niillä myydyt arvopaperit pysyvät EKP:n taseessa.

Takaisinmyyntisopimuksella arvopaperit ostetaan käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan niiden takaisinmyynnistä tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Takaisinmyyntisopimukset kirjataan taseen vastaavaa-puolelle vakuudellisina talletuksina, mutta niitä ei sisällytetä EKP:n arvopaperiomistuksiin.

Ulkopuolisen varainhoitajan tarjoamiin palveluihin liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat tapahtumat, joissa EKP:lle annetaan vakuus käteisenä rahana eikä käteistä sijoiteta edelleen.

Taseen ulkopuoliset erät

Valuuttainstrumentit eli valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimusten termiinipäät ja muut instrumentit, joihin liittyy valuutanvaihto tulevaisuudessa, luetaan nettovaluuttapositioon valuuttakurssivoittoja ja ‑tappioita laskettaessa.

Korkoinstrumentit arvostetaan tase-erittäin. Avoimien korkofutuurisopimusten päivittäiset arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Arvopaperien termiinikauppojen arvostus EKP:ssä perustuu yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin, joissa käytetään saatavissa olevia markkinahintoja ja ‑korkoja sekä diskonttaustekijöitä maksun suorituspäivästä arvostuspäivään.

Käyttöomaisuus

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus (paitsi maa-alueet ja taideteokset) arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Maa-alueet ja taideteokset arvostetaan hankintamenoon. EKP:n päärakennus arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisella arvon alentumisella. EKP:n päärakennukseen liittyvät kustannukset kirjataan taseeseen kunkin käyttöomaisuuserän alle, ja omaisuuserät poistetaan niiden arvioidun käyttöajan mukaan. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään käyttöomaisuuden taloudellisena vaikutusaikana siten, että poistojen kirjaus alkaa omaisuuden käyttöönottoa seuraavan vuosineljänneksen alusta. Odotetut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

EKP:n vuokrattuihin toimitiloihin liittyvien aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on muutettu niin, että siinä otetaan huomioon tämän käyttöomaisuuden odotettuun taloudelliseen vaikutusaikaan vaikuttavat tapahtumat.

EKP suorittaa päärakennuksestaan sekä toimistorakennuksiin liittyvistä käyttöoikeusomaisuuseristä vuosittain arvonalentumistestin (ks. kohta ”Vuokrasopimukset”). Jos jokin tapahtuma arvonalentumistestissä viittaa omaisuuserän arvon mahdolliseen alentumiseen, rakennuksesta kerrytettävissä olevasta rahamäärästä laaditaan arvio. Jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo (netto), tuloslaskelmaan kirjataan arvonalentumistappio.

Käyttöomaisuus, jonka hankintahinta on alle 10 000 euroa, kirjataan kuluksi hankintavuonna.

Aktivointikriteerien mukainen rakenteilla tai valmisteilla oleva käyttöomaisuus kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus”, ja siihen liittyvät kustannukset siirretään muihin käyttöomaisuuseriin sitten, kun omaisuus on käytettävissä.

Vuokrasopimukset

EKP toimii sekä vuokralle ottajana että edelleenvuokraajana.

EKP vuokralle ottajana
Kun EKP on vuokralle ottajana vuokrasopimuksissa, joihin sisältyy aineeton hyödyke, käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen vuokrasopimuksen alkamisajankohtana eli kun omaisuuserä on käytettävissä. Käyttöoikeusomaisuuserä sisällytetään erään ”Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus” ja vuokrasopimusvelka vastattavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät”. Jos aktivointikriteerit täyttyvät mutta vuokrasopimukseen liittyvä omaisuuserä on vielä rakennus- tai muutosvaiheessa, ennen vuokrasopimuksen alkamispäivää aiheutuneet kustannukset kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus”.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon poistot vähennettyinä. Toimistorakennuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (vuosittaista arvonalentumistestausta käsitellään kohdassa ”Käyttöomaisuus”). Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään vuokra-ajan alusta aina käyttöoikeusomistuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokra-ajan päättymiseen sen mukaan, kumpi niistä on aikaisempi.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan ensin EKP:n lisäluoton korolla diskontattuun vastaisten vuokranmaksujen (vain vuokrasopimuskomponentit) nykyarvoon. Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Siihen liittyvät korkokulut kirjataan tuloslaskelman erään ”Muut korkokulut”. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos vastaiset vuokranmaksut muuttuvat indeksin muutoksen tai sopimusmuutoksen seurauksena. Vastaava oikaisu tehdään myös käyttöoikeusomaisuuserään.

Enintään vuoden pituiset vuokrasopimukset ja alle 10 000 euron arvoisten omaisuuserien vuokrasopimukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kynnysarvo on sama kuin käyttöomaisuuden kirjaamisessa.

EKP edelleenvuokraajana
Kun EKP on vuokrasopimuksessa edelleenvuokraajana, se myöntää kolmannelle osapuolelle käyttöoikeuden kohdeomaisuuserään (tai sen osaan), mutta alkuperäisen vuokralle antajan ja EKP:n välinen vuokrasopimus (päävuokrasopimus) jää voimaan. Edelleenvuokraussopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi tai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi^[35] päävuokrasopimuksesta syntyvän käyttöoikeusomaisuuserän perusteella eikä kohdeomaisuuserän perusteella.

Edelleenvuokraussopimukset, joissa EKP on edelleenvuokraajana, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. EKP poistaa erästä ”Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus” edelleenvuokralaiselle siirrettävän päävuokrasopimukseen liittyvän käyttöoikeusomaisuuserän (tai sen osan) ja kirjaa edelleenvuokrasopimuksen saamiseksi vastaavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät”. Edelleenvuokraussopimus ei vaikuta päävuokrasopimukseen liittyvään vuokrasopimusvelkaan.

Edelleenvuokraussopimukseen liittyvä saaminen arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana ensin EKP:n hyväksi tulevien vastaisten vuokrien nykyarvoon diskontattuna päävuokrasopimukseen käytetyllä diskonttauskorolla. Myöhemmin edelleenvuokraussopimusta koskeva saaminen arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Siihen liittyvät korkotuotot kirjataan tuloslaskelman erään ”Muut korkotuotot”.

EKP:n maksamat työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ja muut pitkäaikaisetuudet

EKP:llä on työntekijöilleen, johtokuntansa jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille omat etuusperusteiset järjestelyt.

Työntekijöiden eläkejärjestelmän varat on sijoitettu pitkän koron etuusrahastoon. Eläkejärjestelmän etuusperusteinen osa muodostuu EKP:n ja työntekijöiden maksamista pakollisista eläkemaksuista. Järjestelmässä on lisäksi maksuperusteinen osa, jossa työntekijät voivat kerätä lisäeläkettä maksamalla vapaaehtoisia eläkemaksuja.^[36] Lisäeläke määräytyy maksettujen vapaaehtoisten eläkemaksujen ja niiden sijoittamisesta kertyneiden tuottojen perusteella.

EKP:n johtokunnan jäsenten ja EKP:n palveluksessa olevien valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevat järjestelyt ovat rahastoimattomia. Työntekijöitä koskevista järjestelyistä rahastoimattomia ovat järjestelyt, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä) ja muita pitkäaikaisetuuksia.

Etuusperusteinen nettovelka
Etuusperusteisista järjestelyistä sekä muista pitkäaikaisetuuksista kirjataan taseen vastattavaa-puolen erään ”Muut velat” etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo tasepäivänä vähennettynä järjestelyssä kyseisen velvoitteen kattamista varten olevien varojen käyvällä arvolla.

Riippumattomat aktuaarit laskevat etuusperusteisen velvoitteen vuosittain käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat. Diskonttauskoron määrityksessä käytetään luottokelpoisten yritysten liikkeeseen laskemien, maturiteetiltaan kyseistä velvoitetta mahdollisimman hyvin vastaavien euromääräisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tilinpäätöspäivänä.

Vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita voi aiheutua kokemusperusteisista tarkistuksista (jos toteutunut kehitys poikkeaa aiemmista vakuutusmatemaattisista oletuksista) tai muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa.

Etuusperusteiset nettomenot
Etuusperusteiset nettomenot eritellään tuloslaskelmaan kirjattaviin komponentteihin sekä työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin, jotka kirjataan taseen erään ”Arvonmuutostilit”.

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjattava nettomäärä sisältää seuraavat erät:

1. kauden työsuoritukseen perustuvat menot tarkasteltavan vuoden kertyvistä etuuksista
2. aiempaan työsuoritukseen perustuvat mahdolliset menot järjestelyn muutoksesta johtuvista etuuksista
3. etuusperusteisen nettovelan diskonttauskoron mukainen nettokorko
4. muiden pitkäaikaisetuuksien uudelleen määrittämisestä johtuvat erät kokonaisuudessaan.

Erään ”Arvonmuutostilit” kirjattava nettomäärä sisältää seuraavat erät:

1. työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
2. etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto lukuun ottamatta etuusperusteisen nettovelan nettokorkoon sisältyviä määriä.

Tilinpäätökseen kirjattava vastuu määritetään riippumattomien aktuaarien vuosittain suorittaman arvion perusteella.

EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat

EKPJ:n sisäisiä saamisia ja velkoja aiheutuu pääasiassa EU-maasta toiseen suoritettavista euromääräisistä maksuista, joiden katteensiirto suoritetaan keskuspankkirahassa. Maksujen alullepanijat ovat useimmiten yksityisen sektorin toimijoita (luottolaitoksia, yrityksiä ja yksityishenkilöitä), ja katteensiirto suoritetaan Euroopan laajuisessa automatisoidussa reaaliaikaisessa bruttomaksujärjestelmässä eli TARGET-järjestelmässä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system). Maksuista syntyy kahdenvälisiä saamisia ja velkoja EU:n keskuspankkien TARGET-tileille. Myös EKP:n ja kansallisten keskuspankkien suorittamat maksut vaikuttavat näihin tileihin. Kaikki katteensiirrot lasketaan automaattisesti yhteen ja korjataan siten, että ne muodostavat osan kunkin kansallisen keskuspankin yksittäisestä positiosta EKP:hen nähden. Nämä EKP:n kirjanpidossa olevat positiot vastaavat kunkin kansallisen keskuspankin nettosaamista tai ‑velkaa EKPJ:hin nähden. TARGET-tilien muutokset näkyvät EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa päivittäin.

TARGET-järjestelmään liittyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle esitetään EKP:n taseessa yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana joko erässä ”TARGETiin liittyvät saamiset (netto)” tai ”TARGETiin liittyvät velat (netto)”. Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien TARGET-järjestelmään osallistumiseen^[37] liittyvät saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle esitetään erässä ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”.

Nettosaaminen, joka syntyy euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä, esitetään yhtenä omaisuuseränä erässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Eurojärjestelmään liittyvien keskuspankkien valuuttavarantojen siirrosta EKP:lle syntyneet eurojärjestelmän sisäiset velat ovat euromääräisiä, ja ne esitetään erässä ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”.

Muut eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset ja velat (kuten EKP:n mahdollinen ennakkovoitonjako kansallisille keskuspankeille) esitetään yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana tase-erässä ”Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)” tai tase-erässä ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”.

Liikkeessä olevat setelit

EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit, jotka yhdessä muodostavat eurojärjestelmän, laskevat liikkeeseen euroseteleitä.^[38] Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan keskuspankeille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä seteleiden jakoperusteen mukaisesti.^[39]

EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sisältyy taseen vastattavaa-puolen erään ”Liikkeessä olevat setelit”. EKP:llä on tätä osuutta vastaava määrä saamisia kansallisilta keskuspankeilta. Nämä korolliset saamiset^[40] esitetään erässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. edellä kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”). Näille saamisille kertyvät korkotuotot sisältyvät tuloslaskelman erään ”Korkotuotot”.

Varaus taloudellisten riskien varalta

EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP:n tuotot siirretään kokonaan tai osittain taloudellisten riskien varalta tehtävään varaukseen. Erän suurin varaus on taloudellisten riskien varalta tehty varaus, jolla katetaan (EKP:n neuvoston tarveharkinnan mukaan) taloudelliselle riskille altistumisesta johtuvia tappioita. Taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen tarve ja suuruus tarkistetaan EKP:n vuosittaisen riskiarvion perusteella, paitsi jos 1) varaus on nolla ja 2) EKP:llä ei ole tuloja, jotka voitaisiin siirtää varaukseen. Arvioinnissa otetaan huomioon useita tekijöitä.^[41]

Ennakkovoitonjako

Ellei EKP:n neuvosto toisin päätä, tilikautta seuraavan vuoden tammikuussa tehdään ennakkovoitonjako. Jaettava määrä vastaa tuottoja, joita EKP:lle on kertynyt liikkeeseen lasketuista euroseteleistä ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista, joita se on ostanut 1) velkapaperiohjelmassa (SMP), 2) kolmannessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP3), 3) omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (ABSPP), 4) julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP) ja 5) pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP).^[42] Jos EKP:n neuvosto katsoo johtokunnan valmisteleman perustellun arvion nojalla, että EKP:n vuositulos on tappiollinen tai että sen tilikauden voitto on näitä tuottoja pienempi, se päättää jättää tuotot jakamatta. EKP:n neuvosto voi myös päättää, että tuotot siirretään kokonaan tai osittain taloudellisten riskien varalta tehtävään varaukseen (ks. edellä kohta ”Varaus taloudellisten riskien varalta”).

Lisäksi EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP:lle euroseteleiden liikkeeseenlaskusta ja käsittelystä aiheutuneet kulut vähennetään liikkeessä olevista euroseteleistä saaduista tuotoista, jotka jaetaan tammikuussa ennakkovoitonjakona.

Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Varojen ja velkojen arvot oikaistaan, mikäli käy ilmi tilinpäätöspäivän jälkeen mutta ennen päivää, jolloin johtokunta antaa luvan toimittaa tilinpäätöksen EKP:n neuvoston hyväksyttäväksi, että jokin tapahtuma vaikuttaa olennaisesti varojen ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä.

Sellaiset merkittävät tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat, jotka eivät vaikuta varojen ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä, esitetään taseen liitetiedoissa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

EKP:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet eivät muuttuneet vuonna 2024.

Kirjanpidollisten käytäntöjen muutokset

Vuonna 2024 EKP muutti kiinteätuottoisista arvopapereista kertyvien korkotuottojen laskentamenetelmää. Näiden arvopaperien kuponkikorot, preemiot ja diskontot arvostetaan nyt käyttäen sisäisen korkokannan menetelmää (IRR). Edellisinä tilikausina preemiot ja diskontot arvostettiin käyttäen sisäisen korkokannan menetelmää, kun taas kuponkikorot arvostettiin käyttäen tasapoistomenetelmää. Muutos vaikuttaa kiinteätuottoisista arvopapereista kertyvien voittojen ja tappioiden kirjaamisen ajoitukseen muttei niiden yhteismäärään arvopapereiden koko juoksuajalta.

Tilinpäätöksen muodon ja esitystavan muutokset

Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 14.11.2024 annetulla päätöksellä (EU) 2024/2938 (EKP/2024/32) muutettiin erien ”Tilikauden tappio” ja ”Seuraaville tilikausille siirretyt kertyneet tappiot” esitystapaa taseessa. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä erä ”Tilikauden tappio” esitettiin erillisenä eränä vastaavaa-puolella, koska tuolloin ei ollut seuraaville tilikausille siirrettäviä kertyneitä tappioita.^[43] Kyseisenä vuonna noudatettiin Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 annettua päätöstä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35), sellaisena kuin se on muutettuna. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä sekä ”Tilikauden voitto/(tappio)” että ”Seuraaville tilikausille siirretyt kertyneet tappiot” esitetään erillisinä negatiivisina erinä taseen vastattavaa-puolella.

Uudella päätöksellä (EU) 2024/2938 muutettiin lisäksi EKP:n taseen ja tuloslaskelman kaavoja. Päätöksellä tase-erä ”Varaukset” jaettiin eräksi ”Riskivaraukset”^[44] ja eräksi ”Muut varaukset”. Lisäksi tuloslaskelman erän ”Korkotuotot” ja erän ”Korkokulut” alaerät poistettiin ja niihin liittyvät tarkemmat tiedot esitetään sen sijaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Muutosten tarkoituksena on muun muassa selkeyttää EKP:n tilinpäätöstä ja lisätä sen informaatioarvoa.

Vuoden 2023 vertailuluvut on muutettu uusien laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Tilikauden 2023 tappio (1 266 milj. euroa) esitetään negatiivisena eränä taseen vastattavaa-puolella, joten vuoden 2023 varat ja velat ovat yhteensä 673 229 miljoonaa euroa vuoden 2024 tilinpäätöksessä eivätkä 674 496 miljoonaa euroa kuten vuoden 2023 tilinpäätöksessä.

EKP muutti vuonna 2024 muista kuin rahapoliittisista operaatioista kertyvien kuponkikorkojen ja muiden korkotuottojen sekä preemioiden jaksotusten ja muiden korkokulujen esitystapaa. Edelliseen tilikauteen asti eri varoista ja veloista kertyvät korkotuotot ja korkokulut netotettiin eri tavoin tapahtuman luonteen mukaan ja eriteltiin tuloslaskelman erässä ”Korkokate”. EKP päätti, että vuodesta 2024 lähtien yhden tase-erän tai sijoitussalkun eri rahoitusinstrumenteista kertyvät korkotuotot ja korkokulut esitetään nettomääräisinä korkokatteen alla joko erässä ”Korkotuotot” tai ”Korkokulut” sen mukaan, onko nettomäärä positiivinen vai negatiivinen. Esitystapa kuvaa paremmin tapahtuman sisältöä ja vastaa rahapoliittisiin operaatioihin liittyvistä varoista ja veloista kertyvien korkotuottojen ja korkokulujen kirjaamisessa noudatettavaa nettoperiaatetta.^[45] Vuoden 2023 vertailuluvut on oikaistu seuraavasti:

Muut seikat

EKPJ:n perussäännön artiklan 27 mukaisesti ja EKP:n neuvoston suosituksesta EU:n neuvosto hyväksyi Baker Tilly GmbH & Co.KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin (Düsseldorf, Saksa) nimittämisen EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi alun perin viideksi vuodeksi tilikauden 2022 loppuun saakka. Vuonna 2023 EU:n neuvosto hyväksyi EKP:n neuvoston suosituksesta kauden jatkamisen kahdella vuodella tilikauden 2024 loppuun saakka.

2.4 Taseen liitetiedot

Kohta 1 – Kulta ja kultasaamiset

Tase-erään sisältyi EKP:n hallussa oleva kulta.

EKP:n hallussa olevan kullan euromääräisen vasta-arvon nousu johtui kullan euromääräisen markkinahinnan kohoamisesta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät” ja liitetietojen kohta 15 ”Arvonmuutostilit”).

Kohta 2 – Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta ja euroalueen ulkopuolelta

Kohta 2.1 – Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

Erään sisältyvät EKP:n erityisiin nosto-oikeuksiin perustuvat saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Saamiset olivat 31.12.2024 suuruudeltaan 2 227 miljoonaa euroa (2 083 milj. euroa vuonna 2023). Saamiset perustuvat EKP:n ja IMF:n väliseen erityisten nosto-oikeuksien vapaaehtoiseen osto- ja myyntijärjestelyyn, jonka mukaan IMF:llä on valtuudet järjestää EKP:n puolesta erityisten nosto-oikeuksien ja euron välisiä kauppoja nosto-oikeuksien määrälle asetettujen vähimmäis- ja enimmäisrajojen mukaisesti. Erityisiä nosto-oikeuksia käsitellään kirjanpidossa valuuttamääräisinä erinä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”). EKP:n hallussa olevat erityiset nosto-oikeudet lisääntyivät vuonna 2024 kertyneiden korkotuottojen vuoksi. Erityisten nosto-oikeuksien euroarvoa nosti myös niiden kurssin vahvistuminen suhteessa euroon vuonna 2024.

Kohta 2.2 – Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

Näihin kahteen tase-erään sisältyvät talletukset pankeissa, myönnetyt valuuttamääräiset luotot sekä Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräiset arvopaperisijoitukset.

Näiden erien kokonaisarvo nousi vuonna 2024 pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisestä salkusta vuoden aikana kertyneiden tuottojen uudelleensijoitusten ansiosta ja siksi, että Yhdysvaltain dollari vahvistui suhteessa euroon.

EKP:n nettomääräiset valuuttavarat^[46] jakaantuivat valuutoittain seuraavasti:

Vuoden 2024 aikana ei toteutettu valuuttamarkkinainterventioita.

Kohta 3 – Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Erään sisältyivät 31.12.2024 euroalueella olevien sekkitilien saldot, joiden kokonaismäärä oli 2 miljoonaa euroa (17 milj. euroa vuonna 2023).

Kohta 4 – Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

Kohta 4.1 – Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Erään sisältyivät 31.12.2024 velkapaperit, jotka EKP on hankkinut osana velkapaperiohjelmaa (SMP), kolmatta katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa (CBPP3), omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaa (ABSPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (PSPP) ja pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP).

Omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP)^[47] tehdyt sijoitukset vähenivät edelleen vuonna 2024, sillä eurojärjestelmä ei ole heinäkuusta 2023 lähtien enää sijoittanut erääntynyttä pääomaa uudelleen.^[48]

EKP:n neuvoston joulukuussa 2023 tekemän päätöksen^[49] mukaisesti PEPP-ohjelmassa^[50] erääntynyt pääoma sijoitettiin täysimääräisesti uudelleen vielä vuoden 2024 alkupuoliskon ajan. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla sijoitusten määrä pieneni keskimäärin 7,5 miljardia euroa kuukaudessa, kun eurojärjestelmä ei enää sijoittanut erääntynyttä pääomaa kokonaisuudessaan uudelleen. Uudelleensijoitukset päättyivät PEPP-ohjelmassa vuoden 2024 lopussa.

EKP:n osto-ohjelmissa hankkimat velkapaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Arvopaperit”).

Seuraavassa esitetään EKP:n velkapaperiomistusten jaksotettu hankintameno ja vertailun vuoksi myös niiden markkina-arvo^[51], jota ei kirjata taseeseen eikä tuloslaskelmaan.

EKP:n velkapaperiomistusten jaksotettu hankintameno muuttui tilikauden aikana seuraavasti:

EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmissa hankittuihin arvopapereihin liittyvät taloudelliset riskit säännöllisesti.

Vuosittain tehdään tilikauden lopun tietoihin perustuvat arvonalentumistestit, jotka EKP:n neuvosto hyväksyy. Testeissä arvioidaan ohjelmakohtaisesti tapahtumia, jotka voivat johtaa arvopaperien arvon alentumiseen. Jos tällaisia tapahtumia havaitaan, tutkitaan perusteellisemmin, aiheutuuko niistä muutoksia arvopapereista odotettavissa olevaan rahavirtaan. Testien tulosten perusteella EKP ei kirjannut rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista arvonalentumistappioita vuonna 2024.

Eurojärjestelmän hallussa olivat seuraavat jaksotettuun hankintamenoon arvostetut^[52] arvopaperit:

Kohta 5 – Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

Kohta 5.1 – Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset

Erä sisältää ne EKP:n saamiset kansallisilta keskuspankeilta, jotka syntyvät euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”). Erä oli 31.12.2024 suuruudeltaan yhteensä 127 067 miljoonaa euroa (125 378 milj. euroa vuonna 2023). Saamisille vuonna 2024 kertynyt korko laskettiin päivittäin eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän käytettävissä olevan koron pohjalta (ks. kohta 24.2 ” Korkotuotot saamisista, jotka liittyvät euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä” ja kohta 34 ”Muutos eurojärjestelmän sisäisille saamisille/veloille kertyvän koron laskennassa”).

Kohta 6 – Muut saamiset

Kohta 6.1 – Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Käyttöomaisuuteen sisältyivät seuraavat erät:

EKP:n päärakennuksesta ja rakennuksiin liittyvistä käyttöoikeuksista ei kirjattu arvonalentumistappioita vuoden lopulla suoritetun arvonalentumistestin perusteella.

Kohta 6.2 – Muut rahoitusvarat

Erä koostuu lähinnä omien varojen sijoitussalkusta, jolla pääasiassa sijoitetaan EKP:n maksettua pääomaa sekä yleisrahastoon ja taloudellisten riskien varalle luotuun varaukseen sisältyviä varoja. Siihen sisältyy myös 3 211 Kansainvälisen järjestelypankin osaketta, jotka on kirjattu taseeseen hankintamenoon (42 milj. euroa), ja euromääräisiä sekkitilitalletuksia.

Muihin rahoitusvaroihin kuuluivat seuraavat erät:

Erän nettomääräinen kasvu vuonna 2023 johtui pääasiallisesti EKP:n omien varojen sijoitussalkun korkotuottojen uudelleensijoituksesta.

Kohta 6.3 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Erä koostui 31.12.2024 avoinna olleiden valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. kohta 21 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”), joita oli yhteensä 681 miljoonan euron edestä (552 milj. euroa vuonna 2023). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin ja kun näin saatu euromääräinen vasta-arvo poikkeaa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”).

Kohta 6.4 – Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Erään sisältyvät seuraavat määrät:

Erään sisältyi 31.12.2024 TARGET-saldoihin liittyviä korkosaamisia euroalueen keskuspankeilta joulukuulta 2024 (ks. kohta 12.2 ”TARGETiin liittyvät velat (netto)” ja euroalueen keskuspankeilta olevia korkosaamisia, joita on kertynyt vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvistä EKP:n saamisista (ks. kohta 5.1 ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset”). Saamiset suoritettiin tammikuussa 2025.

Erään sisältyi myös arvopapereista kertyneitä kuponkikorkosaamisia (ml. hankinnan yhteydessä maksetut korot) (ks. kohta 2.2 ”Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta”, kohta 4 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta”, sekä kohta 6.2 ”Muut rahoitusvarat”).

Valvontatehtäviin liittyvät siirtosaamiset pitävät sisällään valvontamaksuja, jotka on määrä saada maksukaudelta 2024 ja jotka peritään vuonna 2025 (ks. kohta 27 ”Tuotot ja kulut palkkioista ja maksuista”).^[53]

Lisäksi erään sisältyi meneillään olevista EKPJ:n hankkeista ja palveluista kertyneitä tuottoja (ks. kohta 29 ”Muut tuotot”), muista rahoitusinstrumenteista siirtyviä korkotuottoja sekä sekalaisia ennakoita.

Kohta 6.5 – Sekalaiset erät

Erä oli 31.12.2024 kaikkiaan 53 miljoonaa euroa (88 milj. euroa vuonna 2023). Siihen sisältyi pääasiassa 31.12.2024 avoinna olleita valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksiin liittyviä saldoja, jotka olivat arvoltaan 24 miljoonaa euroa (28 milj. euroa vuonna 2023) (ks. kohta 21 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Nämä saldot aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin, jolloin niiden euromääräinen vasta-arvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Se sisälsi myös meneillään oleviin EKPJ:n hankkeisiin ja palveluihin liittyviä saamisia (ks. kohta 29 ”Muut tuotot”) ja hyvitettäviin arvonlisäveroihin liittyviä saldoja.

Kohta 7 – Liikkeessä olevat setelit

Erä sisältää EKP:n osuuden (8 %) liikkeessä olevista euroseteleistä. EKP:n osuus oli 31.12.2024 arvoltaan yhteensä 127 067 miljoonaa euroa (125 378 milj. euroa vuonna 2023) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Kohta 8 – Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Eurojärjestelmän keskuspankit antavat PSPP-ohjelmassa ja PEPP-ohjelman julkisen sektorin osiossa ostamiaan arvopapereita lainaan. Ne voivat hyväksyä arvopaperilainauksessa myös käteisvakuuksia, ilman että käteistä tarvitsee sijoittaa uudelleen. EKP:n tapauksessa arvopaperilainauksesta huolehtii ulkopuolinen varainhoitaja.

Euroalueen luottolaitoksille käteisvakuuksia vastaan annettujen, avoinna olevien arvopaperilainausoperaatioiden saldo oli yhteensä 2 388 miljoonaa euroa 31.12.2024 (4 699 milj. euroa vuonna 2023). Vakuudeksi saatu käteinen siirrettiin TARGET-tileille, ja koska se oli tilikauden lopussa sijoittamatta, arvopaperilainat merkittiin taseeseen (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Käänteisoperaatiot” ja liitetietojen kohta 18 ”Arvopaperilainaus”).^[54]

Kohta 9 – Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

Kohta 9.1 – Julkisyhteisöt

Erä koostui Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) yhteydessä tehdyistä talletuksista, joita oli yhteensä 73 miljoonaa euroa 31.12.2024 (143 milj. euroa vuonna 2023). Vuoden 2023 lopussa erään sisältyi myös Euroopan vakausmenkanismin (EVM) talletuksia. EKP voi EKPJ:n perussäännön artiklan 21 nojalla toimia unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten maksujen välittäjänä.

Kohta 9.2 – Muut velat

Erään sisältyy TARGET-järjestelmään TARGET-ECB-osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen liitännäisjärjestelmien^[55] saldoja. Erä oli 31.12.2024 suuruudeltaan 24 482 miljoonaa euroa (20 479 miljoonaa euroa vuonna 2023).

Kohta 10 – Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Erään sisältyvät seuraavat määrät:

Erään 31.12.2024 merkitty suurin määrä oli talletuksia, jotka EKP oli vastaanottanut toimiessaan maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle ja jotka liittyivät EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoitoon (ks. kohta 22 ”Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito”).

Erään sisältyi myös TARGET-saldoja, jotka koostuivat euroalueen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien saldoista EKP:hen nähden (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”) sekä TARGET-järjestelmään TARGET-ECB-osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen ulkopuolisten liitännäisjärjestelmien saldoista.

Erään sisältyi lisäksi saldoja, joita syntyy euroalueen ulkopuolisten luottolaitosten kanssa suoritetuissa PSPP-ohjelman ja PEPP-ohjelman julkisen sektorin osion arvopaperien avoinna olevissa lainaustapahtumissa. Vakuudeksi saatu käteinen siirrettiin TARGET-tileille, ja koska se oli tilikauden lopussa sijoittamatta, arvopaperilainat merkittiin taseeseen (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Käänteisoperaatiot” ja liitetietojen kohta 18 ”Arvopaperilainaus”).

Erään sisältyy vielä pysyvään valuutanvaihtojärjestelyyn liittyvä velka Yhdysvaltain keskuspankille. Tässä järjestelyssä EKP saa Federal Reserve Bank of New Yorkilta valuutanvaihtosopimuksilla Yhdysvaltain dollareita voidakseen tarjota lyhytaikaista dollarimääräistä rahoitusta eurojärjestelmän vastapuolille. EKP tekee samanaikaisesti valuutanvaihtosopimuksia euroalueen kansallisten keskuspankkien kanssa, ja nämä suorittavat saamillaan varoilla Yhdysvaltain dollarin määräisiä likviditeettiä lisääviä käänteisoperaatioita eurojärjestelmän vastapuolten kanssa. Valuutanvaihtosopimuksista syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saldoja EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. Valuutanvaihtosopimuksista johtuvat termiinisaamiset Federal Reserve Bank of New Yorkilta ja euroalueen kansallisilta keskuspankeilta ja termiinivelat näille keskuspankeille kirjataan taseen ulkopuolisille tileille (ks. kohta 21, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”).

Kohta 11 – Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Kohta 11.1 – Talletukset ja muut velat

Erään ei sisältynyt saldoja 31.12.2024. Vuoden 2023 lopussa siihen sisältyi EKP:n valuuttavarannon hoidon yhteydessä syntynyt 24 miljoonan euron valuuttamääräinen velka euroalueen ulkopuoliselle vastapuolelle.

Kohta 12 – Eurojärjestelmän sisäiset velat

Kohta 12.1 – Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

Erään sisältyy eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirretyistä valuuttavarannoista syntyneitä velkoja euroalueen kansallisille keskuspankeille. EKPJ:n perussäännön artiklan 30.2 mukaisesti valuuttavaranto-osuudet vahvistetaan suhteessa kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n merkitystä pääomasta.

Kansallisten keskuspankkien painot EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa tarkistetaan viiden vuoden välein. Viimeisin tarkistus tehtiin 1.1.2024. Sen perusteella euroalueen kansallisten keskuspankkien paino EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa pieneni (ks. Kohta 16 ”Pääoma ja rahastot”). Tämä pienensi erän velkoja 109 miljoonaa euroa 1.1.2024, ja määrä palautettiin euroalueen keskuspankeille.

Veloille vuonna 2024 kertynyt korko laskettiin päivittäin eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän käytettävissä olevan koron pohjalta, lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa (ks. kohta 23.3 ”Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko” ja kohta 34 ”Muutos eurojärjestelmän sisäisille saamisille/veloille kertyvän koron laskennassa”).

Kohta 12.2. – TARGETiin liittyvät velat (netto)

Erä sisältää euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET-saamiset EKP:ltä ja TARGET-velat EKP:lle (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan kohta 2.3 ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”).

TARGET-velkaa pienensivät pääasiassa tulevat rahavirrat. Tulevia rahavirtoja saatiin 1) TARGET-tilien välityksellä selvitettyjen PEPP- ja APP-ohjelmien arvopapereiden erääntymisestä, jonka vaikutusta erään PEPP-ohjelmasta tehdyt uudelleensijoitukset vaimensivat vain osittain (ks. kohta 4 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta”) sekä 2) suuremmista talletuksista, jotka EKP vastaanotti toimiessaan maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoidon yhteydessä (ks. kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”). Näiden tekijöiden vaikutusta erään osittain vaimensivat lähinnä lähtevät rahavirrat, jotka johtuivat EKP:n TARGET-velan korkokuluista (ks. kohta 24.5 ”Kansallisten keskuspankkien TARGET-saldoille kertyneet korkokulut (netto)”).

Korko, jota kertyy euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET-maksuihin liittyvistä positioista EKP:hen nähden, laskettiin vuonna 2024 päivittäin eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän käytettävissä olevan koron perusteella. Tästä ovat poikkeuksena dollarimääräisiin likviditeettiä lisääviin operaatioihin liittyvistä valuutanvaihtosopimuksista aiheutuvat positiot (ks. kohta 24.5 ”Kansallisten keskuspankkien TARGET-saldoille kertyneet korkokulut (netto)” ja kohta 34 ”Muutos eurojärjestelmän sisäisille saamisille/veloille kertyvän koron laskennassa”).

Kohta 12.3 – Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)

Erä oli 31.12.2024 yhteensä 40 miljoonaa euroa (40 milj. euroa vuonna 2023). Se muodostui pääasiassa talletuksista, jotka EKP vastaanotti toimiessaan maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoidon yhteydessä (ks. kohta 22 ”Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito”).

Kohta 13 – Muut velat

Kohta 13.1 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

EKP:llä ei ollut 31.12.2024 tähän erään liittyvää velkaa. Vuoden 2023 lopussa erä muodostui pääasiassa tilikauden lopussa avoinna olleiden valuuttamääräisten valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. kohta 21 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Arvostusmuutoksia oli yhteensä 688 miljoonaa euroa. Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin ja kun näin saatu euromääräinen vasta-arvo poikkeaa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”).

Kohta 13.2 – Siirtovelat ja saadut ennakot

Erään sisältyvät seuraavat määrät:

Erä koostui 31.12.2024 pääasiassa kansallisille keskuspankeille TARGET-saldoista kertyneitä korkovelkoja joulukuulta 2024 (ks. kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle” ja kohta 12.2 ”TARGETiin liittyvät velat (netto)”) sekä valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista kertyneitä korkovelkoja vuodelta 2024 (ks. kohta 12.1 ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Korkovelat maksettiin tammikuussa 2025.

Erään sisältyi myös korkovelkoja talletuksista, jotka EKP on vastaanottanut toimiessaan verojen ja maksujen välittäjänä (ks. kohta 9.1 ”Julkisyhteisöt”, kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle” ja kohta 12.3 ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”).

Lisäksi erään sisältyi lähinnä 1) TARGET-ECB-osajärjestelmän kautta TARGET-järjestelmään yhdistettyjen euroalueen liitännäisjärjestelmien saldoille kertynyttä korkovelkaa (ks. kohta 9 ”Muut velat”), sekä 2) sekalaisia siirtovelkoja ja saatuja ennakoita.

Kohta 13.3 – Sekalaiset erät

Erä oli 31.12.2024 suuruudeltaan 1 327 miljoonaa euroa (1 401 milj. euroa vuonna 2023). Kokonaismäärään sisältyi 574 miljoonaa euroa 31.12.2024 avoinna olleisiin valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksiin liittyviä saldoja (635 milj. euroa vuonna 2023) (ks. kohta 21 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Saldot aiheutuvat siitä, että sopimukset muutettiin euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin, jolloin niiden euromääräinen vasta-arvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Erään sisältyy myös 110 miljoonan euron vuokrasopimusvelka (117 milj. euroa vuonna 2023) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Vuokrasopimukset”).

Erään sisältyy lisäksi EKP:n henkilöstön, johtokunnan jäsenten ja EKP:n palveluksessa olleiden valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin^[56] liittyvä etuusperusteinen nettovelka.

EKP:n maksamat työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ja muut pitkäaikaisetuudet

Tase
Taseen vastattavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät” merkittiin seuraavat määrät, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia.

Työntekijöihin liittyvän etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo oli 2 712 miljoonaa euroa vuonna 2024 (2 458 milj. euroa vuonna 2023). Määrään sisältyi 293 miljoonaa euroa rahastoimattomia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä) ja muita pitkäaikaisetuuksia (278 milj. euroa vuonna 2023). Johtokunnan ja valvontaelimen jäseniin liittyvän etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo oli 37 miljoonaa euroa (35 milj. euroa vuonna 2023). Velvoite koskee yksinomaan työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin käytettäviä rahastoimattomia järjestelyjä.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuusperusteisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät merkitään tase-erään ”Arvonmuutostilit”. Vuonna 2024 tähän erään merkittiin 416 miljoonaa euroa uudelleen määrittämisestä johtuneita voittoja (238 milj. euroa vuonna 2023) (ks. kohta 15 ”Arvonmuutostilit”).

Etuusperusteisen velvoitteen ja etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen muutos sekä uudelleen määrittämisestä johtuvat muutokset
Etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo muuttui seuraavasti:

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot liittyivät vuonna 2024 eläkemaksujen nykyisiin maksajiin ja eläkeläisiin. Menot johtuivat EKP:n eläkejärjestelmän sääntöihin vuonna 2024 tehdystä muutoksesta, jonka mukaan eläkkeiden vuotuinen korotus noudattelee EKP:n työntekijöiden palkkoihin vuosittain tehtyä yleistarkistusta vuodesta 2026 lähtien.

Etuusperusteisen velvoitteen uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot kasvoivat vuonna 2024. Pääasiallisena syynä oli vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytetyn diskonttauskoron nousu 3,6 prosenttiin (3,4 % vuonna 2023).

Työntekijöiden etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo muuttui seuraavasti:

Etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen uudelleen määrittämisestä syntyi voittoa vuonna 2024, koska rahasto-osuuksille saatu tosiasiallinen tuotto oli suurempi kuin järjestelyyn kuuluvien varojen oletetut korkotuotot, jotka oli laskettu 3,4 prosentin diskonttauskorko-oletuksella.

Uudelleen määrittämisen tulokset muuttuivat vuodesta 2023 seuraavasti:

Tuloslaskelma
Vuonna 2024 tuloslaskelmaan merkittiin seuraavat määrät:

Tuloslaskelmaan merkityt määrät, jotka koskevat kauden työsuoritukseen perustuvia menoja, velvoitteesta johtuvia korkomenoja ja järjestelyn varojen korkotuottoja, arvioidaan käyttäen edellisen tilikauden korkoja. Vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytetty diskonttauskorko laski 3,4 prosenttiin vuonna 2023 (1,3 % vuonna 2022), minkä vuoksi kauden työsuoritukseen perustuvat menot kasvoivat vuonna 2024. Myös velvoitteesta johtuvat korkomenot ja järjestelyn varojen korkotuotot kasvoivat, sillä saldojen kasvun vaikutus oli alemman diskonttauskoron vaikutusta suurempi.

EKP:n eläkejärjestelmän sääntömuutoksesta 2024 johtuvat aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot merkittiin täysimääräisinä sen tilikauden tuloslaskelmaan, jonka aikana muutospäätös tehtiin.

Keskeiset oletukset
Tässä kohdassa mainittuja arvostuksia valmistellessaan riippumattomat aktuaarit käyttivät oletuksia, jotka johtokunta on hyväksynyt kirjanpito- ja raportointitarkoituksiin. Seuraavassa esitetään tärkeimmät oletukset, joita on käytetty työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevien vastuiden laskennassa:

Kohta 14 – Varaukset

Kohta 14.1 – Muut varaukset

Erä koostui 31.12.2024 hallinnollisista varauksista, joita oli yhteensä 72 miljoonaa euroa (67 milj. euroa vuonna 2023).

Kohta 15 – Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit sisältävät varoista, veloista ja taseen ulkopuolisista eristä kirjattuja realisoitumattomia voittoja (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”, ”Arvopaperit”, ”Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet” sekä ”Taseen ulkopuoliset erät”). Arvonmuutostilit sisältävät myös työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuusperusteisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvia eriä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ja muut pitkäaikaisetuudet” sekä kohta 13.3 ”Sekalaiset erät”).

Arvonmuutostilien saldot kasvoivat vuonna 2024 pääasiassa kullan euromääräisen markkinahinnan nousun vuoksi. Myös valuuttoihin liittyvät arvonmuutostilien saldot kasvoivat. Pääasiallisena syynä oli Yhdysvaltain dollarin kurssin vahvistuminen suhteessa euroon.

Tilikauden lopussa tehdyssä arvostuksessa käytettiin seuraavia valuuttakursseja:

Kohta 16 – Pääoma ja rahastot

Kohta 16.1 – Pääoma

EKP:n pääoman jakoperusteen muutos
EKPJ:n perussäännön artiklan 29 nojalla kansallisten keskuspankkien painoja EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa tarkistetaan joka viides vuosi.^[57] Jakoperustetta tarkistettiin 1.1.2024 viidennen kerran EKP:n perustamisen jälkeen.

EKP:n maksettu pääoma
EKP:n maksettu pääoma supistui 23 miljoonaa euroa 1.1.2024. Tämä johtui siitä, että (osuutensa täysimääräisinä maksavien) euroalueen kansallisten keskuspankkien yhteenlaskettu paino 10 825 miljoonan euron suuruisesta EKP:n merkitystä pääomasta pieneni 0,2200 prosenttiyksikköä ja (vain 3,75 % merkitsemästään määrästä maksavien) euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien osuus vastaavasti suureni.

Pääoman jakoperusteen, merkityn pääoman ja maksetun pääoman muutokset käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

Euroalueen kansalliset keskuspankit ovat maksaneet merkitsemänsä osuudet EKP:n pääomasta kokonaisuudessaan.

Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden keskuspankkien tulee osallistua EKP:n toimintakustannuksiin maksamalla 3,75 % merkitsemästään EKP:n pääomasta. Euroalueen ulkopuolisten maiden kansallisilla keskuspankeilla ei ole oikeutta saada osuutta EKP:n jakokelpoisista voitoista, eikä niillä myöskään ole velvollisuutta kattaa EKP:n mahdollisia tappioita.

Kohta 17 – Seuraaville tilikausille siirretyt kertyneet tappiot

Erä oli 31.12.2024 yhteensä 1 266 miljoonaa euroa (nolla euroa vuonna 2023). Se sisälsi tilikaudelta 2023 kertyneen EKP:n tappion, joka EKP:n neuvoston päätöksen perusteella siirrettiin taseessa eteenpäin katettavaksi vastaisilla voitoilla.

2.5 Taseen ulkopuoliset erät

Kohta 18 – Arvopaperilainaus

EKP:n omien varojen hoitoon kuuluu sopimus arvopaperilainauksesta. Sopimuksen nojalla nimetty ulkopuolinen varainhoitaja suorittaa arvopaperilainausta EKP:n puolesta. EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti EKP on antanut lisäksi lainaan rahapolitiikan harjoittamista varten pidettyjä arvopapereita.^[58]

Arvopaperilainausoperaatiot kirjataan niistä saatujen vakuuksien luonteen mukaan 1) taseen ulkopuolisille tileille, jos vakuus annetaan arvopapereina, tai 2) tasetileille, jos vakuus annetaan käteisenä rahana, jota ei ole sijoitettu edelleen tilikauden lopulla (ks. taseen liitetietojen kohta 8 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille” ja kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”).

Lainaksi annettujen arvopapereiden markkina-arvo ja saadut vakuudet olivat seuraavat:

Kohta 19 – Korkofutuurit

Vuoden 2024 lopussa valuuttamääräisiä korkofutuurisopimuksia oli avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla muunnettuina seuraavasti:

Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta 20 – Arvopaperien termiinikaupat

Arvopaperien termiinikauppoja ei ollut avoinna 31.12.2024. Sen sijaan vuoden 2023 lopussa termiiniostoja ja ‑myyntejä oli kumpiakin avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla muunnettuina 45 miljoonan euron edestä.

Termiinikauppoja tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta 21 – Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset

Valuuttavarannon hoito
Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa. Vuoden 2024 lopussa tällaisiin sopimuksiin liittyviä saamisia ja velkoja oli avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla muunnettuina seuraavasti:

Likviditeettiä lisäävät valuutanvaihtojärjestelyt
EKP kuuluu keskuspankkien valuutanvaihtoverkostoon, ja sillä on kahdenväliset valuutanvaihtojärjestelyt Kanadan, Ison-Britannian, Japanin, Yhdysvaltojen ja Sveitsin keskuspankkien kanssa. Sillä on myös kahdenvälinen valuutanvaihtojärjestely Kiinan keskuspankin kanssa. Valuutanvaihtojärjestelyt mahdollistavat edellä mainittujen maiden valuuttojen määräisen likviditeetin tarjoamisen euroalueen pankeille ja euromääräisen likviditeetin tarjoamisen näiden maiden rahoituslaitoksille. EKP:llä on valuutanvaihtojärjestelyt myös Tanskan ja Ruotsin keskuspankkien kanssa euromääräisen likviditeetin tarjoamiseksi maiden rahoituslaitoksille. Valuutanvaihtojärjestelyjen tavoitteena on lieventää kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jännitteitä ja minimoida negatiivisten kierteiden syntymisen riski.^[59]

Vuoden aikana syntyi dollarimääräisiä saamisia ja velkoja, jotka liittyvät Yhdysvaltain dollarin määräisen likviditeetin tarjoamiseen eurojärjestelmän vastapuolille ja jotka erääntyvät vuonna 2025 (ks. taseen liitetietojen kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”).

Kohta 22 – Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito

Vuonna 2024 EKP vastasi edelleen tilien hoidosta ja maksujen käsittelystä EU:n keskipitkän aikavälin rahoitustukijärjestelmään, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin ja Kreikan lainajärjestelysopimukseen liittyvissä EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioissa.

EU myönsi jäsenvaltioille edelleen koronaviruspandemiaan (covid-19) liittyviä lainoja työttömyysriskejä lieventävän tilapäisen tukivälineen (SURE) varoista. Tukiväline ei ole ollut enää käytettävissä 31.12.2022 jälkeen, mutta sen yhteydessä laskettiin liikkeeseen joukkolainoja, joiden juoksuaika on 5–30 vuotta.

EU antoi vuonna 2024 myös NextGenerationEU-elpymisvälineen (NGEU) varoista jäsenvaltioille edelleen lainoja ja rahoitustukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Elpymisvälineellä tuetaan talouden elpymistä EU:ssa ja autetaan EU:ta siirtymään ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen. Lisäksi EU myönsi vuonna 2024 Ukrainalle tukilainoja ja poikkeuksellista väliaikaisrahoitusta Ukrainan tukivälinettä koskevan uuden asetuksen nojalla sekä Egyptin arabitasavallalle lyhytaikaista makrotalousapua. EKP auttoi Euroopan komissiota näihin välineisiin liittyvien operaatioiden hallinnoinnissa.

Lisäksi EKP käsittelee Euroopan komission puolesta maksuja, jotka liittyvät tammikuussa 2024 käynnistettyyn EU:n uuteen velkaemissiopalveluun.

Vuonna 2024 EKP käsitteli kaikkiin edellä mainittuihin operaatioihin liittyviä maksuja.

Kohta 23 – Vireillä olevista oikeusjutuista johtuvat ehdolliset velat

EKP:tä vastaan on nostettu kanteita, jotka liittyvät sen tapaan hoitaa Banca Carige S.p.A:n (Banca Carigen) valvontaa. Kahdessa kanteessa Banca Carigen osakkaat vaativat EKP:ltä taloudellisia korvauksia vahingoista, joita he väittävät kärsineensä EKP:n pankkiin kohdistamista valvontatoimista ja joidenkin valvontatoimien laiminlyönnistä. EKP voitti toisen kanteen ensimmäisessä oikeusasteessa, ja kantaja on hakenut tuomioon muutosta unionin yleisessä tuomioistuimessa. Muutoksenhaku on vireillä unionin tuomioistuimessa. Toisen kanteen käsittely on yhä vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa. Kanteiden ratkaisujen yhteydessä otetaan huomioon muun muassa lopulliset ratkaisut, joita annetaan muissa asiaan liittyvissä kanteissa. Yhdessä niistä unionin yleinen tuomioistuin katsoi 12.10.2022 antamassaan tuomiossa, ettei EKP:n päätöksellä asettaa Banca Carige väliaikaisten hallinnonhoitajien alaisuuteen ollut Italian lainsäädännön nojalla asianmukaista oikeusperustaa. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin kumosi vuonna 2019 annetun EKP:n päätöksen Banca Carigen asettamisesta väliaikaisen hallinnonhoitajan alaisuuteen ja samana vuonna annetun EKP:n ensimmäisen päätöksen väliaikaisen hallinnonhoidon jatkamisesta. EKP on kuitenkin hakenut unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon muutosta Euroopan unionin tuomioistuimelta, joka saattaa vielä kumota tuomion. Myös EKP:n kahdesta muusta väliaikaisen hallinnonhoidon jatkamispäätöksestä on nostettu kumoamiskanteet, joiden käsittely on vielä vireillä.

2.6 Tuloslaskelman liitetiedot

Kohta 24 – Korkokate

Kohta 24.1 – Korkotuotot valuuttavarannosta

EKP:n valuuttavarannosta kertyneet korkotuotot tai ‑kulut instrumenttityypeittäin:

EKP:n valuuttavarannosta kertyneet korkotuotot tai ‑kulut valuuttalajeittain:

Kohta 24.2 – Korkotuotot saamisista, jotka liittyvät euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä

Erä sisältää korkotuotot, jotka liittyvät EKP:n 8 prosentin osuuteen liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit” ja taseen liitetietojen kohta 5.1 ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset”). Vuonna 2024 korkotuottoja kertyi 5 232 miljoonaa euroa (4 817 milj. euroa vuonna 2023). Korkotuottojen kasvu johtui siitä, että perusrahoitusoperaatioiden keskikorko nousi edellisvuodesta (2024: 4,1 %, 2023: 3,8 %).

Kohta 24.3 – Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko

Vuonna 2024 EKP:lle siirrettyihin valuuttavarantoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista syntyi korkokuluja 1 448 miljoonaa euroa (1 335 milj. euroa vuonna 2023) (ks. taseen liitetietojen kohta 12.1 ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Korkokulujen kasvu johtui siitä, että perusrahoitusoperaatioiden keskikorko nousi edellisvuodesta (2024: 4,1 %, 2023: 3,8 %).

Kohta 24.4 – Korkotuotot rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyi korkotuottoja seuraavasti:

Kohta 24.5 – Kansallisten keskuspankkien TARGET-saldoille kertyneet korkokulut

Kansallisten keskuspankkien TARGET-saldoista kertyi korkotuottoja tai ‑kuluja seuraavasti:

Korkokulujen kasvu johtui lähinnä siitä, että perusrahoitusoperaatioiden keskikorko nousi edellisvuodesta (2024: 4,1 %, 2023: 3,8 %).

Kohta 25 – Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/(tappiot)

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot ja tappiot jakautuivat seuraavasti:

Hintojen muutoksesta aiheutuneisiin realisoituneisiin voittoihin/tappioihin sisältyvät arvopaperien ja korkofutuurien hintamuutokset. Vuonna 2024 hintojen muutoksista johtuvia tappioita realisoitui lähinnä ABSPP-salkussa olevien arvopaperien aikaistetun takaisinmaksun yhteydessä arvopaperien preemioiden ja diskonttojen jaksotusten käsittelystä kirjanpidossa.^[60] Nettomääräisten realisoituneiden myyntitappioiden kasvua vaimensi nettomääräisten realisoituneiden valuuttakurssivoittojen suuri kasvu, kun useisiin Yhdysvaltain dollarin määräisiin arvopapereihin tehtiin arvonalennuksia tilikauden lopussa.

Seuraavassa taulukossa esitetään rahoitustoiminnan realisoituneet voitot ja tappiot eriteltyinä valuutan ja vuosineljänneksen mukaan.

Kohta 26 – Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset jakautuivat seuraavasti:

Vuoden 2024 loppua kohden useiden lähinnä Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa olevien arvopaperien markkina-arvo laski tuottojen kasvun myötä. Tästä aiheutui realisoitumattomia arvostustappioita tilikauden lopussa.

Realisoitumattomia valuuttakurssitappiota syntyi, kun EKP:n halussa olevien Japanin jenin määräisten varojen keskimääräiseen hankintamenoon tehtiin arvonalennus vuoden 2024 lopun vaihtokurssiin. Japanin jeni oli nimittäin heikentynyt suhteessa euroon jenien hankinnan jälkeen.

Kohta 27 – Tuotot ja kulut palkkioista ja maksuista

Tähän erään sisältyvät tuotot ovat peräisin pääasiassa valvontamaksuista. Kulut ovat peräisin lähinnä säilytyspalkkioista.

Valvontatehtäviin liittyvät tuotot ja kulut
Pankkivalvontaan liittyvät tuotot ovat peräisin lähinnä valvontamaksuista. EKP:n pankkivalvontatehtävistä aiheutuvat kulut katetaan valvottavilta yhteisöiltä vuosittain perittävillä valvontamaksuilla. EKP:n pankkivalvonnan toteutuneisiin vuosikuluihin perustuvista valvontamaksuista kertyi tuottoja 681 miljoonaa euroa vuonna 2024 (654 milj. euroa vuonna 2023).

Valvontamaksujen määrittämiseksi EKP ottaa todellisten vuosikulujen määrässä huomioon yksittäisille pankeille aiemmilta maksukausilta palautetut tai saadut määrät sekä muut oikaisut, kuten valvontamaksurästeistä saadut viivästyskorot.^[61] Maksurästeistä saadut viivästyskorot ja edellisiin maksukausiin liittyvät palautukset huomioiden valvottavilta yhteisöiltä maksukaudelta 2024 perittävien vuotuisten valvontamaksujen määrä on lähes sama kuin pankkivalvonnan toteutuneet vuosikulut eli 681 miljoonaa^[62] euroa (ks. taseen liitetietojen kohta 6.4 ”Siirtosaamiset ja maksetut ennakot”). Pankkikohtaiset valvontamaksut laskutetaan vuoden 2025 toisella neljänneksellä.^[63]

EKP:llä on myös oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville yhteisöille, jos ne eivät noudata pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä (tai EKP:n antamia valvontapäätöksiä). Vuotuisten valvontamaksujen laskennassa ei oteta huomioon seuraamuksiin liittyviä tuottoja eikä EKP:n määräämien seuraamusmaksujen palautuksia, joita syntyy, jos EKP:n aiempiin seuraamuspäätöksiin tehdään muutoksia tai ne kumotaan. Tällaiset tuotot kirjataan EKP:n tuloslaskelmaan. Vuonna 2024 valvottaville yhteisöille määrätyistä seuraamuksista kertyi tuottoja 16 miljoona euroa (18 milj. euroa vuonna 2023).

Valvontatehtäviin liittyvät EKP:n tuotot muodostuivat siis seuraavasti:

Pankkivalvontakuluja aiheutuu merkittävien yhteisöjen suorasta valvonnasta, vähemmän merkittävien yhteisöjen välillisestä valvonnasta sekä yhteisten valvontatehtävien hoidosta ja asiantuntijapalveluista. Valvontakulut muodostuvat EKP:n pankkivalvonnan suorista toimintakuluista ja valvontatehtävien hoitamiseksi tarvittaviin tukitoimintoihin liittyvistä kuluista yksiköissä, jotka vastaavat toimitiloista ja laitteista, henkilöstöhallinnosta, tietotekniikasta, oikeudellisista asioista, sisäisestä tarkastuksesta ja hallintopalveluista, viestinnästä ja käännöspalveluista sekä muista toiminnoista.

Vuoden 2024 valvontamaksuilla katettiin EKP:n toteutuneita pankkivalvontakuluja 681 miljoonaa euroa (654 milj. euroa vuonna 2023). Kuluja suurensivat paitsi inflaatio myös valvontahankkeiden tehostaminen sekä pankkivalvonnan tietojärjestelmien jatkuvaan kehittämis- ja parantamistyöhön liittyvien kustannusten kasvu.

Kohta 28 – Tuotot oman pääoman ehtoisista instrumenteista ja voitto-osuuksista

Tähän erään kirjataan osinko EKP:n hallussa olevista Kansainvälisen järjestelypankin osakkeista (ks. taseen liitetietojen kohta 6.2 ”Muut rahoitusvarat”). Osinkoa maksettiin 1 miljoona euroa vuonna 2024 (1 milj. euroa vuonna 2023).

Kohta 29 – Muut tuotot

Vuonna 2024 sekalaisten muiden tuottojen määrä oli 119 miljoonaa euroa (72 milj. euroa vuonna 2023). Tuottoja syntyi pääasiassa euroalueen keskuspankkien osallistumisesta kustannuksiin, joita EKP:lle syntyy meneillään olevista EKPJ:n hankkeista ja palveluista.

Kohta 30 – Henkilöstökulut

Henkilöstökulut jakautuivat seuraavasti:

Vuonna 2024 EKP:n palveluksessa oli kokoaikaisiksi työpaikoiksi^[64] muutettuna keskimäärin 4 297 henkeä, joista 386 esimiestehtävissä (vuonna 2023 palveluksessa oli 4 222 henkeä, joista 380 esimiestehtävissä).

Vuonna 2024 työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista aiheutuvat kustannukset nousivat EKP:n eläkejärjestelmän sääntömuutoksen vuoksi. Eläkkeisiin sovellettavien EKP:n kirjanpitosääntöjen mukaisesti muutoksesta johtuvat, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot merkittiin muutospäätöksen tekohetkellä vuoden 2024 tuloslaskelmaan täysimääräisinä (ks. taseen liitetietojen kohta 13.3 ”Sekalaiset erät”). Palkat, korvaukset ja lisät kasvoivat EKP:n keskimääräisen henkilöstömäärän suunnitellun kasvun mukaisesti ja säännöllisten palkantarkistusten vuoksi.

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenten palkkiot
Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille maksetaan peruspalkkaa sekä asumislisää. Pääjohtajalle on järjestetty asumislisän sijaan virka-asunto. Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetaan myös edustuslisää. EKP:n henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan johtokunnan ja valvontaelimen jäsenet voivat olla oikeutettuja perhe-, lapsi- ja koulutuslisiin sekä muihin lisiin kulloisenkin tilanteensa mukaan. Palkasta maksetaan veroa EU:lle, ja siitä vähennetään työntekijän eläke-, sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut. Lisiä ei veroteta, eikä niistä kerry eläkettä.

Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille (kansallisten valvontaviranomaisten edustajat pois lukien) maksettiin vuonna 2024 peruspalkkaa seuraavasti:^[65]

Vuonna 2024 johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetut korvaukset ja lisät sekä EKP:n heistä maksamat sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut olivat yhteensä 1 254 013 euroa (1 169 703 euroa vuonna 2023).

Johtokunnan ja valvontaelimen entisille jäsenille voidaan maksaa jonkin aikaa siirtymärahaa heidän toimikausiensa päättymisen jälkeen. Vuonna 2024 EKP maksoi johtokunnan ja valvontaelimen entisille jäsenille siirtymärahaa lisineen ja korvauksineen sekä sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuineen yhteensä 552 772 euroa (365 864 euroa vuonna 2023). Siirtymärahana suoritetut maksut suurenivat siksi, että niiden saajia oli vuonna 2024 edellisvuotta enemmän.

Johtokunnan ja valvontaelimen entisten jäsenten ja heidän huollettaviensa osalta maksettiin työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuja ja muita eläkkeisiin liittyviä yhteensä 2 185 215 euroa (2 670 313 euroa vuonna 2023).^[66] Vuonna 2024 määrään sisältyi kertasuoritus, joka yhdelle jäsenelle maksettiin tehtävien jättämisen yhteydessä. Vuonna 2023 siihen sisältyi kertasuoritus, joka yhdelle entiselle jäsenelle maksettiin hänen eläköitymisensä yhteydessä. Kertamaksut suoritettiin vastaisten eläkemaksujen sijaan.

Kohta 31 – Hallinnolliset kulut

Hallinnolliset kulut jakautuivat seuraavasti:

Hallinnollisten kulujen kasvu vuonna 2024 johtui lähinnä 1) digitalisaatioon liittyvien tietotekniikkakustannusten kasvusta (”Tietotekniikkaan liittyvät kulut”) ja 2) EKP:n osuudesta Frankfurtin Eurooppa-koulun lastenhoitotilojen laajentamishankkeessa. Inflaatio vaikutti edelleen useisiin tähän erään kirjattaviin kuluihin.

Kohta 32 – Ulkoistettu setelinvalmistus

Vuonna 2024 erään sisältyi kuluja yhteensä 9 miljoonaa euroa (9 milj. euroa vuonna 2023). Kokonaiskulujen kasvu johtui pääasiassa uusien euroseteleiden kuljetuksesta setelipainoista kansallisiin keskuspankkeihin sekä kansallisten keskuspankkien keskinäisistä setelitoimituksista, joilla joidenkin pankkien setelivajetta paikataan muiden pankkien ylijäämävarastoista. EKP vastaa näistä kustannuksista keskitetysti.

Kohta 33 – Siirto (riskivarauksiin)/riskivarauksista

Vuonna 2023 erään merkittiin koko taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen purkamisesta johtuvat varat eli 6 620 miljoonaa euroa. Varoilla katettiin osa tappioista, joita syntyi altistumisesta taloudellisille riskeille (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Varaus taloudellisia riskejä varten”). Varauksen määrä oli nolla 31.12.2023. Vuonna 2024 ei ollut siirtoja varauksiin/varauksista.

2.7 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Kohta 34 – Muutos eurojärjestelmän sisäisille saamisille/veloille kertyvän koron laskennassa

EKP:n neuvosto vahvisti 13.3.2024 periaatteita, jotka ohjaavat rahapolitiikan toimeenpanoa tulevaisuudessa. Se myös päätti käyttää rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä muiden kriteereiden ohella vastedeskin talletusmahdollisuuden korkoa.^[67] Samassa yhteydessä EKP:n neuvosto päätti, että 1) euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET-saamisten/-velkojen, 2) euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvien saamisten ja 3) valuuttavarantojen siirtoja vastaavien velkojen korko lasketaan talletusmahdollisuuden koron pohjalta 1.1.2025 lähtien.

2.8 Vuosien 2020–2024 tilinpäätösten vertailua

Tase

Tuloslaskelma